Valon tuoksu ruispellolla

24.7.2018 – Helle hellii nyt ties kuinka monen aiemman kesän edestä. Toisille nautintoa, toisille tukalaa. (Itse lukeudun edellisiin.)
Lemmikkien oloa helpottaa vedellä valelu ja märkä pyyhe. – Miksei ihmistenkin? Kun tuntuu että olo alkaa mennä vetämättömäksi, kylmällä vedellä kostutettu pyyhe tai useampi iholle ja avot! 🙂

Laajemmissa mittakaavoisa ei valeluista ja pyyhkeistä ole apua. Uutiset kertoivat Puolan pyytäneen EU:lta taloudellista tukea, kun 91 000 maatilaa on kärsinyt epätavallisen kuivuuden aiheuttamista kadoista. Latviassa on julistettu kansallinen hätätila maatiloille kuivuuden vuoksi. Maataloustuottajat arvoiivat sadon olevan tänä vuonna 20–50 prosenttia normaalia pienempi.
Kyllä maanviljelijät ovat ihan spesiaaliporukkaa, sinnikkäitä ja periksi antamattomia: pyyhkeitä ei helposti heitetä kehiin. – Mistä mahtavat ammentaa voimansa ja toivonsa paremmista satokausista?

Valon tuoksu ruispellolla

Joosefin viljavarastot – Joosef oli kolmikymmenvuotias tullessaan faraon, Egyptin kuninkaan, palvelukseen. Niin Joosef lähti faraon luota ja kiersi kaikkialla Egyptissä. Ja maa tuotti seitsemänä yltäkylläisyyden vuotena viljaa ylen määrin. Näiden Egyptin seitsemän hyvän vuoden aikana Joosef keräsi kaikkea syötävää ja talletti sen kaupunkeihin. Hän varastoi kaupunkeihin kaiken viljan, jonka ympäristön pellot tuottivat. Hän varastoi viljaa niin suunnattomat määrät, että lopulta sitä oli kuin hiekkaa meren rannalla eikä sen määrää enää voitu mitata.
    Kun Egyptin seitsemän yltäkylläisyyden vuotta olivat kuluneet, alkoi seitsemän nälkävuoden aika, kuten Joosef oli ennalta sanonut. Kato tuli kaikkiin muihinkin maihin, mutta Egyptin maassa oli tallella syötävää. Kun nälkä alkoi vaivata koko Egyptiä ja kansa huusi faraolta leipää, tämä sanoi egyptiläisille: ”Menkää Joosefin luo ja tehkää niin kuin hän käskee.” Kun nälkä jo vallitsi koko maassa, Joosef avasi viljavarastot ja myi viljaa egyptiläisille. Nälänhätä oli Egyptissä ankara. Myös muista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo viljaa ostamaan, sillä kaikkialla vallitsi kova nälkä.  (1. Moos. 41: 46-49, 53-57)

Jaakobin ja Raakelin poika Joosef on minusta ehkä Raamatun selkein esimerkki Jumalan antamien lahjojen uskollisesta käyttämisestä.
Joosefilla oli hieno luonne. Hän ei katkeroitunut eikä jäänyt hautumaan kostoa veljilleen,  jotka kateuden vuoksi heittivät hänet ensin kaivoon ja myivät sitten orjaksi Egyptiin.
Joosef säilytti yhteytensä Jumalaan, ja tämä antoi hänelle viisautta ja ohjausta eri tilanteissa. Faraon hoviherran palvelijana Joosef hoiti tehtävänsä niin hyvin ja viisaasti, että tämä lopulta uskoi koko omaisuutensa Joosefin hoitoon.
Torjuttuaan hoviherran vaimon lähentely-yritykset ja jouduttuaan syyttömänä vankilaan, ei Joosef sielläkään ryhtynyt valittelemaan kokemaansa epäoikeudenmukaisuutta. Hän saavutti pian vankilanpäällikön täyden luottamuksen, niin että tämä uskoi muut vangit Joosefin valvontaan.
’Eikä vankilan päällikkö lainkaan valvonut Joosefin toimia, koska Joosef Herran avulla suoritti ne hyvin. Herra antoi Joosefin onnistua kaikessa.’  (1.Moos.39:23)

Unien tulkinta – Vankilassa Joosef käytti Jumalan hänelle antamaa lahjaa selittämällä faraon juomanlaskijalle ja leipurille heidän unensa. Päästessään tulkitsemaan faraon unen, Joosef kertoi sen merkitsevän seitsemää hyväsatoista ja seitsemää nälkävuotta, ja neuvoi, kuinka kannattaisi toimia. Farao totesi, että Jumalan Henki oli kertonut nämä asiat Joosefille ja sanoi:
”Koska Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, ei voi olla toista niin viisasta ja taitavaa miestä kuin sinä. Sinä saat hallita minun valtakuntaani, ja koko kansani on totteleva sinun sanaasi. Vain valtaistuimeni tekee minut sinua korkeammaksi.” (1.Moos.39-40)

Joosefin ansoista niin egyptiläiset kuin ympäröivät kansat, jopa hänen oma perheensä, pelastui nälänhädältä. Kun hänen veljensä tulivat Egyptiin ostamaan viljaa, Joosef osoitti heitä kohtaan armeliaisuutta. Joosef halusi aina – huolimatta siitä mitä toiset tekivät – itse toimia oikeudenmukaisesti ja Jumalan neuvoja kuunnellen.

Valon tuoksu ruispellolla

Sääilmiöt ja niiden vaikutukset – viikonlopun uutisessa ruokaturva- asiantuntija esitti huolensa  Pohjoismaiden viljavarannoista. Hän arvioi, että ensi talvena saattaa tulla pulaa erityisesti rukiista.
Eilen auringon hellimät ruispellot näyttivät oikein elinvoimaisilta, kuten kuvista voi päätellä. Mutta viime kesän sateet ja tämän kesän paahde ovat olleet haastavia viljelylle.
– Entä jos tulee kolmas heikko vuosi ensi vuonna jonkin toisen sääilmiön takia, tai jos kuivuus jatkuu, tai jos tulee taas valtavan sateinen vuosi, ruokaturvan asiantuntija pohtii. Mitä tehdään, jos koko Keski- ja Pohjois-Eurooppaan osuu samantyyppinen sääilmiö, hän kysyy.

Meille länsimaisille kuluttajille tämä tuskin muodostuu suureksi ongelmaksi. Sydäntä särkevä on sen sijaan tilanne esim. Jemenissä, jossa n. 80 % väestöstä on ruoka-avun tarpeessa.

Mistä meille Joosef – tai useampi – kuuntelemaan herkällä korvalla Kaikkivaltiaan neuvoja? Sillä skenaarioita ja spekulaatioita ilmastonmuutosten vaikutusten, säiden ja minkä tahansa asian suhteen kyllä riittää, mutta on vain Yksi, joka tietää. Tietää niin menneet kuin tulevatkin, säät, sadot ja kaiken muunkin.

Jumalan lahjoja – Uskon, että Jumala haluaisi meidän kaikkien toimivan Joosefin kaltaisesti, parhaalla mahdollisella tavalla niissä olosuhteissa, joihin meidät on asetettu. Käyttäen saamiamme lahjoja parhaalla mahdollisella tavalla. Ja ennen kaikkea pysyvän Hänen yhteydessään, jotta voisimme kuulla Hänen tahtoaan ja johdatustaan.
Vau, ajatella millainen paikka tämä Maapallomme olisikaan, jos todella niin tekisimme…! 🙂

Rakas Jumala, tekisitkö meissä kaikissa hyvää työtäsi, niin että voisimme  toteuttaa niitä suunnitelmia ja tehdä niitä tehtäviä, jotka olet meitä jokaista varten laatinut?
Anna meille viisautta, voimia, sinnikkyyttä ja iloa lahjojemme käytössä. Niin että voimme kantaa oman kortemme kekoon ja olla siunaukseksi muille.
Auta meitä olemaan kiitollisia kaikesta siitä, mitä meille on suotu: puhtaasta vedestä ja ilmasta,  järvistä, joista ja lähteistä. Ja suojan tarjoavasta katosta päämme päällä.
Anna apusi niihin maihin, joissa kärsitään kuivuudesta ja nälänhädästä. Siunaa kaivo- ja kaikkia muita avustusprojekteja näissä maissa. Auta meitä auttamaan siinä missä voimme.
Paljon pyyntöjä, mutta kiitos että olet kuunteleva ja neuvoja antava Jumala.  🙂

Faithful, Uskollinen – Ryan Stevenson & Amy Grant

”Olisit voinut valita kenet tahansa
en ole mielestäni mitenkään erityinen
mutta Sinä näit jotain, mitä en itse voinut nähdä
nyt ainoa asia mitä haluan on olla tyhjä astia
jonka täytät ja jota käytät
sydämeni on nyt Sinun
auta minua pysymään uskollisena
silloinkin kun olen ainoa joka jään
juoksematta idolien perässä
suo minun pysyä uskollisena
silloinkin kun menetän tahtoni taistella
anna Henkesi laskeutua elävänä ja tuoda herätys
Herra, Sinun ei tarvitse nähdä minua näyttämöllä
anna minun ainoastaan olla uskollinen.
Niin monet äänet kuiskivat minulle
sanoen että minun tulisi olla
oman tarinani kuningas, mutten kuuntele,
joten anna Valosi säteillä
anna jokaisen laulamani laulun
heijastaa Sinun kirkkauttasi
sydämeni kuuluu Sinulle
ei mitään muuta jumalaa, ei toista valtaistuinta
ei ketään Sinun nimeäsi korkeampaa
silloinkin kun olen häilyväinen
häpeissäni siitä mitä olen tehnyt
tule, Jeesus, löydä minut”

Muut tekstit: Ps. 119: 129-136 , Sananl. 3: 27-32, 1. Moos. 41: 46-49, 53-57 ja Hepr. 10: 19-25.

16.7.2018 

Lapsenlasten rakentama olkimaja rantahietikolla, aaltojen armoilla…

Ei sentään iso paha susi, mutta isomahainen, suurin koskaan näkemäni kettu tallusteli pihalla viime viikolla. Katsoi minua ja syliin nostamaani koiranpentua ja jatkoi kulkuaan ulko-oven vieritse. Pikku hauveli sylissäni ensimmäinen ajatukseni oli: montakohan koiranpentua tuo on jo mahtanut popsia suuhunsa… – kunnes tajusin että se oli viimeisillään pieniin päin ja ehkä etsi sopivaa pesäpaikkaa. Mielessä käväisi kertomus siitä, kuinka Franciscus Assisilainen oli kesyttänyt lampaita saalistaneen vihaisen suden lempeäksi ja ihmisiä palvelevaksi. Totesin itsekseni, että koska minulla ei ole sellaista yhteyttä kaikkiin Luojan luomiin olentoihin kuin Franciscuksella oli, paras tyytyä vain viestittämään katseella tuolle ketulle: ei meidän pihalle kiitos.

Kalliolle – Jeesus sanoo:
    ”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.
    Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.”
    Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat. (Matt. 7: 24-29)

Suoja – Jeesuksen vertaukset ovat olleet aiheina moniin vanhoihin kansansatuihin. Yllä olevasta minulle tulee aina mieleen satu Kolme pientä porsasta. Yksi rakensi talon oljista, toinen risuista ja kolmas tiilistä. Vain viimeksi mainitun, Veli Pontevaksi nimetyn järkevän possun talo tarjosi suojan sudelta.

Luja perusta – Olki- tai risutalon voi rakentaa vaikka hiekalle. Tiilitalo tarvitsee tukevan perustan, kivijalan jota eivät myrskyt eikä tulvavedetkään heilauta.
Mietin tuota perustamis -asiaa. Mille, minkä varaan minä perustan ja rakennan uskoni, elämäni?

Mitä kuulen? – Koska minulla on sisäänrakennettu tarve pohdiskella, kyseenalaistaakin, ei minun ole yleensä helppoa omaksua jotain lukemaani tai kuulemaani tuosta vain itsestäänselvänä tosiasiana, vaikka hyvältä kuulostaisikin.  – Mitä kuulen Jeesuksen sanoista? Millä tavoin ne vaikuttavat minuun?
Muistan kuinka alkaessani lukea Raamattua (n. 14v. sitten) minussa heräsi usein vahvoja reaktioita. Ethän nyt noin voi sanoa, Jeesus! Osoititko sanasi vain jollekin tietylle kuulijakunnalle? Et kai tarkoita että meidän vielä tänäkin päivänä tulisi toimia niin kuin tuolloin sanoit…?

Vuosien myötä aloin huomata, kuinka varautuneisuuteni ja ennakkoasenteeni alkoivat vähitellen karista: jotkut Jeesuksen vaikeilta tuntuneet sanat eivät enää herättänet minussa sellaista vastustusta kuin ennen. Tässä prosessissa minua on auttanut paljon myös muiden käännösten katseleminen. Niistä kun usein on rakentavahenkisempi tai lempeämpi painotus kuin suomenkielisissä käännöksissä. Mutta aina eivät toiset kieletkään auta. Silloin on vain täytynyt jäädä jyystämään vaikeaa kohtaa narskuvin hampain tai jättää hyllylle odottamaan ’valaistuksen päivää’.

Kallioksi – Oli miten oli, jossain vaiheessa totesin ihmetellen, että Hänen sanansa olivat alkaneet ’maistua’ yhä paremmilta. Nykyisin kuuntelen/luen Jeesuksen sanoja tosi mielelläni (ainakin niitä helpommin pureksittavia… 🙂 ). Tuntuu kuin ne olisivat tehneet sisälläni jotain hiljaista, sisäistä työtään… ja tuntuvat nykyään siltä kalliolta, jolle haluan perustaa elämäni. En tarkoita mitään epämääräistä mututuntumaa, vaan sellaista tiedonkaltaista tunnetta, josta vain tietää että tämä on totta.

Vaikka Jeesuksen vertaukset ovat antaneet hyviä aineksia kansansaduille, ei Hän ole mikään satusetä, joka sepittelee juttuja sen mukaan, mitä nyt mieleen sattuu tulemaan.   Hänen sanojensa tarkoitus on johdattaa läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa, kaikkia jotka niitä kuuntelevat.

Niiden mukaan – Se, miten Jeesuksen sanat näkyvät prioriteeteissani, valinnoissani ja teoissani, onkin sitten eri asia…
Mutta joka päivä saa(mme) opetella, oppia tekemään päätöksiä ja toimimaan Hänen sanojensa mukaan, enemmän ja paremmin. – Se on hieno juttu. Sitä haluan. 🙂

Could It Be – Michael Card

”Vuosien varrella, elämän myötä- ja vastavirroissa
meitä kehotetaan kuuntelemaan ääntä
korvamme eivät voi sitä kuulla
sanotaan että tulisi elää jonkin sellaisen mukaan
mitä ei voi nähdä omin silmin
onko tässä hassussa harjoituksessa mitään mieltä?
Voisiko olla että Sinä ilmoitat läsnäolosi
niin usein poissaolollasi?
Voisiko olla että kysymykset kertovat meille
enemmän kuin vastaukset koskaan voivat?
Voisiko olla että Sinä todella mieluummin kuolisit
kuin eläisit ilman meitä?
Voisiko olla, että ainoa vastaus
jolla todella on merkitystä on Sinä?
Sanoissamme ja hiljaisuudessamme
ylpeydessämme ja häpeässämme
nerosta ja tiedemiehestä höpsöön ja mielettömään
niille jotka välittävät etsiä Sinua
niille jotka eivät koskaan sitä tule tekemään
Sinä olet sittenkin ainoa vastaus
Se on kysymys johon et voi vastata
vastaus jota et voi ilmaista:
että Surun lempeä Mies on onnen Lähde
et pysty koskaan ratkaisemaan
tämän vetovoimaisen miehen mysteeriä
sillä sinun tulee uskoa ymmärtääksesi”

Muut tekstit: Ps. 92: 5-10, 13-16, Jer. 7: 1-7 ja Hepr. 12: 14-17.

9.7.2018  Mikä nimi? – Jo siinä vaiheessa, kun vasta mietin hankkisinko koiran vai en, oli lapsenlapsellani tulevalle hauvalleni nimiehdotus. Kun sitten kaikki jäitä hattuun -yritykseni ’sulivat kesähelteessä’ (kuten poikani asian ilmaisi) eli päädyin kuin päädyinkin koiranhankintaan, sanoin lapsenlapselleni että hänen valitsemansa nimi on todella kiva, mutta voi olla että kun näkee hauvan, huomaa että sille sopiikin joku toinen nimi.

3 vkoa sitten, koiranhakumatkalta kotiin palatessani, pikku karvaturri viereisellä penkillä, pyysin sitten Neuvonantajaa (uudessa raamatunkäännöksessä = Neuvontuoja) antamaan ajatuksiini sellaisen nimen, joka muistuttaisi minua jollain tapaa Hänestä. (Jottei hauveli veisi siinä määrin huomiotani, että tärkein unohtuisi :-)).
Pyörittelin monia nimiä mielessäni, kunnes tuli mieleen nimi, josta arvelin, ettei sellaista ole  olemassakaan. Se helähti mukavana korvaan, mutta miten se muistuttaisi minua Korkeimman läsnäolosta? – Kun en muuta keksinyt, koetin jotenkin vääntää nimen kirjaimista aiheeseen liittyviä sanoja. Kovin tuntui keinotekoiselta ja jäykältä.

Säteilevä ja kirkas..  Kotiin tultuani, pikku karvakäärön nukkuessa korissaan, katsoin wikipediasta. Selvisi että kyllä nimi (Tinja) on olemassa, ollut suomal. allakassa jo vuosia. Se juontuu ort.traditioon kuuluvan marttyyrinaisen (tod.näk. kreikankiel.) nimestä. Minusta tuo nimi (Foteine) muistuttaa muitten kielten perusteella lähde -sanaa, mutta wikipedian mukaan nimi tarkoittaa säteilevää ja kirkasta. – Miten vaan, tuntui kivalta. 🙂

Katsoessani pientä, pörröistä palleroa säteilevä ja kirkas eivät ehkä olisi laatusanoja, jotka ensimmäisenä tulisivat siitä mieleen, pikemminkin kaikki söpöä ja hellyttävää kuvaavat nimitykset.
Mutta sitten muistin: minähän nimenomaan pyysin hauvalle nimeä joka muistuttaisi Hänestä, joka on… – Säteilevä Kirkkaus!
Joh. ev:ssa tuo (ort.trad.muk. marttyyri)nainen kysyy Jeesukselta, mikä olisi se pyhä vuori, jolla tuli rukoilla. Sanat, jotka Jeesus sanoi tuolle naiselle, ovat olleet minulle erityisen merkittävät. Joten… eipä sopivampaa nimeä olisi voinut tulla. 🙂 

Taivaallinen kirkkaus – Noin viikon kuluttua siitä, kun Jeesus oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan. Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina.
Samassa siinä oli kaksi miestä, Mooses ja Elia, keskustelemassa hänen kanssaan. He ilmestyivät taivaallisessa kirkkaudessa ja puhuivat Jeesuksen poislähdöstä, joka oli toteutuva Jerusalemissa.
Pietari ja hänen kanssaan olevat opetuslapset olivat vaipuneet syvään uneen. Havahtuessaan he näkivät Jeesuksen kirkkaudessaan ja ne kaksi miestä, jotka olivat hänen kanssaan. Kun nämä olivat lähtemässä Jeesuksen luota, Pietari sanoi: ”Opettaja, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.”
Mutta hän ei tiennyt mitä sanoi. Pietarin puhuessa tuli pilvi ja peitti paikan varjoonsa. Opetuslapset pelästyivät, kun näkivät miesten peittyneen pilveen. Pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun Poikani, minun valittuni, kuulkaa häntä!”
Äänen vaiettua opetuslapset näkivät Jeesuksen olevan yksin. He pysyivät vaiti kaikesta kokemastaan eivätkä vielä silloin kertoneet siitä kenellekään.  (Luuk. 9: 28-36)!

Huippukokous Helsingissä viikon kuluttua: Idän ja lännen suurvaltojen päämiehet kohtaavat toisensa. Kummatkin ovat herättäneet asenteillaan ja toiminnallaan vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan niin omien maidensa kansalaisissa kuin kansainvälisesti. Voittopuolisesti vastaan.
Ehkä luovun uutispaastostani kokouksen ajaksi; sen verran kiinnostaa, millaisia juttuja nuo kaksi ennalta arvaamatonta tämän maailman valtiasta kasvotusten yhdessä kehittelevät.
Miettiessäni jotain positiivista tuosta tapaamisesta tuli mieleen, että parempi että löytyy keskusteluyhteys kuin että se puuttuisi.

Taivaallinen huippukokous, joka pidettiin Kirkastusvuoreksi kutsutulla vuorella kauan sitten, oli sen sijaan aivan toista luokkaa. Tuo korkean tason neuvottelu taitaa olla ainoa raamatunkohta, jossa mainitaan tuonilmaisiin menneiden profeettojen ilmestyvän ihmisille. – Mutta eihän tässä ollutkaan kyse kenestä tahansa neuvottelijoista, vaan kahdesta juutalaisen kansan rankinglistan kärkiprofeetasta ja Jumalan Pojasta!
Ilmeisesti siinä käytiin lävitse ei sen vähempää kuin ihmiskunnan pelastusstrategia. 

Pietari tunnisti profeetat Moosekseksi ja Eliaaksi. Heidän taivaallinen kirkkautensa ei häntä hätkähdyttänyt, eikä Mestarin sädehtivä olemus. Ehkä siksi, että oli vaeltanut 3 v. Kirkkauden vanavedessä. Mutta kun pilvi laskeutui ja ympäröi Mestarin ja profeetat, hän ja toverinsa säikähtivät todenteolla. – Otettaisiinko heidän Mestarinsa nyt ylös taivaisiin samoin kuin Elia oli otettu opetuslapsensa Elisan viereltä?

Vahvistus – Pilvestä kuulunut ääni vahvisti saman asian kuin Jordanin kasteella: ”Tämä on Minun Poikani, kuulkaa häntä.”
Tämä kohta koskettaa aina minua, monella tapaa.
Tällä kertaa mietin: miten voin kuulla häntä, havaita hänen johdatustaan, pieniä vinkkejä tai isompiakin. Miten paljon minulta jää huomaamatta keskittyessäni omiin touhuihini (tässä vaiheessa koiranpentuni kanssa puuhailuun)?

Kirkkauden Ruhtinas, vedä minut kuuntelemaan Sinua, kun unohdan. Johdata minut rukoilemaan siihen paikkaan/tilaan, jossa voin kokea Rakkautesi, Viisautesi ja Voimasi vaikutuksen itsessäni ja ympärilläni. Johdata pyhälle vuorelle kokemaan Kirkkauttasi.
Suo että Kirkkautesi säteilisi ajatuksiini, sydämeeni ja toimintaani.

Kristus, Kaikkivaltias, kiitos että olet kirkas, säteilevä Lähde kaikille, jotka janoisina etsivät. Kiitos että Olet. 🙂 

Mountain – Bryan & Katie Torwalt, Phil Wickham

”Olen nähnyt kirkkautesi vuorelta
olen tuntenut Läsnäolosi laaksossa
näen Rakkautesi ja Armosi
johdattavan minut kotiin
tiedän Sinun olevan läsnä kaikkina aikoina
tunnen kätesi tuovan Rauhaa ja Järjestystä
Jeesus, Rakkautesi on ankkurini
olet ainoa toivoni
luotan Sinuun, horjumatta
korkealla vuorella korotan ääneni
ja laaksossa tanssin ilosta
kaikkina aikoina olet arvollinen
joka hetki olet ihmeellinen
olet valoni ja pelastukseni
Jumalani on kanssani
ei ole mitään pelättävää
Jeesus, Toivomme ja Lunastajamme
Läsnäolosi on täällä
emme vaikene, sydämemme on tulessa
Jeesus, Voittomme, Voiton ääni
laulu sisällämme, olet ihana”

Muut tekstit: Ps. 97: 1-2, 5-6, 10-11, 2. Moos. 34: 29-35 ja 2. Kor. 3: 7-18.

4.7.2018  – En muistanutkaan, miten hellyttävän suloinen pieni koiranpentu voi olla. Ja miten varauksetonta koiran rakkaus on.
Perheeseemme hankittiin koira vuotta ennen nuorimmaiseni syntymää, eli yli 30v. sitten. Tuo ihana perheenjäsenemme eli 17 v:ksi. En ajatellut sen jälkeen enää hankkia uutta koiraa.
Mutta niin vain kävi, että pari viikkoa sitten näin kuvan, josta pikkuinen karvakuono katsoi silmiin ja se oli menoa – hakemaan pikkuista. 4 t:n matka taittui kuin siivillä kumpaankin suuntaan. Nyt tuo ihana karvapallero opettaa minulle rakkautta koiran vinkkelistä.
Hellyyden osoitukset: kasvojen ’pesu’ (nuolaisut aamulla ja aina kun vain saa siihen mahdollisuuden). Katseet ( = tykkäätkö minusta, mikä on mielialasi, onko ok tämä mitä nyt teen, lähdetäänkö ulos?). Pallon tai muun lasten vanhojen lelujen tuominen: tehdäänkö jotain kivaa ja iloista yhdessä (= leikitäänkö)? Istahtaminen ja nukahtaminen jalkojeni päälle, kun luen, tiskaan, kirjoitan blogia tai kun muuten vaan pysähdyn olemaan (= tässä on hyvä olla, luotan sinuun). Ininä kun käyn yläkerrassa (= olet minulle tärkeä, haluan olla lähelläsi).
Rakastavaa, hellyyttävää antamista ja saamista, sanoinkuvaamattoman suloista! 🙂

”Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie.
Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.”

Teille, jotka minua kuulette… – Tekstin 1. sanat hyppäsivät vahvana verkkokalvolleni, ja jostain syystä juutuin tuohon kuulla -verbiin. – Eihän tuo niin voi mennä Jeesus, että tarkoitat nuo kehotuksesi vain niille, jotka kuulevat. Entä jos joukossa oli joku kuuro, jota et vielä ollut parantanut? Eikö Rakkauden käskysi koskeneet häntä?
Piti tarkistaa muista käännöksistä, ja näinhän asia oli kuin ajattelinkin: niin ruotsiksi, englanniksi, saksaksi kuin ranskaksi tuo kohta on käännetty: teille, jotka kuuntelette minua…
Suomenkielinen käännös käyttää kuitenkin kautta linjan verbiä ’kuulla’.

Kuuntelenko? – Monet, jotka ovat pitkään ja hartaasti rukoilleet Jumalalta johdatusta tai ohjausta jossain asiassa, ovat miettineet, kuuleeko Jumala, kun tuntuu ettei vastausta kuulu.
Raamattu on täynnä vakuutuksia siitä, kuinka Jumala kyllä kuulee ja vastaa rukouksiimme.
Enkö itse huomaa/malta kuunnella kyllin avoimena ja herkästi, mitä tai millä tavoin Hän vastaa?

Sydämellä voi kuulla sellaistakin, mitä korva ei kuule. Puhutko siis Jeesus tuossa rakastamisenvetoamisen kohdassa sydämillemme? Sydäntemme asenteelle? Sillä siitähän suhtautumisessamme kanssaihmisiimme juuri on kyse, sydämenasenteesta.

Sydänoperaatio – Mutta Jeesus, voidaksemme noudattaa kaikkia noita rakkaudenkäskyjäsi taidamme kyllä tarvita jonkinlaisen sydänoperaation. Sydäntemme Hallitsija, pehmentäisitkö sydämemme jähmettyneet kohdat ja kovettumat?
Tai – tarvittaessa – antaisitko ihan uuden sydämen? Sellaisen joka kuulee, mitä Sinä haluat meidän kunkin oppivan. Oppivan ei vain sanoina, vaan syvälle, tekoihin saakka johtavana rakkaudenvirtana.
Sillä miten me muuten pystyisimme siunaamaan meitä loukkaavia, meistä pahaa puhuvia? Miten muuten pystyisimme rakastamaan ja antamaan niille, jotka meiltä jotain vievät, kysymättä tai pyytämättä?
Miten muuten me pystyisimme oppia rakastamaan kuten Sinä meitä rakastat? Ehdoitta.

Rakas Jumala, kiitos lupauksestasi:
”Minä annan heille uuden sydämen ja heidän sisimpäänsä uuden hengen, minä otan heidän rinnastaan kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.” (Hes.11:19)

Give A Little Love – Noah and the Whale

https://www.youtube.com/watch?v=n5GflrwUaoE

Tiedän etten näe kuolemaa
kunnes puhallan kaiken ilman keuhkoistani
kunnes viimeinen sointu on laulettu
tämä kaikki on haihtuvaa
mutta kaikki on hyvää
ja rakkauteni on koko olemisessani
ja olen jakanut kaiken mitä pystyin.

”Jos annat vähän rakkautta
voit saada vähän rakkautta itsellesikin
älä murra hänen sydäntään
Minun sydämeni on suurempi kuin maailma
ja vaikka elämä antoi sille ensin rakkauden
elämä ei ole kaikkein tärkeintä maailmassa
sillä elämä on ohikiitävää
mutta Minä rakastan sinua
ja Rakkauteni ympäröi sinut kuin eetteri
kaikessa mitä teet
mutta jos annat vähän rakkautta, voit myös saada rakkautta
älä särje hänen sydäntään.
Jos olet mitä rakastat ja teet mitä rakastat
Minä olen aina aurinkosi ja kuusi
ja jos jaat sydämelläsi, annat sydämelläsi
niin se mitä jaat maailmassa on se
mitä sinusta jää maailmaan”

Muut tekstit: Ps. 28: 1-2, 6-9, Joos. 24: 21-27 ja 2. Kun. 6: 8-23.

25.6.2018 

Taivaallinen näky – Paavali puhui:
”Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen. Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet. Mutta silloin, kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille. Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan heprean kielellä: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Paha sinun on potkia pistintä vastaan.’ Minä kysyin: ’Herra, kuka sinä olet?’ Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.’
Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy. Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni ja yrittivät hakata minut hengiltä. Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että alhaisille. Minä puhun vain siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat ennustaneet tapahtuvan, en mistään muusta, puhun siitä, että Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin muillekin kansoille.”    (Ap. t. 26: 12-23)

Tätä tekstiä oli ihana mietiskellä. (Onneksi uusi pieni perheenjäsen – ainakin näin pentuna ja peuhaamisen jälkeen – on autuaan onnellinen kun saa vain olla, vieressä tai sylissä, mahdollistaen näin suloisella tavallaan hiljaiset rukous- ja mietiskelyhetkeni).
Tuo kohta oli olevinaan minulle entuudestaan tuttu, mutta nyt löysin siitä monta sellaista  kohtaa, joihin en ainakaan muista aiemmin kiinnittäneeni huomiota.

Valo – Apostolien teot -kokoelman sykähdyttävimpiä kohtia on tuo, miten Saul kohtasi Ylösnousseen Kristuksen. Tuolloin Saul, sittemmin Paavali kertoo, kuinka ’taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo’, joka pysäytti hänen ja toveriensa matkan kuin seinään. Valo laskeutui heidän ympärilleen ja sai aikaan radikaalin muutoksen. Kiihkomielinen missio vangita kaikki Jeesuksen seuraajat joutui uudelleenarvioitavaksi.

Pimeydestä valoon – Ylösnousseen Kristuksen kirkkaus oli niin häikäisevän voimakas, että Saul menetti näkönsä 3 päiväksi. Vasta kun damaskolainen Ananias meni Kristuksen kehotuksesta rukoilemaan Saulin puolesta, tämä sai näkönsä takaisin.
Saul sai konkreettisesti kokea, millaista on, kun ei näe edes edessään olevaa ovea. Se oli ikään kuin pohjustus tehtävälle, jonka Kristus antoi hänelle. Saulin tuli auttaa ihmisiä ymmärtämään Taivaan todellisuutta, ”avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon”.

Valon sanoma – Ymmärrettävää on, että Saulin (sittemmin Paavalin) kokemus muodosti perustan hänen tulevalle työlleen. Ja että hän myöhemmin, kuulusteltavana ollessaan sanoi kuninkaalle, että Kristuksen tuli ’julistaa valon sanomaa’.  – Valon sanoman julistamisesta oli tullut myös hänen oma elämäntehtävänsä.

Kristus ilmaisee Paavalille sanoissaan ”olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn”, että tämä ei joutuisi tekemään palvelustyötään yksin, Kristus lupasi ilmestyä hänelle toistekin.

Alfa ja Omega – Myös apostoli Johannes, jolle Kristus ilmestyi Patmoksen vankiluolassa, häikäistyi Ylösnousseen kirkkaudesta. Johannes kirjoittaa:
’Hänen kasvonsa olivat kuin loistava keskipäivän aurinko. Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkoihinsa kuin kuollut. Mutta hän laski oikean kätensä päälleni ja sanoi: ”Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen.’  (Ilm.1:16-17)

Rohkaisija ja Vahvistaja – Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Kristus ilmestyi monta kertaa opetuslapsilleen rohkaisten ja vahvistaen heitä.
Opetuslapsi Johannekselle Hän ilmestyi niin monta kertaa, että tulee sellainen olo, että Hän oli Johanneksen kanssa koko ajan. Johannes sai palvella Ylösnoussutta Kristusta kirjoittamalla kirjeitä seurakunnille. Näissä Ilmestyskirjan kirjeissä Kristus antaa täsmäohjeita srk:ille: mikä kullakin oli hyvin, mikä oli mennyt vikaan, missä tuli tarkistaa suunta tai tehdä suorastaan täyskäännös. 

Valon tie – Paavali oli käsittääkseni 1. sellainen Jeesuksen aikaan elänyt opetuslapsi, joka nähtävästi ei ollut tavannut fyysisesti Jeesusta ja jolle Ylösnoussut Kristus ilmestyi kutsuen palvelukseensa ilmestyksen kautta.  Kristus lupasi varjella Paavalia ja ilmestyä hänelle vastaisuudessakin, jotta tämä voisi kertoa ihmisille sellaisesta tiestä, joka auttaisi heidät pois siitä hämärästä, jossa he eivät välttämättä edes huomanneet elävänsä. Valon tiestä. 

Kristuksen kirkkaus – Moni varmaan haluaisi kokea vastaavanlaisen taivaallisen kirkkauden ilmestyksen kuin minkä Paavali sai kokea Damaskoksen tiellä. Sellainen ei uskoakseni koskaan kuitenkaan tule tilauksesta (pyynnöstä), vaan täysin yllättäen.
Olen tavannut kolmessa erilaisessa maassa 3 erilaisten kansojen ja kulttuurien edustajaa,  jotka ovat kertoneet minulle kokeneensa tällaisen ilmestyksen. He olivat ilmestyksen hetkellä kaikki erilaisissa vaikeissa, toivottomilta tuntuneissa tilanteissa. Kaikille tuo kokemus oli hyvin merkityksellinen: se sai heissä aikaan suuren muutoksen. Se sai heidät vakuuttuneiksi siitä, että Kristus on noussut kuolleista, että Hän elää ja haluaa auttaa vaikeissa tilanteissa olevia. Ainakin kahdella näistä tuo kokemus on jäänyt vuosikymmeniä jälkeenpäinkin niin merkittäväksi tapahtumaksi, että heillä edelleen on ollut tarve ja halu kertoa siitä muille.

Kristus kutsuu meitä kaikkia niin monin eri tavoin tehtäviinsä. Jotkut vain tarvitsevat ilmeisesti kunnon ’tällin’, kuten Paavali, joka vihaa puhkuen etsi Jeesuksen seuraajia toimittaakseen heitä vankilaan. (Jumalan huumorintajuako, että pahimmasta vainoojasta tuli aikaansaavin puolestapuhuja?) 
Yli 2000 v:n ajan Jeesus on ilmestynyt ihmisille visioissa ja unissa, usein sellaisille, jotka sitä vähiten olivat osanneet odottaa. Lukemattomat meidänkin aikamme ihmiset kertovat, kuinka Jeesuksen ilmestyminen heille muutti heitä ja heidän käsityksiään elämästä, taivaan todellisuudesta ja Jumalasta. He tulivat tuntemaan Hänen Rakkautensa ja halusivat lähteä palvelemaan Häntä, kertomaan Valon sanomaa.

Hiljaisesti – Useimpia Kristus kuitenkin kutsuu hiljaa; ehkä hiljaisena kuiskauksena sydämessä, Raamattua tai jotain hengellistä kirjaa lukiessa tai esim. kuullessa jonkun puhuvan Vapahtajasta ja Hänen tiestään.
Olemme kaikki niin erilaisia, siksi Jumala kutsuu meitä niin lukemattomin eri tavoin.
Samoin ne tavat ja mahdollisuudet, joilla voimme palvella Kristusta ovat niin lukuisat, ettei niitä voi edes luetella.
Jeesus kuvaili, miten heikossa tai vaikeassa asemassa/tilanteessa olevista lähimmäisistä huolehtiminen ja auttaminen on Hänen palvelemistaan. Kun sitä tekee Hänen kanssaan, Hänen Rakkautensa virratessa lävitsemme, siinä myös muuttuu itse. Hänen Rakkautensa muuttaa meitä palvellessamme muita sydämellämme.
Usein emme ehkä edes tule ajatelleeksi, että teemme Hänelle töitä. Mutta jos aamuisin sanoo Hänelle esim.: ”Anna minun olla tänä päivänä jollekin iloksi”, tai ”Anna minun palvella tänään Sinua jollain tavoin”, Hän tuo niitä mahdollisuuksia eteemme. Joskus pieniä, joskus isompia.
Valon vaikuttaessa meissä me tiedostamattammekin viemme eteenpäin Valon sanomaa.  🙂

(Googlasin tähän aiheeseen sopivaa lauluvideota. Kuunneltuani alla olevaa vain pari säveltä päätin heti ottaa sen tähän blogiin. Kuunnellessani myöhemmin videolta laulun sanoja, selvisi, että siinä toistetaan useaan kertaan ”tee minusta palvelija tänään.”  – Minulle tuo pieni ’tänään’ -sana laulussa oli kiva vahvistus sille, että todella: jos ja kun  haluan/haluat olla Hänen palvelijansa, kannattaa lausua aamulla tuo pyyntö. 🙂 )

”Tee minut palvelijaksi
nöyräksi ja sävyisäksi
Herra anna minun rohkaista heikkoja
olkoon sydämeni rukous aina:
tee minut palvelijaksesi
tee minut palvelijaksesi tänään”

Muut tekstit: Ps. 145: 3-7, Jes. 66: 18-19, 2. Tim. 3: 14-17 ja Mark. 3: 13-19.

18.6.2018  

Pyhä Henki tuli heihin – Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: ”Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?” ”Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä”, nämä vastasivat. ”Millä kasteella teidät sitten on kastettu?” kysyi Paavali. He vastasivat: ”Johanneksen kasteella.” Silloin Paavali sanoi: ”Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.” Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. (Ap. t. 19: 1-6)

Kaste – Johannes Kastajan luokse tuli paljon ihmisiä joka puolelta maata. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordan-virrassa.
Mikä sai ihmiset niin Jerusalemista kuin joka puolelta maata, saapumaan tuon kamelinkarvaan pukeutuneen, erämaassa asustaneen miehen kastettavaksi? – Pyhä Henki  kutsui ja johdatti tuon voimallisen julistajan luo. Johanneksella oli tärkeä tehtävä: ilmoittaa ihmisille, että Jumalan Poika oli tulossa ja osoittaa heille, kuka Hän on.

Pyhällä Hengellä? – Johannes julisti: ”Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” (Mark. 1:7-8)
Se, että Jeesus kastoi Pyhällä Hengellä, on toisissa seurakunnissa melko totaalisesti vaiettu aihe, toisissa taas hyvinkin korostettu. Itseäni aihe on kiinnostanut pitkään, ja innostaa aina yhtä paljon.
Nyt kuitenkin huomion vie niin totaalisen ihanalla tavalla uusi, eilen saapunut pieni nelijalkainen perheenjäsen, että blogi jää tällä kertaa vain toiseen, yllä olevaa vahvistavaan evankeliumikohtaan:

Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen.
Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”
Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä. Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.” ( ’ (Joh.1:29-34).

Alla olevan laulun sanat ilmaisevat mielestäni kauniilla tavalla sitä, mitä ajattelen ja toivon Pyhän Hengen toiminnalta ja vaikutukselta – niin itsessäni, rakkaissani, läheisissäni kuin koko ihmiskunnassa.  🙂 

Holy Spirit. Living Breath of God – Keith & Kristyn Getty

”Pyhä Henki, elävä Jumalan henkäys,
hengitä uutta elämää sitä kaipaavaan sieluuni
tuo ylösnousseen Herran läsnäolo
uudistamaan sydämeni ja tekemään minut eheäksi
anna Sanasi herätä eloon minussa
auta uskomaan siihen, mitä en voi nähdä
anna palava kaipuu Sinun puhtauteesi
Pyhä Henki, hengitä minuun uusi elämä

Pyhä Henki, tule ja pysy sisimmässäni
anna Ilosi näkyä kaikessa mitä teen
anna Rakkaus, joka peittää kaiken synnin
jokaisessa ajatuksessani, teossani ja asenteessani
anna hyvätahtoisuutta niin suurinta kuin vähäosaisinta kohtaan
ja lempeyttä joka kylvää rauhan polkua
muunna ponnisteluni armon teoiksi
Jumalan henkäys, osoita Kristus kaikessa mitä teen

Pyhä Henki, joka luomakunnan syntymisestä lähtien
olet antanut elämän kaikelle Luojan luomalle
näytä voimasi taas kerran täällä maan päällä
anna seurakuntasi janota Sinua ohjaamaan suuntaa
suo, että rukoustemme tuoksu kohoaa
johdata meidät uhrautumisen tielle
jotta koko maailma voisi nähdä kirkkaana
Kristuksen kasvot tässä ykseydessä”

Muita juhannustekstejä: Ps. 92: 2-6, Jes. 45: 8-12 ja Luuk. 1: 57-66.

Kaunista ja siunattua Juhannusta meille kaikille! 🙂 

11.6.2018  Lauantaina, pyöräillessäni Mustasaaresta Tiina Sara-Ahon ohjaamasta ihanasta meditatiivisen tanssin päivästä kotiin, oli joutsenpariskunta rannalla ilta-aterialla. Jäin ihailemaan liikkeiden harmoniaa – taaskin täydessä synkassa, kuin yhtä olisivat olleet. Yhdessä kaulat sukelsivat veteen, yhdessä nousivat pintaan. Sitä oli lumoavaa katsella. – Kuin piste iin päälle kauniille päivälle. 🙂

Seuraa minua – Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua”, ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta.
Jeesus oli sitten aterialla hänen kodissaan. Sinne tuli myös useita publikaaneja ja muita syntisiä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: ”Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!” Jeesus kuuli sen ja sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’ En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9: 9-13)

Seuraa –sana nousee tuossa esiin kahdessa merkityksessä: Jeesuksen kehotuksena Matteukselle sekä fariseusten kysymyksenä, millaista seuraa Jeesuksella oli ympärillään aterioidessaan Matteuksen kodissa.
Tullimaksujen kerääjä Matteus ja kollegansa eivät todennäköisesti olleet kovinkaan pidettyjä kansan keskuudessa. Keräsiväthän he maksuja Rooman valtakunnalle. Lisäksi tiedettiin publikaanien keräävän  kansalta suurempia summia kuin roomalaiset edellyttivät ja laittoivat erotuksen omiin taskuihinsa.

Tullimaksuja – Uutislakkoni lievennys (= vilkaisu pääuutisiin pari kertaa viikossa) valaisi kuinka iso, suorastaan maailmanlaajuinen juttu voi olla, kun suurvallan päämies laittaa korkeat tullimaksut maahansa tuotaville raaka-aineille. Viime viikonlopun kokouksen jälkeen muut G7 -maiden johtajat ilmoittivat välittömästi vastatoimenpiteistä. – Eihän siitä hyvää seuraa, kun joku toimii vain omaa etua ajatellen.   

Matteus sai kuitenkin kokea oman valaistumisensa. Hän oli saattanut jo jonkin aikaa tuntea sisäistä ristiriitaa työssään. Ehkä hän oli jo pohtinut, onko omaneduntavoittelu sittenkään paras tapa toimia. Kun Jeesus tuli lähelle, pyhyys kosketti Matteusta ja hän tunsi: tässä se oli… se mikä häntä oli jo jonkin aikaa kutsunut, hänen sitä tiedostamattaan. Nyt oli aika siirtyä maansa valloittajavaltakunnan hommista taivaan valtakunnan hommiin.

Kenian ’tullimies’ – Erään kokemuksen (vaikka olikin vain yksi yksittäinen tapahtuma) pohjalta voin ehkä hiukkasen ymmärtää sitä turhautumista, jota Jeesuksen ajan juutalaiset tunsivat publikaanien korruptoituneisuutta kohtaan.
Olin poikani ja kahden ystävättäreni kanssa Keniassa erään paikallisen pastorin kyydissä. Ajoimme kohti kylää, josta hän oli kotoisin. Pastori halusi, että rukoilisimme siellä kyläläisten puolesta.
Maantien varressa seisoi 2-metrinen roteva poliisi kivääri olallaan. Hän pysäytti meidät ja kehotti pastoria nousemaan autosta. Puhuivat jotain swahiliksi. Palatessaan autoon pastori kertoi meille, että poliisi vaati kohtuuttoman suurta maksua sen vuoksi, että auton tuulilasissa ei ollut jotain tarraa. (Poliisi ei siis ollut kirjoittamassa sakkolappua, vaan halusi käteistä.) Pastori sanoi meille, että koska poliisi oli nähnyt, että autossa oli muzunguja (valkoihoisia), hän oletti että mukana on myös muhkeat rahamassit.  (Eipä olisi voinut pahemmin erehtyä.)

Siinä siis olimme jumissa tien varressa, poliisin odottaessa maksua auton vieressä. Aikaa kului pohtiessamme mitä tehdä, ja meillä oli vielä pitkä matka ajettavanamme. Uskoen ystävällisyyden voimaan nousin autosta ja aloin selittää poliisille, että olemme varattomia lähetystyöntekijöitä, jotka olemme tulleet Keniaan rukoillaksemme kenialaisten puolesta. Ja että nyt olemme matkalla pastorin kotikylään rukoilemaan ja meidän pitäisi ehtiä sinne ennen kuin tulee pimeää.
En muista mitä kaikkea selitin, mutta lopputulema oli kuitenkin, että rahasta ei enää puhuttu. Poliisi pyysi sen sijaan että rukoilisimme myös hänen, hänen perheensä sekä muiden poliisien ja näiden perheiden puolesta. Lupasimme tehdä sen ja poliisi hyvästeli meidät hymy kasvoillaan.

Kun Jeesus sanoi Matteukselle: ”Seuraa minua”, tämä koki varmaan valtavaa iloa, vapautta ja helpotustakin: nyt hän alkaisi tehdä jotain sellaista, mistä seuraisi hyvää: alkaisi toimia Jumalan Valtakunnan periaatteita noudattaen. Ja hän saisi kulkea matkaa parhaan mahdollisen Opettajan kanssa. Luulenpa että Pyhä Henki antoi hänelle sisäisesti tiedon/tuntemuksen/kokemuksen: tämä on totta, oikeaa ja hyvää, sellaista mitä haluan. Ja että hän koki sen niin vahvasti, että kaikki se elämän mukavuus, jonka hän oli itselleen hankkinut, oli merkityksetöntä sen rinnalla.
Kiitollisena hän kutsui Jeesuksen ja opetuslapset aterioimaan kotiinsa. Ja muutkin olivat tervetulleita!

Matteus ei kerro, keitä Jeesuksen, opetuslasten ja publikaanien lisäksi tuli aterialle. Emme siis voi tietää, mihin ne muut, publikaanien lisäksi aterialla olleet, olivat syyllistyneet. Syntistä porukkaa oli evankelista Matteuksen mukaan kuitenkin koolla. – Juuri sellaista, jonka luo  Jeesus yleensäkin meni.
Jeesus toivoi arvostelunhaluisten ja tuomitsemiseen taipuvaisten fariseusten ymmärtävän,  että Jumalalle armahtavainen sydän ja mieli on muotomenoja tärkeämpää. 

Parantaja – Niin toisten kuin itsensä arvostelu tai syyllistäminen on hedelmätöntä puuhaa. Miten usein kuitenkin syyllistymme jompaankumpaan, tai kumpaankin.
Kristus, Parantajamme, haluaa tuoda tähän(kin) meille apunsa, vapauttavan, muuntavan ja uudistavan Voimansa. Hän haluaa opettaa meitä armahtamaan toisiamme ja itseämme. Hänen vaikutuksestaan tapahtuu niin paljon hyvää… kunhan vain suomme Hänelle tilan ja tilaisuuden tehdä meissä työtään. 

Sisäinen transformaatio – Jeesus näkee ihmisen sisimpään. Hän näkee etsivän sydämen, näkee kenellä on kaipuu löytää todellisempaa, täydempää ja parempaa tapaa elää ja toimia. Hän näkee myös, kuka on halukas antautumaan Parantajan sisäiseen muutostyöhön.

Armahtavaisuutta – Jeesus sanoi: ”Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.” (Joh.3:17)
Pelastajamme haluaa auttaa kaikkia kärsiviä ja pinteessä olevia. Hän kutsuu mukaansa, tielle, jossa muutos voisi tapahtua. Hänen seurassaan saa oppia näkemään Hänen perspektiivistään käsin. Olemaan armollinen Ja rakastava niin toisia kuin itseäänkin kohtaan, seuraamaan Hänen esimerkkiään ja toimimaan yhdessä Hänen kanssaan, harmoniassa.

Le chant du cygne / Joutsenlaulu – Franz Schubert

Muut tekstit: Ps. 32: 1-2, 5-8, Hoos. 14: 2-9 ja Ef. 2: 1-10.

4.6.2018  Ihanat naapurit – Lähtiessäni tänä iltana mökiltä iso puu oli kaatunut metsätien poikki. Naapuri tuli iloisena auttamaan, pätkäisi moottorisahalla rungosta tienlevyisen osan ja nosti sen syrjään, ja niin pääsin matkaan.
Kotiin tullessa odotti portailla naapurin tuoma taivaallisen kaunis atsalea. Ei hoitoon kuulemma, vaan omaksi, iloksi, kun olivat itse reissuun lähdössä.
Kyllä tuli hyvä mieli kummastakin. 🙂

Lähde – Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jeesukselle: ”Minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.” Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.”
    Eräälle toiselle Jeesus sanoi: ”Seuraa minua!” Tämä vastasi: ”Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.”
    Vielä eräs toinen sanoi: ”Herra, minä seuraan sinua, mutta anna minun ensin käydä hyvästelemässä kotiväkeni.” Hänelle Jeesus vastasi: ”Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.”  (Luuk. 9: 57-62)

Lähtisinkö? – Jeesuksen omalaatuinen rekrytointityyli jatkuu viimeviikkoisesta. Se on yllättävää ja ennalta arvaamatonta: innokasta lähtijää hän toppuuttelee ja kuvailee vaelluksen varjopuolia: ei ole tarjolla sellaisia mukavuuksia tai etuuksia, joihin toinen on tottunut tai joita toivoisi. Kahta muuta Jeesus taas kehottaa lähtemään, vaikkeivät nämä olisi olleet valmiit lähtemään tuosta vaan, edes vanhempiansa hyvästelemättä.
Näkiköhän Jeesus, että vanhemmat olisivat alkaneet suostutella jälkipolvea jäämään, auttamaan kotitöissä ja elannon hankkimisessa? Tai olisiko kotiin palatessa tuttu ja turvallinen elämä kuitenkin houkuttanut jatkamaan entistä elämäntyyliä?

Mikä estäisi? – Luukas jättää avoimeksi sen, lähtivätkö nuo 3 Jumalan valtakunnan työhön  vai eivät. Se on minusta hyvä juttu. Jää tilaa kuvitella itseään vastaavanlaisessa tilanteessa; miten itse suhtautuisit, mitä vastaisit Jeesukselle? Mitkä olisivat omat odotuksesi, toiveesi tai pelkosi? Millaiset asiat kaatuisivat tien tukkeeksi, ylitsepääsemättömiltä tuntuviksi?

Omalla kohdallani koin valtavana helpotuksena, kun huomasin, ettei Jeesus edellyttänytkään minulta mitään noin radikaalia kuin noilta aikalaisiltaan (= jätä kaikki ja lähde).
Tänä päivänä meidän yhteiskunnassamme Hänen tiensä kulkeminen on erilaista kuin tuolloin: ei hohkaavassa kuumuudessa tai illan kylmyydessä sandaalit jalassa tarpomista, ei taivasalla tai maalattialla yöpymisiä. Reissaamiseen on pyöriä, busseja, junia ja lentokoneita (mikäli tehtävä edellyttää matkaamista), ja kyllä kohtuullinen yösijakin tavalla tai toisella löytyy.
Myös hengellisestä näkökulmasta Jeesuksen kutsu oli hänen aikanaan vaativampi: olihan aika ristiriitaista ja ehkä riskaabeliakin ruveta seuraamaan tuota rabbia, joka paransi sairaita ja teki ihmeitä ja jonka jotkut uskoivat vakaasti olevan odotetun Messiaan, mutta jota maan uskonnolliset johtajat (juuri siitä syystä) kiivaasti vihasivat ja vastustivat.

Nykyään n. 1/3 koko maailman väestöstä on kristittyjä tuon yhden Nasaretissa asuneen ja Galilean seutuja kierrelleen miehen elämän ja opetusten seurauksena. 1/3 osa koko ihmiskunnasta…? – Luulisi että jo tuon perusteella olisi ihan luonnollista myös uskoa tähän Kutsujaan ja seurata Hänen osoittamiaan tienviittoja. Mutta jostain syystä se ei vaan ole, varsinkaan länsimaissa.
Onko meillä asiat niin hyvällä mallilla, ettemme kaipaa Jumalaa ja Hänen vaikutustaan elämäämme? Koemmeko pärjäävämme tarpeeksi hyvin omillamme? (Tämä tuli mieleen kun ajattelin, miten nykyajan radikaalit, toisten arvosteluista tai vastusteluista välittämättömät Kristuksen seuraajat löytyvät Aasiasta: siellä ihmiset valitsevat Kristuksen tien henkensäkin uhalla.)

Mutta mitä Kristuksen kutsu voisi tarkoittaa meidän oloissamme? Mitä se merkitsee omassa elämässäni? Millä tavoin se vaikuttaa elämääni, omiin elämänarvoihini, olemiseeni ja tekemiseeni?
Ei siis se, että muodollisesti on kristitty, vaan se, että antaa Kristuksen vaikuttaa ihan oikeasti, elävällä tavalla, siihen, millaisia päätöksiä ja valintoja tekee; millä tavoin pyrkii toimimaan suhteessa kanssaihmisiin; millaisten asioiden antaa vaikuttaa ylipäätään elämäänsä.

Usein pohdin sitä, missä määrin pyrin kuuntelemaan, mitä Hän haluaa minun tekevän. Miten paljon kuuntelen sitä, mitä Hän haluaa minun tekevän ja miten paljon vain itse touhutan sellaisia asioita, jotka tuntuvat itsestäni tärkeiltä tai joista pidän? – Tunnistan itsessäni herkästi innostuvan touhuajan, joka innostuksissaan niin usein unohtaa kuunnella…
Toisaalta olen useasti kokenut, että Hän haluaakin minun tekevän sellaista, mistä pidän ja mikä tuottaa iloa. Joitakin kertoja Hän on pyytänyt minua tekemään sellaista, mikä on tuntunut itselle liian haasteellista. Mutta nekin kerrat ovat olleet hyvin opettavaisia, lisänneet rohkeutta ja luottamusta siihen, että vaikeissakin tilanteissa Hän on mukana.

Tuli mieleen eräs laulu Sister Act -filmistä (v.1992). Mutta kun muistin laulun nimen vähän väärin, mitä löysinkään: Ricky Nelsonin samettiäänisen, nostalgisen ’I will follow you’ – laulun v:lta 1963.
Sister Act-leffassa nunnat laulavat ’I will follow Him’, ensin hartaasti, sitten svengaten, niin että paavikin innostuu.  https://www.youtube.com/watch?v=VPpd-6X3tEo

Ilo sydämessä – Tuo leffa voisi olla vaikka muistutuksena siitä, että Kristuksen seuraamisen – kuten uskonelämän yleensäkään – ei tarvitse olla ryppyotsaisen vakavaa taivallusta. 🙂
Jeesus sanoi: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.”

Enemmän Iloa? – Googlasin eräästä engl.kiel. raamatunkäännöksestä, montako kohtaa ’joy’ -sana löytyy evankeliumeista: 23. Vastaavasti suom.kiel. käännöksestä löysin ilo -sanan eri taivutusmuodoissaan 8 kohdasta. Tosin ’riemu’ -sanasta tuli 4 tuli lisää. Joka tapauksessa sellainen vaikutelma (mikä minulle on ennenkin tullut, esim. Psalmeista) jäi, että englanniksi iloitaan ainakin puolta enemmän kuin suomeksi. 🙂

Valossa matkaamista – Ilo ja Valo kuuluvat mielestäni samaan kategoriaan. Missä on Ilo, siellä on Valo, ja päinvastoin. Omalla kohdallani olen kokenut, että Kristuksen kanssa vaeltaminen on tuonut Iloa ja Valoa elämään. Haasteelliset asiat on voinut ottaa hyvänä opetuksena.

Kristuksen kanssa kulkiessa saa oppia koko ajan uutta, oppia ymmärtämään paremmin itseä, toisia, Jumalaa… – matkalla kohti täydempää yhteyttä Hänen kanssaan, kohti sitä täydellistä iloa, jonka Jeesus lupasi opetuslapsilleen.
Yllä oleva evankeliumiteksti kuvaa, kuinka Jeesus näkee, mihin me pystymme missäkin elämänvaiheessamme. Hän ei vedä väkisin mukaansa, mutta toivoo meidän lähtevän, valmiiksi viitoitetulle tielle, yhdessä Hänen kanssaan.

I Wil Follow You – Ricky Nelson

”Seuraan Sinua minne tahansa menetkin
ei ole niin syvää valtamerta, niin korkeaa vuorta
joka voisi pitää minut erossa Sinusta
siitä lähtien kun kosketit kättäni tiesin:
minun tulee seurata Sinua, olet kohtaloni
rakastan Sinua, minne menetkin seuraan Sinua
tulet aina olemaan todellinen rakkauteni
tästä hetkestä ikuisuuteen”

Muut tekstit: Ps. 18: 17-20, 26-29, Hes. 33: 30-33 ja Hepr. 12: 1-6.

28.5.2018  

Vesijuoksuni maauimalan lämpimässä vedessä suloisessa auringonpaisteessa oli kyllä enemmän nautiskelua kuin treeniä. Niinpä paikalle ilmaantui personal trainer näyttämään mallia: pieni vesimittari hyppeli keveitä, 20 cm:n korkuisia loikkiaan jonkin matkaa edessäni. Kunnes totesi, ettei onnistunut saamaan toivottua tulosta ja häipyi.

Millaista olisi, jos olisi personal trainer, joka tietää ja tuntee täydellisesti taipumuksesi, kykysi, sen mihin pystyt ja mihin et? Joka ohjaisi, rohkaisisi ja kannustaisi sinua sen mukaisesti, vaihe kerrallaan, päämääränä edetä kohti sitä parasta, mitä voit olla ja saavuttaa?
Joka ei moiti vaan kannustaa, nosta parhaimman sinusta esiin? Jonka fokus on opettaa sinua olemaan siunaukseksi kaikille niille, jotka hän on tuonut ja tuo elämääsi? Joka olisi aina kanssasi, ilman tuntiveloituksia, ja toimisi pelkästä Rakkaudesta käsin, Rakkauden vuoksi…?

Poika tulee kirkkaudessa – Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.” (Matt. 16: 24-27)

Jeesuksen rekrytointi-ilmoitus on mielestäni kyllä aika raju. En tiedä paljoakaan rekrytoinnista, mutta kuvittelen, että yleensä kun etsitään työntekijää johonkin työhön, kerrotaan mitä työ pitää sisällään ja mitä kykyjä ja taitoja työnhakijalta edellytetään. Taidetaankohan siinä mainita mitään työn varjopuolista?
Jeesuksen rekrytointityyli on vähän toisenlainen…! Ei lupausta mistään hohdokkaasta työstä, jossa pääsisi toteuttamaan omia tietojaan ja taitojaan. Päin vastoin saa vaikutelman, että kaikki omat toiveet työn laadun suhteen ja kaikki omat  kyvyt ja osaamiset on pudotettava jo kynnyksellä. On lähdettävä seuraamaan työnantajaa tietämättä, mihin tämä kuljettaa… – aikamoista!

Jeesus Personal Trainerina – Kun Jeesus pyysi minua seuraamaan itseään, pelästyin. Oi ei, apua… mitä se tarkoittaisi? Kuvittelin että joutuisin luopumaan kaikesta siitä, mikä oli itselleni tärkeää ja rakasta. Ja että elämästä tulisi jotenkin tylsempää ja vaativampaa. Enpä olisi voinut enempää erehtyä!
Parasta on ehkä se, että kun on Hänen hommissaan, ei lopputulos riipu omista kyvyistä tai niiden puutteesta. Tai  omista kuvitelmista tai toiveista lopputuloksen suhteen. Asiat hoituvat Suuremmissa Käsissä. Eikä lopputulemaa edes aina tarvitse tietää. Usein saa kuitenkin kuulla tai kokea jotain sellaista, mitä ei ikinä olisi omilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella voinut aikaansaada. Se herättää ihmetyksen, ilon ja valtavan kiitollisuuden, joka kerran, aina vaan.

Vanavedessä – Ihmeellisimmäksi omalla kohdallani koin ehkä sen, ettei ollut pakko luopua mistään, mistä pidin. Halu ja tarve luopua niistä hommista, jotka olivat olleet itselleni niin tärkeät ja rakkaat, tulikin sisältäpäin, vähitellen, vaihe vaiheelta. Sain huomata, että oli jotain parempaa, sellaista, minkä olemassaolosta en vain ollut tiennyt.
Mieli, sydän ja koko olemus kiittää, että on saanut – ja saa olla – Taivaallisen Personal Trainerin opissa. Se on Suurta Seikkailua, kun lähtee polskimaan Hänen jäljessään. Ei siitä haluaisikaan lähteä toisille radoille. 🙂 

Oh, the Depth of the Riches – Drew Kline

”Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus,
kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa!
Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa
ja jäljittämättömät hänen tiensä!
Kuka voi tuntea Herran ajatukset,
kuka pystyy neuvomaan häntä?
Kuka on antanut hänelle jotakin,
mikä hänen olisi maksettava takaisin?
Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki.
Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.”
(Room.11:33-36)

 Muut tekstit: Ps. 49: 6-10, 16-21, Sananl. 30: 7-9 ja 1. Tim. 6: 6-12.

21.5.2018.  Joutsenten tanssi – Lauantaina Hgistä kotiin pyöräillessäni sain nähdä ihmeen kauniin esityksen: joutsenparin vesitanssin. Ne pyörivät ja pyörivät toistensa ympäri, keveästi ja äänettömästi. Liikkeessä oli samanaikaisesti eteeristä keveyttä ja keskinäisen yhteyden tuomaa  vahvuutta. Joutsenilla oli ihmeellinen yhteys toisiinsa; vaikutti siltä kuin näkymättömät langat olisivat niitä yhdistäneet, liike virtasi niin harmonisen yhteneväisesti.
Ajantaju katosi tuota lumoavaa, esteettistä pyörähtelyä katsellessa. Jatkaessani matkaani Gallen-Kallelan Museon ohi tuntui että ymmärsin paremmin kuin aiemmin miten ja miksi nuo kauniit linnut ovat innoittaneet niin monia taiteilijoita. – Akseli Gallen-Kallelan töistä ei tosin tullut mieleen kuin Lemminkäisen äiti – maalauksessa taustalla hämärässä uiskenteleva Tuonelan joutsen. Mutta esim. ystävälleen Jean Sibeliukselle joutsenet olivat erityisen rakkaita.
Sibelius oli varmaankin nähnyt joutsenten ’tanssivan’ Tuusulanjärvellä samalla tapaa kuin nuo lauantain joutsenet Tarvaspään edessä. Säveltämässään Tuonelan joutsenessa kun voi kuulla tuollaisia ’pyörähdyksiä’.
Myös Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi sai sisimmässäni uuden syvyyden tuon ’live-esityksen’ nähtyäni. (Nuorena rakastin sekä Tšaikovskin musiikkia että balettia; 70-luvun alussa ostin silloisessa Neuvostoliitossa käydessäni kaikki kaupoista löytämäni Tšaikan levyt.) Varmaan oli hänkin saanut sävellyksiinsä inspiraatiota joutsenten kauneudesta ja herkästä vahvuudesta.

Jumalan salattu olemus – Evankeliumikirja kirjoittaa Pyhän Kolminaisuuden päivästä seuraavasti: ’Raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää kaiken ihmisymmärryksen. Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Hän vaikuttaa Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Usko ei käsittele Jumalan olemusta tiedollisesti eritellen vaan ihmetellen, ylistäen ja hänen armotekojaan julistaen.’

Ihmetellen, ylistäen, armotekoja julistaen… ? – Useimpien suomalaisten uskonelämään (jota voisi kuvailla melko hillityksi ja ennen kaikkea yksityiseksi, melkeinpä salaiseksi), eivät ylistys ja armotekojen julistus oikein helposti istu. Ihmetellä kyllä voi – sitäkin mieluiten ehkä yksin, hiljaa ja salaisesti…

Iloisia poikkeuksia näkee / kuulee aina välillä, kun joku julkkis kertoo uskostaan. Eräs tällainen ehdottoman positiivinen tapaus on valoisa pikaluistelija Mika Poutala.
Eräs lehti kirjoittaa otsikossaan, että Mika Poutala kertoo uskostaan luontevasti ja avoimesti.
Mika kertoo tuossa jutussa, että Raamatussa on hauskaa se, että vaikka sen on lukenut monta kertaa läpi, niin  sama aihe tai asia voi herättää eri lukemiskerroilla ihan erilaisia mielipiteitä, eri elämäntilanteesta johtuen.
”Se on hienoa. Tuntuu, että saan aina silloin tällöin pieniä vinkkejä ja rohkaisua arkipäivän elämään. Se on kaikkein siisteintä Raamatun lukemisessa”, Mika toteaa.

Paitsi vinkkejä ja rohkaisua jokapäiväiseen elämään, Raamatusta löytyy valtava määrä erilaisia kuvauksia Jumalan olemuksesta. Jumala ilmaisee itseään niin lukemattomilla tavoilla. Ihmettelyn aihetta riittää, ihan varmasti, koko loppuelämäksi…  – Se on ihmeellistä seikkailua, jota Hän kutsuu kulkemaan kanssaan (tai tanssimaan, kuten alla olevassa laulussa).

Taivaallinen valtuutus – Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”  (Matt. 28: 16-20)

Jeesus oli saanut valtuutensa Taivaalliselta Isältään. Miten pieneksi opetuslapset mahtoivatkaan tuntea itsensä kuullessaan Jeesuksen valtuutavan nyt heidät jatkamaan työtään. (Paitsi ehkä Pietari, joka kenties oli mielessään jo menossa heti sen kuultuaan.)
Olihan heillä ollut 3 vuoden ajan paras mahdollinen malli ja esimerkki siitä, miten Jumalallinen Voima toimii. He olivat saaneet olla taivaallisessa koulutuksessa. Mutta ihan eri asia on katsella vierestä kuin alkaa toimia itse.

Joutsenet ja baletti yhä mielessäni muistelin kuinka pikkutyttönä kapusin Kansallisteatterin ullakolle, jossa Irja Koskinen ja Klaus Salin pitivät balettikoulua. Tankoharjoitukset ja tarkat jalkojen asennot olivat tylsiä, mutta ihanaa oli kun saatiin tanssia musiikin mukana. Ja ah kun vihdoin isompana sai pikkuesiintyjän sinisen asun tilalle silkinhohtoisen, kermanvalkean esiintymispuvun valkoisine tylleineen, joissa ripaus pastellinpunaista ja -sinistä! Vaal.pun. kärkitossuilla tehtiin piruetteja ja olo oli kuin lentoon lähdössä.
En muista tossujenkopinan häirinneen lainkaan esityksissämme. Tai sitten vain eläydyin musiikkiin niin vahvasti. Mutta kun nuorena aikuisena istuin katsomassa baletteja Kansallisoopperassa (nyk. Aleksanterin teatteri), kärsin kovasti siitä, kun näyttämö tuntui liian kapealta balettitanssijoille ja vielä enemmän siitä, kunka vahvana kärkitossujen kopina erottui musiikista, vaikka tanssissa kuinka pyrittiin eteeriseen keveyteen, joutsentenkaltaiseen soljuvuuteen…

Mutta mitä jos taju siitä, ettei voi saavuttaa täydellistä esikuvan tai ihanteen kaltaisuutta (missä tekemisessä vaan) jumittaisi yrittämiset ja pyrkimykset? Miten paljon hyvää ja kaunista jäisikään tekemättä ja kokematta!
Onneksi meiltä ei vaadita täydellisyyttä (jollemme itse vaadi itseltämme sellaisia).
Minusta on ollut helpottavaa huomata, kuinka iän myötä omat täydellisyysvaatimukset ovat karisseet. Se on armoa – sekä itseä että muita kohtaan. Kun ei vaadi itseltään täydellistä, ei vaadi sitä muiltakaan. 🙂
(Hyvä esimerkki tästä = nuo vanhalla taskukameralla keikkuvalta sillalta napatut joutsenkuvat: laatu on mitä on, ja saa olla. Laitan ne tähän, koska haluan jakaa vähäsen siitä ihanasta, mitä sain kokea tuolla sillalla joutsenparia katsellessani. )

Mestari Jeesus – vaikka itse oli täydellinen – ei laittanut lähetyskäskyynsä mitään täydellisyysvaatimuksia. Hän sanoi vain yksinkertaisesti että menkää, opettakaa ja tehkää sitä, mitä olette nähneet minun opettavan ja tekevän.
Jumala näkee vajavuutemme, estomme ja kyvyttömyytemme ja kuitenkin Hän rakastaa meitä luotujaan ehdottomalla Rakkaudellaan. Hän ei vaadi meiltä täydellisiä suorituksia. Hän haluaa, että teemme sen minkä voimme ja pystymme.

Miten suhtaudun – Se kohta, missä Jeesus kehottaa täydellisyyteen, ei liity tekemiseen vaan suhtautumiseemme lähimmäisiimme. Miten ajattelen lähimmäisestäni, jonka arvot, usko(mukset), asenteet, elämäntavat jne jne ovat erilaiset kuin omani? Arvo(s)tanko… arvostelenko… tuomitsenko?
Tässä kohtaa Jeesus on ehdoton: hän kieltää tuomitsemasta toisia ja kehottaa rakastamaan, vihamiehiäkin.
Lähimmäisrakkauden merkityksestä ja tärkeydestä puhuessaan hän sanoi:
”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Matt.5:48)

Tavallaan nuo Jeesuksen käskyt kyllä liittyvät toisiinsa, lähetyskäsky ja käsky rakastaa lähimmäisiä.
Ja uskon että on myös niin, että jos ja kun vain lähtee toteuttamaan Kristuksen lähetyskäskyä – toimimaan Hänen Rakkaudessaan ja Voimassaan,  Hänen opetustensa mukaan – myös tuo haasteellinen lähimmäisrakkaudenkäsky alkaa vaikuttaa omassa elämässä, sisimmässä, sydämessä, asennoitumisessa ja toiminnassa. Koska erityisesti silloin Jumala vaikuttaa ja toimii meissä ja kauttamme.

Jumala meissä – Hän, Salattu, on ja vaikuttaa meissä, sisimmässämme. Hän meissä ja me Hänessä… mitä läheisimmässä yhteydessä. Pyhä Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki – yhtä kanssamme… – meissä! Jollei tämä ole ihmeellistä ja ihanaa, niin mikä sitten on?! 🙂

Ykseys Jumalassa – Jeesus sanoo: ”Minä ja Isä olemme yhtä.” (Joh.10:30).
Ja: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh.17:21).
Ja Pyhästä Hengestä Jeesus sanoo: ”Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.” (Joh.14:17)

Ihanin kohta tuossa lähetyskäskyssä onkin mielestäni Jeesuksen lupaus: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”  Kristuksen Henki vaikuttaa meissä, ohjaa meitä, Hänen seuraajiaan. Kun vaan virittäydymme kuuntelemaan. – Sitä haluan oppia ja kokea yhä enemmän. 🙂 

Peter Halldorf, helluntaitaustainen pastori, yli kirkollisten rajojen arvostettu Pilgrim-lehden päätoimittaja, kirjailija ja ekumeenisen hengellisen yhteisön perustaja, on Jumalan syvempää tuntemista etsiessään tutkinut paljon erämaaisien opetuksia.
P.H. kuvaa kirjassaan ’Kaipaatko täyteyttä Hengen sen’ (Drick djupt av Anden), miten kristinusko poikkesi juutalaisten monoteismista ja Platonin monismista. Varhaiset kristityt tunnustautuivat yhteen ainoaan Jumalaan, mutta heille Jumala ei ollut etäinen, saavuttamaton olento, vaan he puhuivat Jumalasta Isänä, joka rakasti Poikaa, joka riemuitsi Hengessä, ja kutsui ihmisiä mukaan siihen yhteyteen, joka on ollut olemassa ikuisista ajoista lähtien.

Hengessä ja totuudessa rukoillen – Peter Halldorf kertoo kirjassaan Gregorios Nazianzilaisesta, joka eli aikana, jolloin monet kyseenalaistivat Jumalan kolminaisuuden. Kirkolliskokous antoi Gregoriokselle kunnianimen teologi sanan varhaiskirkollisessa merkityksessä (= ”teologi on se, joka rukoilee hengessä ja totuudessa”).
Gregorius oli hankkinut viisautensa ennen muuta rukouksen ja hengellisen kokemuksen kautta. Oikea Jumalan tunteminen on hänen mukaansa ystävyyttä Jumalan kanssa, ja rukouksen kautta ihminen tulee vedetyksi tämän ystävyyden piiriin – mukaan taivaalliseen tanssiin.

Taivaallinen tanssi – Yrittäessään kuvailla kolminaisuuden salaisuutta Gregorios käyttää kreik.sanaa perihoresis, joka vie ajatuksen tanssin liikkeisiin: Jumala on olemukseltaan yhteyttä – eloisaa, leikkisää, kaihoisaa tanssia, johon osallistuvat Isä ja Poika ja Henki. Tämä on iankaikkisesti jatkuvaa tanssia.
Peter Halldorf kirjoittaa, kuinka tuossa hersyvässä tanssissa, jossa Isästä syntynyt Poika lähettää Isästä lähtöisin olevan Hengen, luominen toteutuu kuin huimaavana kosmisena piruettina. Tässä luovassa liikkeessä Jumala luo myös itsestään kuvan ja samalla verrattomimman taideteoksensa: ihmisen. Ja ihminen kutsutaan mukaan tuohon jumalalliseen tanssiin.

Kolminaisuuden yhteys – Peter Halldorfin mukaan kutsumuksemme ihmisinä pääsee toteutumaan vasta kun tulemme vedetyiksi Jumalan kolminaisuuden elämänyhteyteen. Syvällä sisällämme on kaipuu päästä osalliseksi tuosta yhteydestä, jumalallisesta tanssista. Ihminen kuitenkin uskoo kykenevänsä tyydyttämään tuon kaipuun heittäytymällä mukaan muihin tansseihin.

Salattu ja pyhä, kutsu meitä lähempään tuntemiseesi. Tahdon tuntea Sinua aina vaan enemmän ja lähemmin, ja ikuisesti. – Kiitos rakas Jumala että kutsut meidätkin jumalalliseen tanssiin, yhä läheisempään yhteyteesi, tuntemiseesi. Kiitos Isä ja Poika ja Pyhä Henki. 

Lord of the Dance – Heath mount school choir

”Tanssin aamulla, kun maailma oli saanut alkunsa
tanssin kuussa ja tähdissä ja auringossa
ja tulin alas taivaasta
synnyin Betlehemissä ja tanssin maailmassa
tanssi, missä oletkin
olen Tanssin Herra, hän sanoi
minä johdatan teitä kaikkia, missä olettekin
johdatan teidät kaikki tanssiin, hän sanoi
tanssin kirjanoppineelle ja fariseukselle
mutta he eivät lähteneet mukaani
tanssin kalastajille, Jaakobille ja Johannekselle
he seurasivat minua ja tanssi jatkui
tanssin sapattina ja paransin halvaantuneen
pyhät ihmiset sanoivat että se oli häpeä
tanssin eräänä perjantaina kun taivas muuttui mustaksi
he hautasivat ruumiini ja luulivat että se oli loppu
mutta minä olen Tanssi ja jatkan tanssimista
he laskivat minut alas ja minä kohosin korkealle
olen Elämä, joka ei koskaan kuole
elän sinussa, jos sinä elät minussa
olen Tanssin Herra, hän sanoi”

Muita Salatun Jumalan pyhän tekstejä ovat Ps.95:1-2, 6-7,  4.Moos. 6:22-27, Jes.66:1-2 ja Ef.1:3-6 (7-10)11-14.