Kristus, Jumalan kirkkauden säteily – ihana tämä ensi pyhän aihe! Sitä, Hänen kirkkauttaan toivoisin näkeväni enemmän. Omassa elämässäni, jokaisen elämässä, koko maailmassa. Olenko taivaanrannanmaalari? Onko joutavaa tai mieletöntä kaivata Jumalan kirkkauden ilmentymistä?
Saul, kiivas kristittyjen vainooja, koki Kristuksen valtavan kirkkauden Damaskoksen tiellä. Se muutti hänet täysin. Hänestä tuli Paavali, merkittävin Kristuksen apostoli. Kristuksen kirkkaudesta, jota hän sai myöhemminkin kokea, tuli hänelle todellinen inspiraation lähde ja päämäärä. Siitä kertoo myös alla oleva ote kirjeestään korinttilaisille.
Damaskoksen teillä – Mitä tapahtuu tänä päivänä Damaskoksessa ja sen liepeillä? 40 km:n päästä Damaskoksesta, pommitetussa Madayan kaupungissa nälkään menehtyneitä, 1/2 v:n piirityksen takia. Vihdoin runsas viikko sitten päästettiin ruokaa ja lääkkeitä kuljettaneita rekkoja toimittamaan apua 40.000 asukkaan kaupunkiin – sen jälkeen, kun kuvat ja kuvaukset nääntyvistä asukkaista olivat levinneet netin kautta maailmalle.
Kristus ilmestyy – Lukemattomat ihmiset niin Lähi-idässä, länsimaissa ja ympäri maailmaa kertovat, kuinka Kristus ilmestyi heille. Kuinka he eivät uskoneet Hänen olevan ylösnoussut ja elävä, mutta kuinka Hänen ilmestymisensä oli niin todellinen, että sitä ei ollut kieltäminen tai selittäminen jonkinlaisena kuvitteluna. Ja vaikkei heistä olisi tullut Paavalin kaltaisia apostoleja, he ovat halunneet kertoa muille, kuinka tuo kohtaaminen muutti täysin heidän elämänsä.
– Voi Kristus, kuinka me tarvitsemme Sinun kirkkautesi ilmestymistä! Niin Lähi-idässä, täällä Pohjolassa kuin koko tällä Telluksellamme!
Kirkkauden kaltaisiksi – Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.
Kun meillä Jumalan armosta on tällainen palveluvirka, me emme lannistu. Olemme hylänneet kaiken salakähmäisen, emme toimi petollisesti emmekä vääristele Jumalan sanaa, vaan tuomme esiin totuuden ja toivomme, että jokainen omassatunnossaan arvioi meidät Jumalan edessä. Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen. Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva. Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä. Jumala, joka sanoi: ”Tulkoon pimeyteen valo”, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. (2. Kor. 3: 18-4: 6)
Mitä lupauksia! – Mooses ei vuorella voinut katsella Jumalan kirkkautta. Se oli niin voimakas että se olisi sokaissut hänet. Opetuslapset lensivät maahan, kun Jumalan kirkkaus laskeutui Jeesuksen ylle kirkastusvuorella.
Mutta Kristuksen seuraajille luvataan, että he saavat katsella Hänen kirkkauttaan peittämättömin kasvoin.
Ja vieläpä että he saavat muuttua tuon kirkkauden kaltaisiksi. – Siinä lupauksia, jotka ainakin meikäläinen haluaa muistaa!!
Näköesteitä – Paavalin mukaan ‘tämän maailman jumala’ sokaisee mielemme näkemästä Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa.
Millä tavoin mielemme sokeutuu näkemästä totuuteen? Millaisia asioita tulee siihen väliin? – Kyllä tulee heti monenlaisia asioita mieleen. Itse asiassa taitaa tämä maailma olla täynnä sellaisia juttuja, jotka tuntuvat olevan meille jonkinlaisia ‘jumalia’. Asioita, jotka johdattavat ties millaisiin harhakuviin ja -käsityksiin. Taikka asioita, joita luulemme tarvitsevamme ja joiden luulemme tuovan onnen. Asioita, jotka täyttävät ajatuksemme, tunteemme ja halumme siinä määrin että niistä lopulta tulee elämämme hallitsijoita.
Mikä tai kuka hallitsee minun elämääni? – Sitä voi silloin tällöin pohtia. 🙂
Kristus, Jumalan kuva – Jeesus tuli tuomaan kirkkauden ajatustemme, tunteidemme ja tahtomme hämäriin sopukoihin ja pimeisiin nurkkiin. Jumala valaisi Paavalin sydämen, joka ei tuntenut evankeliumin Valoa. Kunnes Kristus ilmestyi hänelle sellaisella kirkkaudella, että tämä lennähti maahan hevosen selästä ja sokeutui useaksi päiväksi. Saatuaan näkönsä takaisin hän sai oppia tuntemaan Kristuksen. Kristus oli hänen kanssaan, kannusti, johdatti, antoi voimia jatkaa.
Jeesus Kristus haluaa ilmestyä, näkyä ja toimia Henkensä kautta myös meidän elämässämme, jos vain annamme Hänelle siihen mahdollisuuden.
Jumala, joka sanoi: ”Tulkoon pimeyteen valo”, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.
– Voiko jotain tuon ihanampaa kuvitella? Minä en ainakaan!
Kristus, anna meidän nähdä kasvosi, valosi säteily!
Your Glory – All Sons & Daughters
“Elämäni on Sinun, toivoni on Sinussa ainoastaan,
Sinä pitelet sydäntäni, sillä teit tästä syntisestä pyhän
Pyhä, pyhä, Kirkkautesi on niin kaunis, putoan polvilleni kunnioituksesta
ja elämäni syke on ylistää Sinun valossasi
laulamme ylistystä, kunniaa, halleluja, Jeesus olet hyvä”
Ensi pyhänä vietetään Kynttilänpäivää ja muistetaan jumalallisen Kirkkauden saapumista keskuuteemme. Siitä kertova evankeliumiteksti Luuk. 2:22-23 löytyy blogipäivityksestä Kirkkauden säteily 28.1.14. Muita kynttilänpäivän tekstejä ovat Ps. 48: 11-15, Jes. 52: 8-10.