Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2016

Valoa, iloa

20.6.2016                            järvi

Juhannustekstejä ja niistä heränneitä ajatuksiani löytyy Valon tuoksu – blogista 15.6.2015 (Lupaus) ja 17.6.2014 (Juhannuksen tulisielu).

Alla messiaaninen (Jeesukseen uskova juutalainen) säveltäjä ja sellisti David Abramsky soittaa kauniin kappaleen Be Thou My Vision (Ole Sinä Näkyni/Visioni) levyltä “Puettu Iloon”

Kaunista, ihanaa, iloista, levollista ja siunattua juhannusaikaa meille kaikille!   🙂  t. Veronica

Vapaaksi

13. 6.2016             valo 7

Älkää tuomitko Jeesus sanoi: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa. Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.”
Hän puhui heille vielä vertauksin:
”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.
Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”   (Luuk. 6: 36-42)

Hirsi silmässä – raju kuva, varmasti tarkoituksella, jotta pysähtyisi asiaa miettimään. Jeesus käytti vahvoja ja tehokkaita mielikuvia. Saattoihan yllä oleva olla myös sen ajan sanonta. Itse asia on joka tapauksessa ihan yhtä ajankohtainen tänään kuin Jeesuksen aikana.

Kysyn itseltäni: milloin tuomitsin viimeksi toisen (vaikka pienestäkin asiasta), asetin toisen syylliseksi, tavalla tai toisella? – Ups!
Tai milloin olen viimeksi armahtanut jonkun (mielessäni tai sanoin), joka on minua satuttanut? Hmmm… 

Entä armollisuus itseä kohtaan – osaanko olla lempeän armollinen itselleni? Vai onko  siinä(kin) opettelun paikka? – Toissa päivänä keskustelin pitkään erään ystäväni kanssa. Puhuimme mm. armollisuudesta ja siitä, kuinka tärkeää on olla myös itselleen armollinen. Ihanaa, kun voimme muistuttaa toisiamme siitä, kun se välillä tahtoo unohtua.   

Päästä vapaaksi – Jeesuksen antamat avainsanat. Niin kauan kuin kannan kaunaa tai muita neg. tunteita toisia kohtaan, olen noiden tunteiden vanki. Ja itse kärsin niistä eniten. Armahtamalla, anteeksi antamalla, päästän vapaaksi paitsi toisen, myös itseni. Silloin olen vapaa! Se on suurempi asia kuin ehkä voi kuvitellakaan!

Antakaa niin teille annetaan, sanoo Jeesus seuraavassa lauseessaan. Tuo merkillinen  universaali laki. – Miten on tuon antamisen laita? Kuinka halukas olen antamaan odottamatta saavani mitään takaisin? En suinkaan aina mitenkään itsestäänselvästi.

Asfaltilla istuva – Viime viikolla näin jo kaukaa kadulla istuvan naisen. Minun on ollut vähän vaikea löytää oikeaa toimintatapaa näihin ihmisiin, jotka elävät niin kurjissa oloissa, että heidän on lähdettävä toiseen maahan istumaan kylmällä asfaltilla, päivästä toiseen, pahvimuki kädessään. Miten se vaikuttaa, jos laitan mukiin rahaa? Tuenko jotain järjestäytynyttä  toimintaa, joka tuo näitä ihmisiä kaduillemme omien intressiensä vuoksi? Johtaako näiden ihmisten auttaminen jopa johonkin ikävämpään (kuten tiedotusvälineissä jossain vaiheessa annettiin ymmärtää)? Ei tarvitsisi miettiä jos vain pyöräilisi ohi. – Jokin pysäytti kuitenkin: siinä, kapealla, hiljaisella, muutaman korttelin pituisella kadulla, istuu ihminen, joka tarvitsee jotain, juuri nyt.

Silmät katsoivat iloisina (minua, ei mukia). Niissä oli lämpö, samoin hymyssä. Kämmen  sydämellään hän sanoi: ” I love you.” Se ei tuntunut lainkaan opitulta fraasilta, vaan vilpittömältä kiitokselta.
En ollut odottanut mitään. Sain enemmän kuin olisin osannut aavistaakaan. Joskus asiat ovat yksinkertaisempia kuin mitä niistä tekee. Ilo sydämessäni jatkoin matkaani.

Pyhä Henki tekee meissä työtään – Puhuimme ystäväni kanssa siitä, kuinka ihanaa ja ihmeellistä on, että meille on annettu Jumalan Pyhä Henki, joka tekee jatkuvasti työtään meissä. Silloin kun painiskelemme jonkin ison tai pienemmän ongelman kanssa, Hän näkee ja ohjaa meitä.

Kiitos Taivaallinen Isä, että olet niin ihmeen armollinen ja rakastava meitä kohtaan. Ja että opetat myös meitä olemaan armollisia niin itseämme kuin toisiamme kohtaan! Kiitos että ettei meidän tarvitse koettaa olla omavoimaisia, vaan saamme antaa huolemme, puutteemme ja vaikeutemme Sinun vahvoihin käsiisi.

Kiitos Kristus, että vapautat ja autat meitä olemaan sellaisia, miksi meidät on luotu ja tarkoitettu!

Power of Your Love – Hillsong

“Herra tulen luoksesi, suo sydämeni muuttua, uudistua armon virrasta, jonka löysin Sinussa
Rakkautesi voima pyyhkii pois ne heikkoudet jotka näen itsessäni

Pidä minua lähelläsi, anna Rakkautesi ympäröidä minut
, vedä minut vierellesi
ja kun odotan nousen kuin kotka ja lennän kanssasi

Henkesi johdattaa minua Rakkautesi voimassa

Herra avaa silmäni, anna minun nähdä Sinut kasvoista kasvoihin
tuntea Rakkautesi, sillä Sinä asut minussa
Herra uudista mieleni, tahtosi toteutuessa elämässäni
eläessäni joka päivä Rakkautesi voimasta”

Muut tekstit: Ps. 13: 2-6, Joona 3: 1-5, 10, 4: 1-11 ja Room. 14: 7-12.

Kadonnut löytyy

5.6.2016               iloa silmälle ja masulle

4-5 v sitten istutin pihalle runsaasti salaattia, yrttejä sekä joitakin syötäviä kukkia. Ja iloitsin siitä, kuinka kauniita annoksia niistä sai lautaselle. Söin joka päivä aterian, josta niin silmät kuin suu nauttivat, otaksuin että massukin. (Nämä kuvat ovat muistona tuolta kesältä.) – Olikohan seuraavana vuonna kun näin uutisen, jossa todettiin ihanansinisen kurkkuyrtin sisältävän maksaa vaurioittavaa ainetta, En ole sen siemeniä sittemmin nähnyt kaupanhyllyillä. En tiedä maksasta, mutta hengissä kuitenkin vielä ollaan….

.                              ateria puutarhasta

Iloitkaa kanssani Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”
Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:
”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.
Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”   (Luuk. 15: 1-10) 

Etsintää – Vaikkei ole varttunut paimentolaiskulttuurissa, kuva eksynyttä lammasta etsivästä paimenesta tuntuu läheiseltä, koskettaa tunnetasolla. – Viime viikolla erään ystäväni kanssa muistelimme (taas kerran) itsellemme lempeästi hymyillen, miten monissa ihan uskomattomissa asioissa olimmekaan olleet aikoinaan mukana! Millä innolla osallistuttiin kaikenlaisiin kursseihin ja tilaisuuksiin. Ja aina tuli eteen jotain uutta ja mielenkiintoista.  (Minä olin vielä paljon  aktiivisempi näissä asioissa kuin ystäväni.) 

Jotain muuta – Aina jäi kuitenkin tunne, että oli vielä jotain muuta, sellaista, mitä en vielä ollut löytänyt; mitä sisimmässäni etsin ja kaipasin. Kunnes Paimen lopulta tuli, löysi eksyneen lampaansa, kutsui kulkemaan kanssaan. En moitteen sanaa kuullut, ilon tunsin. Ja se ilo oli molemminpuolinen.

Korkeita värähtelyjä? – Siinä missä korkeat värähtelyt aiemmin  toimivat kriteerinä sille, missä/mistä halusi olla osallisena, haluan nyt  Korkeimman, Puhtaimman, Pyhimmän – Jumalan Pyhän Hengen – läsnäoloa. Nykyään minulle on tärkeää tiedostaa, mistä läsnä oleva tai tilanteeseen tuleva voima/energia/vaikutus on kotoisin. Kun pysyn Kristuksen lähellä/Hänen kanssaan/Hänessä, se on minulle myös vakuus siitä, että Pyhä Henki on lähelläni/kanssani/minussa. . 

Taas kadonnut? – Toinen Jeesuksen vertaus, jossa nainen kadottaa rahan, vie ajatukseni ihan maallisiin: miten usein onnistunkaan kadottamaan rillini ja kännykkäni! Avaimilla on vakipaikka, ja lompsakin yleensä löytyy. Mutta mistä keksisi rilleille ja kännylle paikan, josta ne aina tarvittaessa löytäisi? Niitähän käyttää milloin missäkin! – Vaikka tässä onkin mahdollisuus mitä mainioimpaan muistiharjoitukseen, ei sen harjoitteleminen kiireellisissä tilanteessa ole niin kivaa (vaikka ilo onkin aina suuri sitten kun löytyy).

Enkelit iloitsevat – Miten suloinen kohta tuo, kuinka Jumalan enkelit iloitsevat, kun teen parannuksen. – Haluan ajatella  että pienetkin parannukset voi laskea tähän mukaan! Kuten se, että opettelen huolehtimaan paremmin tarvitsemistani asioista, Kunnes jonain päivänä olen oppinut jättämään ne joka kerran tietoisesti paikkaan, josta löydän ne heti tarvittaessa. 🙂 

The Lost are Found  – Hillsong Worship.

“Ikuinen – maallisten aikojen haihtuessa  Jumala Sinun Valtakuntasi armo hallitsee
Kaikkeuden Herra, olet lähelläkoko universumi on jalkojesi alla
Vapahtajassa epäoikeudenmukaisuus muuntuu oikeudeksi
Sinun kunniaksesi, jotta Sinun nimeäsi korotettaisiin
kadonneet löytyvät, sokeat näkevät, rammat kävelevät, kuolleet elävät
ja Sinä olet Jumala, ikuisesti hallitset”