Autovanhukseni katsastusaika on käsillä. Poikani muisti, että viime vuoden katsastuksessa oli tullut huomautus pohjassa olevasta reiästä, joka pitäisi hitsata umpeen ennen uutta katsastusta… olisi siis pitänyt jo vuosi sitten…
Uusi Vuosi on minusta hyvä ajankohta laittaa myös itsensä vuosikatsastukseen. Voin miettiä: olisiko jotain mitä minun kannattaisi tehdä elämälleni – tavoilleni, uskomuksilleni, suhtautumiselleni itseen, ympärilläni oleviin, olosuhteisiin, Luojaani…?
Mitä/ketä uskon? – Kaikki me uskomme johonkin (jollei mihinkään muuhun, niin sitten siihen ettei usko mihinkään.)
Mitä/mihin, ketä/kehen minä uskon? Mitä/ketä/mihin/keneen en? Mielenkiintoisia ajatuksia voi nousta, kun näitä kysymyksiä pohtii.
Ajattelen, miten vahvasti se, mihin ja mitä uskomme, vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, positiivisesti tai negatiivisesti. Mitä meille on opetettu lapsina, nuorina? Millaisia uskomuksia meihin on painettu itsestämme, toisista ihmisistä, maailmasta, Kaikkeuden Luojasta?
Kirkkaus julki Pojassa – Jeesus sanoo:
”Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.”
(Joh. 14: 12-14)
Uudenvuodenpäivän evankeliumi kaikessa lyhykäisyydessään on vahva puhe uskon ja Jeesuksen nimen merkityksestä. Ajattelen, miten toisenlainen paikka tämä Telluksemme olisi, jos siihen, että Ylösnoussut Vapahtaja toimii yhä tänäkin päivänä maailmassamme, suhtauduttaisiin joka kansakunnassa luonnollisena ja itsestäänselvänä asiana.
Ja jos sen lisäksi vielä uskottaisiin ihan tosissaan Hänen nimensä vaikutukseen ja voimaan vielä nykyäänkin. – Toisin sanoen: uskottaisiin mitä Hän sanoi opetuslapsilleen.
Kuinka erilaista elämämme mahtaisikaan olla, jos uskaltautuisimme uskomaan ihmeitä tekevään Jumalaan.
En ole itse nähnyt rukouskokouksissa sellaisia ihmeparantumisia, jotka olisivat olleet samantien todistettavissa, vaikka uskon että niitä on tapahtunut sellaisissakin kokouksissa joissa olen ollut mukana. Ja olenhan itsekin kokenut useamman kerran, kuinka kipeästä polvestani on hävinnyt kipu kun sen puolesta on rukoiltu Jeesuksen nimessä, ja olen pitkiä aikoja ja matkoja voinut kulkea täysin ilman kipua. (Oikeastaan olisi kiva päästä uudestaan polvikuvaukseen. Eihän voi olla kyse pelkästä endorfiini- ilmiöstä, kun kivutonta kävelyä on ollut jopa useamman vuoden ajan. Rustoako sinne nivelten väliin muodostuu rukoiltaessa? Ei sentään uutta nivelkierukkaa poistetun tilalle, sillä kipu on kyllä palannut, kun olen rasittanut polvea liikaa. – Mutta oikeastaan – vaikka olisikin kiva katsella kuvaa ja ihmetellä ilmiötä yhdessä ortopedin kanssa – kivun häviämisessä on minulle jo oikeastaan ihan tarpeeksi ihmettelemisen ja kiitoksen aihetta.)
Jeesuksen nimen voima – V. 2004 osallistuin Charles ja Francis Hunter’in Healing Explosion -kokoukseen. Tämä pariskunta oli opettanut miltei 40 v:n ajan, miten rukoilla ihmisille parantumista Jeesuksen nimessä. Meitä oli 10.000 innokasta oppijaa Houstonin Astrodomilla. 1. pv:nä kuuntelimme, 2:na harjoittelimme. Varmaan tuohonkin päivään mahtui paljon parantumisia, mutta niihin ei keskitytty, vaan siihen, että oppisimme rukoilemaan uskoen ja luottaen Jeesuksen parantavaan voimaan.
Jotkut evankelistat, jotka järjestävät valtavia, satojen tuhansien ihmisten kokouksia (mm. Afrikassa ja Aasiassa), kuljettavat mukanaan lääkäreitä, jotka tutkivat parantuneet, varmistaakseen että kyseessä oli todellinen parantuminen, ei vain väliaikainen paranemisen tunne. (Myös Huntersit käyttivät lääkäreitä todentajina).
Jotkut parantumiset eivät lääkärintodistusta kaipaa: kun (ehkä syntymästään saakka) sokea, kuuro tai rampa parantuu, ympärillä olevat omaiset ja tutut kyllä tietävät, että tässä oli kyse ihmeparantumisesta. Kun tieto ensimmäisestä parantumisesta leviää väkijoukossa, tuhannet Afrikan tai Aasian kokouskentille tulleet vakuuttuvat, että tämä Jeesus Kristus, josta tuo evankelista puhuu, haluaa todella parantaa ja vapauttaa meidät. – Siitä lähtee ketjureaktio: parantumisia alkaa tapahtua joka puolella kokouskenttää. Ja ne, jotka oman uskontonsa pyhien kirjoitusten perusteella tuntevat Jeesuksen vain yhtenä entisistä profeetoista, oppivat tuntemaan Hänet myöskin Jumalan Poikana, Parantajana ja Vapahtajana.
Sellaisia tekoja – Ajattelen, että sanoessaan “Joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin”, Jeesus ehkä tarkoitti juuri tuollaisia suurkokoontumisia, joita Häneen vahvasti uskovat evankelistat järjestävät ja joissa tapahtuu massoittain ihmeparantumisia.
Mutta kyllähän Hän on yhtä lailla mukana pienissä, kahdenkeskisissäkin kohtaamisissa. Olemme varmaan monet saaneet tämän todeta: kuinka Hän on läsnä ja vaikuttaa siellä, missä Häneen uskotaan ja rukoillaan Hänen nimessään. Eikä sen todentamiseen tarvita suuria ihmeitä. Sen merkkejä ovat Hänen läsnäolonsa aikaansaama, sydämen ja mielen täyttävä syvä rauha, rakkaus, ilo ja valo, liikuttuminenkin usein.
Se, mitä, miten ja milloin Hän tekee, ei välttämättä kuitenkaan aina ole juuri sitä, mitä Häneltä on pyydetty. Ja usein jää mysteeriksi, miksi joskus tulee välitön rukousvastaus, joskus sitä saa odottaa vaikka kuinka kauan. Sen ei kuitenkaan minusta pitäisi olla syy olla kääntymättä Hänen puoleensa (sellaisissakin tilanteissa, joissa myönteinen vastaus näyttäisi inhimillisestä näkökulmasta epätodennäköiseltä).
Mitä kannattaa pyytää? – Sanomattakin selvää kai on että sellaista, minkä tietää/ymmärtää olevan Jumalalle mieleistä. Sellaisia, mistä koituu (myös hengellisestä perspektiivistä) hyvää. Ei siis vain itselle vaan myös toisille.
Jeesus huolehtii siitä, ettei kukaan pääse kerskaamaan omilla ansioillaan, kun saadaan rukousvastauksia: “Sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa.“
Siinä ei siis meillä ole mitään tekoa. Hän tekee, ja Isän kirkkaus tulee esiin. Me olemme vain työkaluja, joita Hän käyttää, jos ja kun asetumme Hänen käyttöönsä.
Mitä jos edessä oleva Uusi Vuosi voisikin olla ihan uudenlainen? Jos antaisimme Isän kirkkauden ilmaantua elämäämme? Jos antaisimme Hänelle mahdollisuuden korjata ja paikata vanhoja, kuluneita, hauraiksi tai hajalle syöpyneitä kohtiamme (myös niitä syvällä sielun uumenissa olevia), vaihtaa tarvittaessa vanhoja osia uusiksi? Jos antaisimme Hänen vaihtaa öljyt, huoltaa koko koneistoamme (ajattelu-, tunne- ja toimintamekanismeja) ja hienosäätää järjestelmiä – koko kulkuvälinettämme. Täyshuolto siis.
Ehkä olisi hyvä kysyä, millaista osallistumista tähän helahoitoon Hän toivoo meidän taholtamme.
Voisi myös pyytää huolto-ohjeita: millä tavoin pitää huolta kulkuvälineestämme (koko olemuksestamme, ajatuksistamme ja asenteistamme lähtien), jotta matkanteko sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta huollon vaikutukset eivät jäisi vain väliaikaisiksi.
Esimerkkinä voin kertoa, että minun polvihuolto-ohjeeni ovat säännöllinen vesijumpassa käynti ja ortopedin neuvoma jalkalihaksia vahvistavia liike. Ja yleishuoltona kävelyä/pyöräilyä, itselleni sopiva ravintoa & nukkumaan klo 22 mennessä.
Valoa ja rauhaa mielen ja tunteen tasolle tuo huomioni suuntaaminen Kristukseen. Ja yleensäkin siihen, mikä on hyvää, kaunista ja kohottavaa.
Näistä kun jaksan pitää kiinni, on olo yleensä aika ok.
Mutta yllä olevat huoltotoimenpiteet eivät välttämättä yllä niihin syvällä sisäisessä järjestelmässäni oleviin hauraisiin kohtiin (jollaisia uskon meissä jokaisessa enemmän tai vähemmän olevan). Sellaisiin, jotka yleensä tulevat esiin kun jokin asia koskettaa läheltä tai syvästi. Näihin kohtiin toivon Taivaallista huoltoa, Pyhän Hengen hellävaraista kosketusta.
Taivaallista unelmointia? – Liittyvätkö unelmat mitenkään edellä oleviin huoltoasioihin? Tiedä vaikka liittyisivät, kun tuli niin vahvasti mieleen.
Mitä jos alkaisimme unelmoida yhdessä Luojamme kanssa? Millaisia unelmia Hänellä mahtaakaan olla meidän elämällemme, asuinalueellemme, maallemme, kansallemme, maailmallemme tulevaa vuotta silmällä pitäen?
Keväällä erään tilaisuuden tauolla, keskustellessani erään ystävän kanssa, tuli minulle tuntematon nuorimies sanomaan, että hän kokee että Jumala tahtoo sanoa minulle että Hän (Jumala siis) toivoo minun unelmoivan suuria. “Uskalla unelmoida suuria”, hän toisti vielä ja lähti. – Vähän hämilläni huokaisin ystävälleni että enhän minä osaa unelmoida suuria.
Ja nyt, kun vuosi on vaihtumassa uuteen, mietin olenko unelmoinut Jumalan kanssa edes pieniä. Kun tuota tuumin tulee mieleen että voiko olla tähdellisempää kuin unelmointi yhdessä Jumalan kanssa? Unelmathan inspiroivat meitä ja suuntaavat ajatuksemme ja toimintamme sen suuntaisiksi että ne voisivat toteutua.
Mitä tahdot? – Joka tapauksessa nyt, Uuden Vuoden vaihteessa, tahdon kysyä: Luojani, mitä Sinä tahdot tehdä minussa? Mitä tahdot minun tekevän? Tai paremminkin: mitä tahtoisit meidän tekevän yhdessä?
Opettaisitko minua unelmoimaan Sinun unelmiasi, yhdessä kanssasi?
Yhteisiä unelmia? – Mitä jos todella alkaisimme tulevana vuonna unelmoida yhdessä Luojamme kanssa? Ja… voisiko tästä tulla jotain muuta kuin kahdenkeskeistä unelmointia?
Mielelläni kuulisin, mitä olet unelmoinut yhdessä Jumalan (Jeesuksen Kristuksen/Taivaan Isän/Pyhän Hengen) kanssa/läsnäolossa. – Ja jos haluat, kertoisin sitten sinulle millaisia asioita minä olen unelmoinut Hänen kanssaan.
Olisi kiva tehdä tätä yhdessä ja katsoa millaisia unelmia meissä on syntynyt!
En laita blogiini sellaisia unelmia, joiden julkaisuun en ole saanut lupaa. Ja jos tulee sellaisia unelmia joita saan laittaa blogiin, voin laittaa ne omalla nimellä t. nimimerkillä, ihan miten itse kukin toivoo.
Tiedän että (ainakin omassa ystäväpiirissäni) yleensä luetaan juttuja kommentoimatta. (Siksi ei blogissanikaan ole kommentointimahdollisuutta.)
Mutta tämä unelmointi voisi siinäkin suhteessa olla uusi alku.
Jospa voisimmekin yhdessä alkaa unelmoida niitä unelmia joita tahoillamme olemme Luojamme kanssa unelmoineet. – Jos siitä vaikka lähtisi liikkeelle jotain hyvää…
– Hei, tässähän aloitin jo unelmoinnin… 🙂
Yhteystietoni: sähköpostisivu osoitteellani aukeaa kun klikkaat sivun yläreunassa olevaa nimeäni ja avaat käyttämälläsi ohjelmalla (thunderbird, yahoo, gmail tai muu).
Kirkkaus – Jeesus, suo että vuonna 2017 Taivaan Isän Kirkkaus voisi ilmetä yhä vahvemmin meidän kaikkien elämässä. – Sinun nimessäsi sitä pyydän, yhdessä kaikkien samaa toivovien kanssa.
The Power of Your Name – Lincoln Brewster ja Darleen Zschech
“Eihän lapsia ollut tarkoitettu kaduille eikä isiä tarkoitettu lähtemään
ei ollut näin tarkoitettu – anna Valtakuntasi tulla
eihän kansakuntia tehty sotia varten eikä murtuneita sivuutettaviksi
eihän tämä ollut mitä Sinä näit – anna Valtakuntasi tulla – tähän, sydämeeni
tahdon elää kantaakseni sinun myötätuntoasi, rakastaakseni murtunutta maailmaa
olla Sinun käsinäsi ja jalkoinasi, tahdon antaa elämälläni joka minulle on annettu
mennä uskonnon harjoittamista pidemmälle
nähdäkseni maailman muuttuvan Sinun nimesi voimasta
eihän elämä ole tarkoitettu katumista varten
eikä kadonneita tarkoitettu unohdettaviksi
onhan usko ilman toimintaa kuollutta
anna Valtakuntasi tulla, Herra murra tämä sydän
Jeesus, nimesi on suoja kärsiville, nimesi on pakopaikka heikoille
vain Sinun nimesi voi lunastaa arvottoman, Jeesus
nimesi sisältää kaiken mitä tarvitsen”
Videon alkuteksti (Miika 6:8), vanhan & uuden käännöksen mukaan:
– Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä. (1933/38)
– Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. (1992)
Muut Uudenvuodenpäivän tekstit: Ps. 8: 2-10, Jes. 43: 1-3 ja 1. Joh. 5: 1-5
Unelmia, niiden täyttymistä ja Taivaista Kirkkautta Vuodelle 2017! t. Veronica