Puutarhassa – Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: ”Missä sinä olet?” Mies vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin.” Herra Jumala kysyi: ”Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.” Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut petti, ja minä söin.”
Herra Jumala sanoi käärmeelle:
– Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot,
sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. 
1. Moos. 3:8–15

Jumalan lapsia – Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.
Gal. 4:3–7

Taivaan leipää – Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: ’Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.’”
Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla. Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: ”Mitä tämä on?” He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi. Ja näin on Herra siitä määrännyt: Kerätkää sitä niin paljon kuin tarvitsette: omer-mitallinen jokaiselle. Kukin kerätköön niin monelle kuin hänen teltassaan on ihmisiä.” Israelilaiset tekivät niin ja keräsivät sitä, kuka enemmän, kuka vähemmän. Mutta kun he mittasivat sen omer-mitalla, ei enemmän keränneellä ollut liikaa eikä vähemmän keränneellä liian vähän, vaan jokainen oli saanut kerätyksi sen verran kuin tarvitsi. Mooses sanoi heille: ”Kukaan ei saa jättää siitä mitään huomiseksi.”
Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä. Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen saakka, kun he tulivat asutuille seuduille. He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaaninmaan rajoille.
2. Moos. 16:11–19, 31, 35

Herran hyvyyttä – Jättäkää kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. Olettehan te ”maistaneet Herran hyvyyttä”. 
 1. Piet. 2:1–3

Elämän leipä – Ihmiset nousivat veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta.
He löysivät Jeesuksen järven toiselta puolelta ja kysyivät häneltä: ”Rabbi, milloin sinä olet tullut tänne?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” He kysyivät: ”Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?” Jeesus vastasi: ”Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko.”
He sanoivat Jeesukselle: ”Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun? Mitä sinä teet? Meidän isämme söivät autiomaassa mannaa, niin kuin kirjoituksissa sanotaan: ’Hän antoi taivaasta leipää heille syötäväksi.’” Tähän Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
He sanoivat: ”Anna meille aina sitä leipää.” Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.” 
Joh. 6:24–35

Edellisenä päivänä Jeesus oli tehnyt ihmeen: ruokkinut 500o ihmistä viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla. Tämä lisääntymisihme teki ymmärrettävästi ihmisiin valtavan vaikutuksen. Jos saamme hänet hallitsijaksemme, ei meidän koskaan enää tarvitse olla huolissamme siitä, että joutuisimme olemaan nälissämme.

Kun Jeesusta ei näkynyt, eikä hänen opetuslapsiaankaan, lähti väki veneillä etsimään häntä järven toiselta puolelta. Tultuaan Jeesuksen luo tämä ilmoitti heille näkevänsä heidän motiivinsa. Taisi väki siinä nolostua. Mutta Jeesus ei jättänyt asiaa siihen, vaan käytti tilaisuutta hyväkseen kertomalla heille (ja meille), kuinka paljon tärkeämpää kuin tavoitella katoavaista on  tavoitella katoamatonta.

Aika käsittämätöntä tuntuu, että vaikka nämä ihmiset olivat nähneet Jeesuksen ruokkivan valtavan ihmisjoukon muutamalla leivällä ja kalalla, he nyt pyysivät häntä tekemään jonkun tunnusteon, että he voisivat uskoa häneen.

Jeesuksen sanoessa, että todellista taivaan leipää heille antaa hänen taivaallinen Isänsä, ja että
”Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän”, Henki kosketti heidän sydäntään, ja tapahtui täyskäännös.

Samoin kuin nainen, joka kohtasi Jeesuksen Sykarin kaivolla lopulta pyysi Jeesusta antamaan hänelle elävää vettä Jeesuksen sanottua: ”Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä” (Joh.4:5-15), niin nämäkin Jeesuksen luo tulleet nyt pyysivät:
”Anna meille aina sitä leipää.”

Varmaan Jeesus haluaisi auttaa myös meitä muistamaan, että vaikka niin helposti kiinnitymme  maallisiin huoliin, murheisiin ja pelkoihin, on jotain paljon suurempaa ja tärkeämpää. Tällä hetkellä voivat asiat näyttää siltä miltä näyttävät, mutta loppujen lopuksi ne ovat pientä iäisyysperspektiivistä katsoen.

Ihana on tuo Jeesuksen lupaus: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.”
Kristus on kanssamme. Voimme aina kääntyä Hänen puoleensa. Hän haluaa auttaa meitä kaikissa tilanteissa. Ja Hän haluaa johdattaa meitä kulkemaan sitä tietä, jonka Hän on meille valmistanut.

Vaikka Jeesus käänsikin ihmisten huomion jokapäiväisistä ikuisajan kysymyksiin, ei se tarkoita, etteikö hän olisi kiinnostunut myös arjen huolistamme ja tarpeistamme.
Hän tekee yhä samankaltaisia ihmeitä kuin maanpäällisen elämänsä aikana.
Tunnetuimpia ruoan lisääntymisihmeitä taitavat olla Heidi ja Rolland Bakerin sekä  heidän Mosambikin orpolastensa kokemat. Niistä Heidi Baker kertoo ainakin yhdessä kirjassaan, There is always enough (Aina on tarpeeksi).
Voin kuvitella että hän kertoo niistä muissakin kirjoissaan. Ainakin tämän nimi viittaa siihen:
’The Hungry Always Get Fed: A Year of Miracles’ (Köyhät ruokitaan aina: ihmeiden vuosi).

Iris Global (aikaisemmin Iris ministries), Bakerien perustama kristillinen järjestö, on kasvanut kansainväliseksi. Toiminta keskittyy ruokkimaan ja majoittamaan orpolapsia, jotka samalla saavat kuulla hyvän sanoman Jeesuksesta, joka rakastaa heitä ja haluaa pitää heistä huolen.

Bakerien toiminta perustuu täydelliseen luottamukseen Jumalan huolenpitoon. Siinä luottamuksessa mahdottomaltakin tuntuvat tilanteet muuttuvat mahdollisiksi.
Ajattelen, että Jumala haluaa meidän kasvavan kohti tällaista luottamusta Hänen hyvyyteensä ja huolenpitoonsa. Vahva luottamus Jumalaan ja Hänen Rakkauteensa luo ilmapiirin, joka kutsuu  Taivaan valtakunnan todellisuutta ja toimintaa läsnäolevaksi. Ihmeet mukaanluettuina.  😉

🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏

Jeremia sanoi Juudan johtomiehille ja väkijoukolle: ”Herra itse on lähettänyt minut julistamaan kaiken sen, mitä olette kuulleet, tätä temppeliä ja kaupunkia vastaan. Kääntykää vääriltä teiltänne, hylätkää pahat tekonne ja kuulkaa Herraa, Jumalaanne! Silloin Herra muuttaa mielensä ja säästää teidät onnettomuudelta, jolla hän teitä uhkaa. Minä olen teidän käsissänne. Tehkää minulle niin kuin hyväksi näette. Muistakaa kuitenkin: jos tapatte minut, tapatte viattoman, ja silloin te syyllistytte murhaan, samoin koko kaupunki. Sillä Herra on todella lähettänyt minut julistamaan teille kaikki nämä sanat.”
Silloin johtomiehet ja väkijoukko sanoivat papeille ja profeetoille: ”Ei kuolemantuomiota tälle miehelle! Hän on puhunut meille Herran, Jumalamme, lähettämänä.”
Jer. 26:12–16

”Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita:
Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani.
Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!”
Ilm. 3:14–19

Vaikka Jeesus oli tehnyt monia tunnustekoja ihmisten nähden, nämä eivät uskoneet häneen. Näin kävi toteen profeetta Jesajan sana:
– Herra, kuka uskoi meidän sanomamme? Kenelle ilmaistiin Herran käsivarren voima?
He eivät voineet uskoa, sanoohan Jesaja toisessa kohden: – Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, jotta he eivät silmillään näkisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.
Näin Jesaja sanoi, koska oli nähnyt Kristuksen kirkkauden; juuri Kristusta hän sanoillaan tarkoitti.
Kaikesta huolimatta monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. Fariseusten pelossa he eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä, jottei heitä erotettaisi synagogasta. Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama.
Joh. 12:37–43

Tuota evankeliumikohtaa lukiessa tuli ensimmäisenä mieleen, että oli se kyllä käsittämätöntä, että nekään, jotka omin silmin olivat nähneet Jeesuksen tekevän ihmetekoja, eivät uskoneet häneen. Ja kuinka toisenlaisessa asemassa me olemme,  kun voimme lukea Raamatusta lukemattomia profetioita ja todistuksia Jeesuksesta ja hänen elämästään. Ja siitä, kuinka hän nousi kuolleista ja ilmestyi opetuslapsilleen. Ja me voimme lukea todistuksia siitä, kuinka Kristus toimii yhä keskellämme, tehden ihmetekoja, kun Hänen nimessään rukoillaan.

Vaan eihän tuo olekaan niin. Apostolien kuvaukset ja todistukset eivät välttämättä pääse  läpäisemään nykyistä vahvasti tieteelliseen ajatteluun perustuvaa käsitystä siitä, mikä on totta, mikä ei, mikä on mahdollista, mikä ei.

Apostoli Johannes oli itse nähnyt Kristuksen kirkkauden. Siksi hän käsittääkseni kirjoittaa myös Jesajan nähneen Kristuksen kirkkauden. Se oli Johannekselle totta, siksi hän saattoi käsittää, että se oli totta myös profeetoille, jotka näkivät ennalta, miten Jumala lähettäisi maailmaan Poikansa kukistamaan pahan vallan.

Kristus, auttaisitko sokeita silmiämme ja paatuneita sydämiämme avautumaan, näkemään  ja tunnistamaan Sinun totuutesi. Niin että osaisimme tehdä oikeita valintoja ja toimia Sinun tahtosi mukaisesti. Niin että paha joutuu väistymään ja hyvä saa vallan elämässämme, ympärillämme ja täällä maan päällä.  .

Kiitos että kuljet kanssamme. Kiitos että Sinä olet Voittaja. ja että saamme olla Voittajan puolella! Suojele ja varjele meitä, vahvista ja valaise askeleemme. Auta meitä näkemään Sinun kirkkautesi. Kiitos Rakkaudestasi meitä kaikkia kohtaan!

(Huom. ääniherkät: alla olevan laulun volyymi voimistuu ajoittain.)

Your Glory Fills the Earth – Captivated my His Grace

.Aamu sarastaa, Sinun armosi on uusi, Taivaan valo tulee säteillen
joka vuori kumartaa ihastuksissaan kuiskatessasi kutsusi
olet lähellä laaksossa, jokainen varjo katoaa, olet voittanut pelon ja yön
Jeesus, olet Valo, joka johtaa minua. kirkkautesi täyttää maan
rakkautesi parantaa sieluni, tuhkasta kutsuit minut ja teit minusta eheän
taivaat laulavat nimeäsi. luomakunta kohottaa äänensä
ylistän ikuisesti, ikuisesti iloitsen
jokaisen kyyneleen muutat armoksi. luotan Sinuun kaikkina elämäni päivinä
silloinkin kun en näe, kätesi johdattaa minua
anna tulesi laskeutua, anna Henkesi liikkua. sydämiä herää nyt totuuteesi
joka heimo, joka kieli laulaa: Jeesus Kristus, ylösnoussut Kuninkaamme!
Sinä hallitset ikuisesti

Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
1. Kor. 10:12–13

Eräs mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, minä toin poikani sinun luoksesi. Hänessä on mykkä henki. Se ottaa hänet valtaansa missä vain. Se paiskaa hänet maahan, ja hän kuolaa ja kiristelee hampaitaan ja menee aivan jäykäksi. Pyysin, että opetuslapsesi ajaisivat hengen pois, mutta ei heistä ollut siihen.”
Silloin Jeesus sanoi heille: ”Voi tätä epäuskoista sukupolvea! Kuinka kauan minun on vielä oltava teidän keskuudessanne? Kuinka kauan minun pitää kestää teitä? Tuokaa poika minun luokseni.” He toivat pojan Jeesuksen luo. Jeesuksen nähdessään henki heti kouristi poikaa, ja tämä kaatui, kieriskeli maassa ja kuolasi. Jeesus kysyi pojan isältä: ”Kuinka kauan hänellä on ollut tämä vaiva?” ”Pienestä pitäen”, vastasi mies. ”Henki on monet kerrat kaatanut hänet, jopa tuleen ja veteen, jotta saisi hänet tapetuksi. Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!” ”Jos voit?” vastasi Jeesus. ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Silloin pojan isä heti huusi: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!”
Kun Jeesus näki, että väkeä tuli aina vain lisää, hän käski saastaista henkeä sanoen: ”Mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde pojasta äläkä enää mene häneen!” Henki huusi, kouristi poikaa rajusti ja lähti hänestä. Poika jäi makaamaan elottoman näköisenä, ja monet sanoivatkin: ”Nyt hän kuoli.” Mutta Jeesus tarttui häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille, ja hän nousi.
Kun Jeesus sitten oli mennyt sisään ja vain opetuslapset olivat paikalla, nämä kysyivät häneltä: ”Miksi me emme kyenneet ajamaan sitä henkeä pojasta?” Hän vastasi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella.”  
Mark. 9:17–29

Jeesuksen opetuslapset olivat rukoilleet pojan puolesta, mutta apua ei oltu saatu. Hei olivat nähneet Jeesuksen parantavan lukemattomia ihmisiä erilaisista sairauksista ja vaivoista. Mutta kun epätoivoinen isä pyysi heitä vapauttamaan pojan vaivastaan, he joutuivat huomaamaan, ettei asia ollutkaan niin yksinkertainen kuin miltä se oli näyttänyt Jeesuksen toimiessa.

Opetuslasten kysyessä miksi he eivät olleet pystyneet vapauttamaan poikaa vaivastaan, Jeesus vastasi, ettei tässä toimi kuin rukous. Matteuksen evankeliumissa hän vastaa heille hieman tarkemmin:
”Koska teillä on niin vähän uskoa. Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi. Mikään ei olisi sinulle mahdotonta.  Tämä laji ei lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla.” (Matt.17:20-21)

Sillä, millaisella mielellä ja sydämellä me rukoilemme tai otamme vastaan rukouksen, on väliä.  Miten niin mielellä, eihän mielellä ole tekemistä uskon kanssa?  – Itse ajattelen että kyllä on.

Kun Jerusalemin temppelin portin pielessä ollut, syntymästään asti rampa mies oli parantunut,  Pietari sanoi: ”Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette. ”(Apt.3:16)

Jeesus antaa meille uskon, ja voimme pyytää häntä auttamaan ja vahvistamaan uskoamme, kuten evankeliumitekstin pojan isä teki. Mutta jos päästämme mieleemme epäileviä ajatuksia, ne ikään kuin torppaavat sen, mitä Kristus haluaa meissä tehdä.

Monet kerrat olen saanut nähdä, kuinka juuri ne, jotka ovat pyytäneet rukouksessa jotain eivätkä ole antaneet epäilevälle mielelle sijaa, vaan ovat vahvasti uskoneet saavansa sen, mitä ovat pyytäneet, kun on rukoiltu Jeesuksen nimessä, myös ovat saaneet sen.

Rakas Jumala, Sinä näet, miten helposti epäileväiset ja epäluuloiset ajatuksemme saavat meidät valtaansa. Vastavoimat koettavat tehdä kaikkensa, jotta emme uskoisi ja luottaisi Sinun Voimaasi.

Auta meitä kasvamaan uskontiellämme, anna uskomme tulla niin vahvaksi, että se vaimentaa vastahankaiset mielenliikkeemme.
Kiitos Kristus että saamme kulkea kanssasi rohkeina ja päättäväisinä, luottaen Sinun hyvyyteesi. Kiitos että olet kanssamme. Kiitos Rakkaudestasi meitä kaikkia kohtaan!

🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏