30.10.2022. Ihanan lämpimistä syyssäistä ollaan saatu nauttia. Tämänpäiväinen aurinko loi kuitenkin mielikuvan, että ulkona olisi lämpimämpää kuin olikaan. Tunti reipasta kävelyä jaloissa ohuet puuvillasukat ja ohutpohjalliset lenkkarit – ja tuloksena oli yllättäen kotiin tullessa kylmät jalat. Siinä ei tee eivätkä villasukat auttaneet.
Sitten tuli mieleen vanha hyvä konsti: kuumaa vettä vatiin ja jalat siihen. jalat lämpenivät alta aikayksikön. Joskus parhaat keinot ovat ihan yksinkertaisia. 🙂
Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä.
Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan.
Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi, uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
Julistakoot he valtakuntasi kunniaa, kertokoot mahtavista teoistasi.
Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston.
Sinun valtakuntasi on ikuinen, sinun herruutesi pysyy polvesta polveen. Ps. 145:8–13
Hyvä kaikille, armahtaa kaikkia luotujaan – näin kauniisti psalmi kuvaa Luojaamme.
– Mutta jos Jumala on kaikille hyvä, miten sitten on selitettävissä kaikki tässä luomakunnassamme esiintyvä kärsimys, vääryys, epäoikeudenmukaisuus ja julmuus, saattaa moni todeta. Tai kysyä sen klassisen kysymyksen: miten Jumala voi sallia sen, että tässä maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa?
Vaikka olisi niin helppoa heittää syy Luojamme niskoille, niin vähän tarkemmin asiaa ajatellessa joutuu huomaamaan, että eiväthän ihmisten kokemat kärsimykset olekaan Hänen syytään. Kyllä siinä joutuu kääntämään katseen – surullista kyllä – meihin itseemme, niihin pimeimpiin ominaisuuksiimme: itsekkyyteen, ahneuteen, vallan- ja voitonhaluun ja häikäilemättömyyteen.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Luojamme sallii meidän tehdä virheitä ja vääriä valintoja – ehkä toivoen että oppisimme niistä. Tähän meille annettuun valinnanvapauteen sisältyy (valitettavasti) myös se, ettei Hän ei estä meitä olemasta säälimättömiä, jopa julmia lähimmäisiämme kohtaan.
Luomiskertomuksen mukaan Luojamme loi meidät omaksi kuvakseen. Niin kauan kuin ihmiset olivat ja elivät välittömässä yhteydessä Jumalaan, kaikki oli hyvin. Paratiisissa oli kaikkea mitä tarvittiin. Ei tarvinnut kuin ojentaa kätensä saadakseen tarvittavansa. Kunnes ei enää kuunneltu Jumalan ohjeistuksia ja tuli halu tavoitella kiellettyä.
Kuva jumalankaltaisuudesta meni pahasti säröille. Mutta Luoja säilytti toiveensa saada meidät takaisin. Hän lähetti Poikansa, jotta voisimme kasvaa Hänen kaltaisikseen, kasvaa taivaan valtakunnan kansalaisiksi. – Vaikka meillä onkin siihen vielä tosi pitkä matka, se on pyrkimys ja suunta, joka kannattaa pitää mielessä ja sydämessä. Jotta tästä maanpäällisestä elinpaikastamme voisi tulla taivaanvaltakunnan kaltainen.
Profeetta Jeremialle tuli tämä Herran sana:
– Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut.
Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni
ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.
Mutta minä vastasin” Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!”
Silloin Herra sanoi:
– Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.
Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle:
– Minä annan sanani sinun suuhusi. Minä asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle. Sinun tulee repiä ja särkeä, tuhota ja hävittää, rakentaa ja istuttaa. Jer. 1:4–10
Pysy järkevänä kaikissa tilanteissa – Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen nimessä, hänen, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, ja hänen ilmestymisensä ja hänen valtakuntansa kautta: julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät. 2. Tim. 4:1–5
Timoteuksen kirjeen sanoja lukiessani mietin erityisesti tuota kohtaa, jossa hän kehottaa pysymään järkevänä kaikissa tilanteissa. “Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja.”
Internet on mahdollistanut sen, että ihmiset ympäri maailmaa altistuvat kaikenlaisille jutuille. Usein voi olla hankalaa erottaa, milloin on kyse tahallisesta tai tahattomasta disinformaation levittämisestä. Kun katsot jonkun YouTube -videon, laitteellesi alkaa tulvia ehdotuksia samansuuntaista videoista. Jos alat seurata niitä, joudut huomaamattasi tietynlaiseen ‘todellisuuskuplaan’, jossa tarjotaan, ruokitaan ja vahvistetaan tietynlaisia mielipiteitä. Kuplassa elävä omaksuu nämä lopulta omaan ajatteluunsa ja alkaa uskoa niitä todeksi.
(Eräs esimerkki valeuutisista: amerikkalainen monenlaisten valeuutisten levittäjä, jolla oli valtava määrä seuraajia, myönsi oikeudessa levittäneensä tarkoituksella valeuutista, jossa hän väitti, että koulusurman uutisoinneissa mainitut tai kuvatut ihmiset olivat näyttelijöitä, eikä koko tragediaa tosiasiassa tapahtunut. Tämän valeuutisen tarkoituksena oli vaikeuttaa aseenkantoluvan tiukennuksia.)
Surullista on, ettei valheisiin perustuvaa vaikuttamista tapahdu vain internetin laajoissa verkostoissa, vaan myös totalitaarisissa maissa – kuten itänaapurissamme.
Ne, jotka uskaltavat korottaa äänensä puolustaaksesi totuutta ja vastustaakseen vääryyttä ja sortamista vaiennetaan, usein keinoja kaihtamatta. Sanan ja uskonnon vapaus on rajoitettua; vallassa oleva taho määrittää nuo rajat.
Helposti ajattelisi, että juuri tuollaisissa oloissa olisi tärkeää, että pystyy säilyttämään oman harkinta- ja arvostelukykynsä. Mutta yhtä tärkeää se on maissa, joissa vallitsee sanan ja uskonnon harjoittamisen vapaus, kuten meillä.
Jeesus jatkoi vertauspuheitaan ja sanoi:
”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla. Silloin hän lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: ’Olen valmistanut ateriani, härät ja syöttövasikat on teurastettu, kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!’ Mutta kutsun saaneista toiset eivät välittäneet siitä, vaan menivät muualle, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen, toiset taas ottivat kuninkaan palvelijat kiinni, pieksivät heitä ja löivät heidät hengiltä. Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, surmasi murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa. Sitten kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Kaikki on valmiina hääjuhlaa varten, mutta kutsutut eivät olleet juhlan arvoisia. Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.’ Palvelijat menivät ja keräsivät kaikki, jotka he tapasivat, niin pahat kuin hyvät, ja häähuone täyttyi aterialle tulleista.
Kun kuningas tuli sisään katsomaan juhlavieraitaan, hän näki siellä miehen, jolla ei ollut hääpukua. Hän kysyi tältä: ’Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita?’ Mies ei saanut sanaa suustaan. Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita. Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja.’” Matt. 22:1–14
Jeesus kuvasi taivasten valtakuntaa monin, hyvin erilaisin vertauksin. jotkut ovat lyhyitä, jotkut pitempiä. Yllä on tällainen pitempi vertaus. Siinä kaikki on ensin ihan ymmärrettävää ja ‘järkeenkäypää’. Mutta loppu on mielestäni käsittämätön ja kohtuuton. Jos nim. otan sen kirjaimellisesti.
Mutta koska kyseessä on vertaus, alan miettiä, mitä Jeesus tarkoittaa tuossa hääpuvulla, tai häävaatteilla. Mieleen tulee yksinkertaisesti se, kuinka me juhliin mennessämme yleensä vaihdamme työ- tai arkivaatteet toisiin. Tuon vaatteidenvaihto voi toimia siirtymänä arkimoodista juhlamoodiin: virittäydymme tilaisuuteen, joka on erityinen sen järjestäjälle. Pukeutumalla juhlaan osoitamme myös kunnioitusta juhlan järjestäjää kohtaan.
Tänään katsomassani espanjal. dokumentissa kuvattiin, miten slummeissa asuville lapsille opetettiin taiteen (soitto, laulu, tanssi) kautta arvostamista, kunnioittamista ja rakkautta.
Slummissa itse varttunut muusikko halusi auttaa pahamaineisen slummialueen lapsia, jotka viettivät aikaansa kaduilla. Hän alkoi opettaa heille soittamista ja laulamista. Vähitellen hän sai toimintaansa tukea, ja syntyi koulu, jossa lapset saavat ilmaista soiton, laulun ja tanssin opetusta. Ja siinä samalla heille opetetaan arvoja.
Useampi tuon koulun opettaja mainitsi tavoitteeksi sen, että nämä lapset oppisivat kunnioituksen, toisten arvostamisen merkityksen, Perustajaopettaja sanoi toivovansa, että näiden taidemuotojen oppimisen myötä lapset pysyisivät oikealla tiellä ja välttyisivät sen kautta vääriltä valinnoilta.
Tunneille osallistuminen on näille lapsille hyvin tärkeää ja rakasta. He saavat oppia ja kokea sellaista, mikä kohottaa heidät arjen ankeuden yläpuolelle.
Mieleen tulee, että kun nämä hyvin köyhissä oloissa elävät lapset, jotka joutuvat näkemään (ja ehkä kokemaankin) monenlaista pahuutta elinympäristössään, saavat tuossa koulussa kokea ja oppia arvostusta, se on kuin heidät puettaisiin juhlavaatteisiin.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Tämän pyhän aiheeseen liittyen alla oleva musiikkivideo, jossa kiovalaiset Jeesuksen lähettiläät laulavat ja kuvaavat hyvän sanoman viemistä.
Come Thou Fount of Many Blessings – Missionaries in Kyiv