Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2023

Tien raivaaja

22.6.2023. Pitemmän hellejakson jälkeen tämänpäiväinen viileämpi ja sateinen sää tuntui ah,  niin virkistävältä. Luonto otti kiitollisena vastaan kevyenkin kastelun, samoin sadevesitynnyrini.  Enemmänkin olisi saanut tulla. (Runsaammat sateet kiersivät ainakin meidän kylän.)

Juhannuspäivä on Johannes Kastajan päivä. Toivotaan että Johanneksen “sukunimi” ei ole enne juhannussäälle, vaan että ainakin päivällä olisi pouta ja luonnon kastelu tapahtuisi öisin.
Mutta otetaan vastaan mitä saadaan, ja nautitaan ihanasta keskikesästä!. 🙂

Kirkkovuosikäsikirjasta:
Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36.
Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista.

Korkeimman ylistys
Hyvä on kiittää Herraa,
laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein.
Hyvä on aamulla kertoa armostasi ja illalla uskollisuudestasi harpun ja lyyran sävelin, kymmenen kielen helkkyessä.
Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä.
Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Ps. 92:2–6

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Rauniomaat paratiisiksi
Yhä Herra lohduttaa Siionia
ja armahtaa sen rauniomaita. Hän muuttaa aution maan Eedenin  puutarhan kaltaiseksi ja aron kuin Herran paratiisiksi. Siellä on oleva ilo ja riemu, siellä kaikuu soitto ja ylistyslaulu.
    Kuuntele minua, kansani, kansakunnat, tarkatkaa sanojani, sillä laki on minusta lähtöisin, minä säädän oikeuteni kansojen valoksi. Minun vanhurskauteni on lähellä, minä tuon pelastuksen ja luja käteni jakaa kansoille oikeutta. Kaukaiset rannat ikävöivät minua, minun vahvaa kättäni ne  odottavat.
Kohottakaa katseenne taivasta kohden, katselkaa alhaalla leviävää maata! Taivas hajoaa kuin savu
ja maa ratkeaa kuin kulunut vaate, sen asukkaat kuolevat kuin kärpäset. Mutta minun pelastukseni pysyy iäti eikä minun vanhurskauteni murene.
Jes. 51:3–6

Tuollaista lupausta Jumalalta tarvitsee ja ikävöi maa, joka on joutunut hyökkäyksen ja tuhoamisen kohteeksi; kun kylät ja talot ovat raunioina ja usko rauhan saavuttamiseksi on  lujilla.    
Tuonkaltainen Jumalan lupaus on tervetullut jokaiselle, joka on kokenut elämänsä suistuneen radaltaan, unelmien murskautuneen ja valoisien ajatusten ja odotusten hiipuneen.
Että on Joku, joka on tilanteita suurempi ja vahvempi, ja joka näkee, välittää ja haluaa auttaa.

Oikeus kansojen valoksi – Jumala tahtoo rohkaista meitä erilaisissa elämäntilanteissamme. Hän haluaa valaa meihin toivoa. Hän lupaa tuoda pelastuksen ja jakaa oikeutta.
Hän haluaa johdattaa jokaisen – niin kansat kuin meidät yksittäiset ihmiset – pimeydestä valoon.
M
inä säädän oikeuteni kansojen valoksi.”
Vaikka näyttäisi ja tuntuisi miltä, Jumala lupaa pelastuksen. 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Hyvän tekijä
”Me julistamme teille hyvää sanomaa ja kehotamme teitä luopumaan näistä tyhjänpäiväisistä jumalista ja kääntymään elävän Jumalan puoleen, hänen, joka on luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on. Menneiden sukupolvien aikana hän on sallinut kaikkien kansojen kulkea omia teitään, mutta silti hän ei ole jättänyt antamatta todistusta itsestään. Hän on tehnyt teille hyvää, hän on antanut vettä taivaalta ja sadon ajallaan, hän on ravinnut teidät ja täyttänyt teidät ilolla.”
Ap. t. 14:15–17

Tienraivaajan isän profetia
Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

– Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta, niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla.
Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä.
Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan.
Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa, valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.
Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina, pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä. Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi.
Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen,
syntien anteeksiantamisen.
Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.
Luuk. 1:67–79

Sakarias menetti puhekykynsä, kun hän ei uskonut enkeliä, joka ilmestyi hänelle hänen ollessa  toimittamassa papintehtäväänsä temppelissä. Enkeli ilmoitti hänelle, että hän ja hänen vaimonsa Elisabet saisivat vanhoilla päivillään hartaasti toivotun poikalapsen. Miten se olisi mahdollista? (Samaa ihmetteli Maria 1/2 v. myöhemmin, kun enkeli ilmoitti hänelle, että hän tulisi raskaaksi.)

Kun Elisabet sitten synnytti pojan, Sakariaalta kysyttiin, mikä tämän nimeksi tulisi, Sakarias kirjoitti tauluun nimen, jonka enkeli oli kehottanut lapselle antamaan: Johannes. Samalla hetkellä, kun nimi oli kirjoitettu, Sakarias sai puhekykynsä takaisin. Täynnä Pyhän Hengen vaikutusta hän puhkesi ylistämään Jumalaa lausuen yllä olevan profetian.

Pappi Sakariaalla oli mykkänä ollessaan aikaa miettiä enkelin ilmoitusta. Sen todenperäisyydestä hän taisi kuitenkin vakuuttua vasta sitten, kun hänen vaimonsa Elisabet oli tullut raskaaksi.

Olisinko itse valmis uskomaan, jos enkeli ilmestyisi minulle ja kertoisi, että omasta mielestäni jotain epätodennäköistä, käsittämätöntä ja suorastaan mahdotonta tulisi tapahtumaan?
Täytyy myöntää, että olen kyllä niin jääräpäinen, että vasta saatuani todisteen (tai mieluummin useamman) olen valmis uskomaan ja luottamaan.
Sen vuoksi minun on hyvin helppoa ymmärtää, että Sakarias ensin epäili. Ja se, että pappi menetti puhekykynsä ja sai sen takaisin, auttoi muita ihmisiä uskomaan, että Jumala oli tässä nyt tekemässä jotain merkittävää. Se laittoi heidät kuuntelemaan Sakariasta entistä herkemmällä korvalla.

Onneksi Jumala ei sentään ota meiltä tavallisilta tallaajilta puhekykyä, jollemme usko Hänen lähettämäänsä sanansaattajaa. 🙂  Hänellä on keinonsa, jolla toteuttaa suunnitelmansa. Hän ei ole riippuvainen meidän uskomme vahvuudesta, mutta Hän haluaa auttaa meitä uskomaan.

Edelläkävijä – Siihen tehtävään Johannes Kastajankin syntyi, edelläkävijäksi; raivaamaan epäuskon ja epäluuloisuuden esteitä Jeesuksen tieltä, jotta kansa ympärillä huomaisi, että odotettu Messias oli saapunut heidän keskuuteensa.

Profetiassaan Sakarias puhuu pluskvamperfektissä. Jumala on valmistanut kansalle lunastuksen; Jumala on pelastanut vihollisten vallasta; Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa; Ihmiset saavat palvella Häntä vihollisista vapaana.

Tuli mieleen menneet vuodet new age -oppien parissa. Taisimme silloin harrastaa ystävieni kanssa jonkin verran manifestointia: kiitimme siitä, että sellaiset elämänmuutokset, joita toivoimme ja jotka olivat meille tärkeitä, olivat jo olemassa. Toiveikkaasti vedimme tulevaa tähän hetkeen. (En kyllä muista olleenkaan, toimiko menetelmä.)  

Tuohon aikaan emme miettineet, mikä Jumalan suunnitelma elämäämme varten mahtoi olla, emmekä välttämättä laskeneet Häntä mukaankaan manifestointiimme. Meillä ei ollut mitään konkreettisia lupauksia, joihin vedota.
En lukenut tuohon aikaan Raamattua, enkä tuntenut siitä löytyviä Jumalan lupauksia. Nykyään luen niitä sellaisina lupauksina, joita voi omia, omiin tai lähimmäisten elämäntilanteisiin.
Haluan uskoa ja luottaa, että Jumala voi muuttaa sellaisenkin tilanteen, joka juuri tällä hetkellä voi näyttää mahdottomalta tai jopa toivottomalta, hyväksi.  

Kun Sakarias profetoi kiitosvirren muodossa olevat Jumalan lupaukset, Maria oli kyllä jo raskaana, mutta Jeesus, luvattu Lunastaja, syntyisi vasta puolen vuoden kuluttua.
Jumalan suunnitelmaan kuului, että ensin syntyi Johannes, jonka tehtävänä olisi valmistaa ihmisiä tunnistamaan ja ottamaan vastaan Lunastajansa. 

Jumalan suunnitelmat ovat joskus ihmeelliset, ihan meidän tavallistenkin immeisten kohdalla. Emme itse voi tietää, mitä elämä tuo eteemme. Mutta voimme valita, että luotamme Hänen hyvään suunnitelmaansa.  Ja Hänen äärettömään Rakkauteensa meitä kaikkia kohtaan. 

 Valon täyteistä, siunattua ja kaunista ja Juhannusta!  💛

Kutsu Jumalan valtakuntaan

17.6.2023.  Alla olevat kuvat ovat retkeltä, jolla saimme yllättäen matkaseuraa. Tämä laskeutui hihalleni ilmeisen päättäväisesti: tähän jään ja kuljen tässä kanssanne, jatkakaa vain matkaa.
Mutta kyllähän siinä vaeltaminen unohtui, pitkäksi aikaa; kaikki huomiomme kiinnittyi tuohon seuraamme liittyneeseen matkalaiseen.   

Tämän pyhän evankeliumi kertoo Sakkeuksesta, jonka elämä muuttui arvaamattomalla tavalla, kun Jeesus ohi kulkiessaan kiinnitti huomionsa häneen ja ilmoitti tulevansa vieraaksi tämän kotiin. .
Kirkkovuosikalenteri toteaa: ‘Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden.’

Valo pimeyteen 
Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä.
Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.
He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä, mutta tuekseni tuli Herra. Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen, sillä hän oli mieltynyt minuun.
Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle, vilpitöntä kohtaan sinä olet vilpitön. Puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan, mutta kieron sinä johdat harhaan. Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.
Ps. 18:17–20, 26–29

********************** 

Paluu
Jumala sanoi profeetta Sakarjalle:  ”Julista kansalle nämä Herran Sebaotin sanat:
– Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot. Älkää tehkö niin kuin isänne! Aikaisemmat profeetat julistivat heille: ’Näin sanoo Herra Sebaot: Palatkaa vääriltä teiltänne ja lakatkaa tekemästä pahaa!’ Mutta teidän isänne eivät kuunnelleet minua, eivät välittäneet puheistani, sanoo Herra.
– Missä isänne nyt ovat? Entä profeetat? Elävätkö hekään ikuisesti? Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen       teidän isienne kohdalla.”
He tutkivat itseään ja myönsivät: ”Niin kuin Herra Sebaot oli sanonut tekevänsä meille pahojen töittemme ja syntiemme vuoksi, niin hän on myös tehnyt.”
Sak. 1:3–6

Jumalan vaikutus
Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: ”Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.”
1. Kor. 1:26–31

“Vieraana kodissasi”
Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.”
Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: ”Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen.” Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: ”Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.” Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.”
Luuk. 19:1–10

Sykomoripuu eli metsäviikunapuu voi Wikipedian mukaan kasvaa 15 metriä korkeaksi. Lehtien halkaisija on 15–20 senttimetriä. Tällaiseen puuhun pienikokoinen Sakkeus kiipesi nähdäkseen ohi kulkevan Jeesuksen. Ympäröivä väkijoukko ei estänyt Jeesusta huomaamasta Sakkeusta, eivät myöskään puun valtavat lehdet. Jeesus tiesi Sakkeuksen olevan siellä. Hän näki Sakkeuksen halun saada tietää, millainen mies Jeesus oikein oli. 

Toiset tunkeutuivat niin lähelle Jeesusta kuin mahdollista. Sakkeukselle riitti, että hän saisi nähdä puusta vilauksen tuosta Jeesuksesta, josta kaikki puhuivat ja joka nyt oli kulkemassa kaupungin halki.

Sakkeus halusi nähdä Jeesuksen luultavasti vain uteliaisuudesta ja tiedonhalusta. Hän ei varmaankaan odottanut mitään Jeesukselta, Jos hänellä olisi ollut sairaus, josta hän olisi halunnut parantua, hän olisi pyrkinyt Jeesuksen lähituntumaan; samoin, jos hengellinen etsintä tai kaipuu olisi ollut hänelle tärkeää,

Tämä ei kuitenkaan – kuten eivät puunlehvätkään – estänyt Jeesusta kiinnittämästä huomiotaan Sakkeukseen ja kutsumasta tätä lähemmäs itseään. Jeesus tiesi, kuinka suuri muutos Sakkeuksessa tapahtuisi, kunhan tämä vain tulisi lähelle, Jeesuksen vaikutuspiiriin. 

Sakkeus laskeutui vauhdilla alas puusta. Vauhtia ei antanut tiedonhalu tai uteliaisuus, vaan nyt Sakkeus tunsi, että jotain todella merkittävää ja tärkeää oli edessä. Ei hän varmaankaan olisi  ikipäivinä osannut kuvitella, että Jeesus haluaisi tulla vieraaksi hänen kotiinsa.

Sillä ei ollut mitään merkitystä, mitä muut ihmiset ympärillä ajattelivat tai sanoivat. Sakkeus muuttui kertaheitolla. Hän katui kaikkia väärintekemisiään ja halusi hyvittää ne moninkertaisesti.
Jeesus totesi tähän: “Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi.”
Ei siis vain Sakkeus, vaan myös koko hänen perheensä tuli siunatuksi tuon muutoksen ansioista, jonka Jeesuksen vierailu Sakkeuksen luona sai aikaan. 

Kristus, kiitos siitä. että näet meistä jokaisen, missä ja millaisissa elämäntilanteissa sitten olemmekaan. Sinä haluat tulla vieraaksemme, koteihimme, elämäämme.
Kiitos siitä, että haluat auttaa meitä kasvamaan paremmiksi ihmisiksi, enemmän Sinun kaltaiseksesi.
Kiitos että välität meistä niin paljon. Kiitos ihmeellisestä Rakkaudestasi meitä jokaista kohtaan. 

 

Katoavat ja katoamattomat aarteet

8.6.2023. Ensi pyhän aihe – katoavat ja katoamattomat aarteet – heittivät ajatukseni uudelleen siihen, kuinka kaikki vanhat sähköpostini ja kansioni katosivat. Ja niiden mukana myös ne mietteet, joita raamatuntekstit olivat joskus aiemmin minussa herättäneet, ja jotka olin tallentanut s-postikansioon odottamaan käyttöönottoa ‘sitten joskus myöhemmin’. 

Mutta ehkä juuri sillä onkin merkitystä, mitä tällä hetkellä ajattelee, ei sillä, mitä joskus aiemmin ajatteli. Onhan juuri tämä hetki tärkeä, tänään, tässä ja nyt, Juuri nyt Luojamme tekee meissä jotain uutta, koskettaa ja liikuttaa jotain osaa olemuksessamme, mielessämme, sydämessämme.

Menneet ovat menneitä; mitä niihin palaamaan, jolleivat sitten itse pomppaa uudelleen esiin  mielen syövereistä käsittelyä kaivaten.
Enhän sitä paitsi koskaan palannut selaamaan niitä vanhoja aatoksiani, vaikka niitä aikamoinen määrä oli kirjattuna siihen kadonneeseen kansioon. – Mitäpä siis niitä kaipaamaan.

Olennaisempaa on elää tätä hetkeä.  – Vaikka kyllä tulevaakin aina välillä kannattaa ajatella.  Luukaan evankeliumitekstin vertaus viittaa katoamattomiin, ikuisiin aarteisiin.
Mitkä ovat sinun mielestäsi sellaisia – katoamattomia, ikuisia aarteita? Minkälaisia ne ovat? Mistä ja millä tavoin niitä löytää tai saa?

Alla olevat tekstit käsittelevät maallista köyhyyttä ja rikkautta ja sitä, miten monin tavoin niiden mukanaan tuomiin olosuhteisiin ja tilanteisiin voi suhtautua ja niiden puitteissa toimia.

Miksi pelkäisin pahana päivänä, kun petturien kavaluus saartaa minut?
He luottavat rikkauteensa, kerskailevat suurella omaisuudellaan.
Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa, ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa.
Elämän lunnaat ovat liian kalliit, ne jäävät iäksi maksamatta.
Ei ihminen elä ikuisesti, ei hän vältä hautaa.
Mutta Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta.
Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta.
Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.
Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa ja toiset kiittävät hänen menestystään,
hänen täytyy mennä isiensä luo, paikkaan, jossa ei valoa nähdä.
Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.
Ps. 49:6–10, 16–21

*********************************

Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon!
Te sanotte:
”Milloin päättyy uudenkuun juhla, että saamme myydä viljaa, milloin sapatti, että saamme avata varastot? Silloin voimme taas pienentää mittaa, suurentaa hintaa ja pettää väärällä vaa’alla.
Näin saamme varattomat valtaamme rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla. Ja akanatkin myymme jyvinä!”
Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta:
– Minä en unohda yhtäkään heidän tekoansa! Eikö maa tämän takia järise, eivätkö kaikki sen  asukkaat valita? Eikö se kaikkineen nouse kuin Niilin vesi, kohoa ja laske kuin Egyptin virta?
Aam. 8:4–8

Profeetta Amoksen kautta Jumala puhui heikommassa asemassa olevien sortamisesta: ‘Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon!’
 
Miten käy maaseudun köyhien, kun pinta-alaltaan
maailman suurin ja väkiluvultaan Euroopan suurin maa hyökkää pienempänsä kimppuun, kasvattaakseen omaa hallintavaltaansa?

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Viimeisin surullinen uutinen oli toissapäiväinen ukrainalaisen Kahovkan vesivoimalan murtuminen. Lukuisat ukrainalaiset maalaiskylät ja viljelyspellot ovat huuhtoutuneet veden peittoon. Hätä ja humanitaarisen avun tarve kasvoi valtavasti maassa, jossa hyökkäyssota on aiheuttanut jo tähän mennessä valtavasti kärsimystä.
Padon murtumisen aiheuttaman tulvan seurausten (veden saastuminen, juomaveden puute, tartuntasairaudet, tuhoutuneet viljelyalueet, ekosysteemin turmeltuminen jne) määrää voi vain aavistella.

Tulva koettelee hyökkäyksen ja miehityksen aiheuttamasta pelosta ja jännitteestä kärsivien inhimillistä kestokykyä. Hyökkääjä on pommittanut evakuoitavia tulva-alueella.
Oi rakas Jumala, armahda, auta
näitä hädässä olevia ihmisiä. Anna auttajajärjestöille kykyä toimittaa apua. Auta auttajia auttamaan. Auta meitä ymmärtämään, miten me voimme auttaa.

Kristus, Sinun Rauhaasi me kaipaamme ja tarvitsemme. Anna Rauhasi laskeutua keskuuteemme, tähän maailmaamme, jossa itsekkyys, ahneus ja vallanhalu saa niin paljon pahaa aikaan. Auta meitä oppimaan Sinulta toisenlaista suhtautumista. Anna Rakkautesi kasvaa sydämissämme. 

💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Armon Jumala – Veljet, tahdomme teidän tietävän, millaisen armon Jumala on suonut Makedonian seurakunnille. Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsasta anteliaisuutta. Voin vakuuttaa, että he antoivat voimiensa mukaan, jopa yli voimiensa. Omasta aloitteestaan he pyytämällä pyysivät, että antaisimme heidän osallistua yhteiseen rakkaudentyöhön, pyhien avustamiseen. Eivätkä he tehneet vain sitä mitä olimme toivoneet, vaan ennen kaikkea antoivat Jumalan tahdon mukaisesti itsensä Herralle ja myös meille. Niinpä me kehotimme Titusta jatkamaan tätä rakkaudentyötä ja saattamaan sen teidän keskuudessanne päätökseen. Niin kuin teillä on runsain mitoin kaikkea, uskoa, puhetaitoa, tietoa, kaikkinaista intoa ja sitä rakkautta, joka meistä on tarttunut teihin, niin teidän tulee myös olla runsaskätisiä tätä lahjaa antaessanne.
    En sano tätä käskeäkseni vaan koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta kertomalla toisten innosta. Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.
2. Kor. 8:1–9

Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon.” ”Mitä?” kysyi Jeesus. ”Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?” Hän sanoi heille kaikille: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.”
    Ja hän esitti heille vertauksen:
    ”Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: ’Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.’ Hän päätti: ’Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!’ Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’
    Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.”
Luuk. 12:13–21

Jeesus opetti, paransi, teki ihmeitä ja auttoi ihmisiä monin tavoin. Mutta perintöriitaan hän ei suostunut puuttumaan. Ilmeisesti hän näki sitä pyytäneen miehen sydämessä ahneuden, koska kehotti kaikkia karttamaan kaikenlaista ahneutta. Jeesus johdatti kuulijansa miettimään, kuinka maallinen omaisuuden varaan ei kannata elämäänsä rakentaa. Kaikille meille tulee eteen hetki, jolloin joudumme luopumaan kaikesta aineellisesta omaisuudesta. Sitä kun ei voi viedä mukanaan tämän maallisen elämän loppuessa.
Jeesus kertoo vertauksen miehestä, jolla oli yllin kyllin enemmän kuin tarvitsi. Hän suunnitteli haalivansa vielä suurempia määriä satoa ja muuta omaisuutta ja rakentavansa sitä varten isompia varastoja.

Jumala muistuttaa vertauksen miestä – ja meitä -siitä, kuinka emme voi tietää, milloin lähtömme hetki tulee omalle kohdalle. Sillä hetkellä maallisella omaisuudella ei ole merkitystä. Silloin se, joka on kerännyt taivaallista pääomaa, onkin rikas, vaikka olisi koko elämänsä elänyt köyhänä. Hän löytää aarteen taivaassa, jumalan luona. 

Millaiset asiat voisivat sinusta olla niitä aarteita, jotka odottavat(löytyvät Jumalan luona?
Jeesuksen vertausta ajatellessa tulee mieleen, että ne voisivat olla sellaista, joissa oman hyvän sijasta ollaan ajateltu toisten hyvää (= toivottu hyvää toisille) ja toimittu sen mukaisesti. 

Kristus, auta meitä kasvamaan Sinun kaltaiseksesi, mieleltämme ja sydämeltämme. Ehkäpä sillä tavoin tästä maailmastamme voisi tulla taivaan valtakuntaa heijastava paikka, jossa itsekkyys ja ahneus olisivat vain muistoa jostain menneestä. 

Pyhä Kolminaisuus

3.6.2023.  Helluntai alkaa uuden jakson kirkkovuoden kulussa. Mihinköhän uuteen tämä Helluntai meitä johtaa, pohti eräs ystäväni.
Poikani tuli tiistaina, 2 pv Helluntain jälkeen, käymään. Pyysin häntä poistamaan läppäriltäni vanhan sähköpostiosoitteeni. kun se aina vaan tarjosi itseään lähettäjäksi, vaikka sähköpostipalvelun tarjoaja oli vaihtunut.
Mutta poiston mukana menivät vahingossa kaikki tuon sähköpostiosoitteen alla olleet  kansiotkin (n. 20 kpl).  Siinä menivät kaikki ne tiedot, joita olin vuosein varrella laittanut muistiin: kontaktitiedot, linkit jne.
Blogille oli myös oma kansio, johon olin laittanut paljon ajatuksia ja asioita. Olin kuvitellut palaavani niihin jonain päivänä. Mutta ehkäpä on tarkoitus että alan tämän helluntaijakson puhtaalta pöydältä.

Loppu vai uusi alku? – Mietin myös, onko tarkoitus lopettaa tämä blogi. (Sekin linkki katosi nimittäin, jonka kautta kirjauduin sisälle blogisivuja päivittämään.) – Tuleehan tämän vuoden lopussa jo kuluneeksi 10 vuotta siitä kun rupesin tätä blogia kirjoittelemaan. Tulisiko nyt blogikirjoituksiin käyttämäni aika suunnata johonkin muuhun?
Kuulostelin asiaa, mutta tuli tunne että jatka vaan, joten pyysin poikaani, joka on luonut minulle tämän blogialustan, lähettämään uuden linkin. Nyt sitten jatketaan puhtaalta pöydältä…

 

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Hänen kasvojensa eteen 
Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto,
hän on meidän turvakalliomme.
Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi!
Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen.
Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee.
Ps. 95:1–2, 6–7

Turvakallio – 20 v. sitten näin kerran unen, jossa pelästyin vedestä nostamaani kalaa, koska rannalle päästyään se kasvoi hurjan isoksi, sille kasvoi jalat ja se alkoi ajaa minua takaa.
Ylhäällä kallion päällä seisoi valkokaapuinen mies, joka huokui ylimaallista rauhaa. Hän katsoi minuun sanomatta mitään, mutta jotenkin tiesin, että hän oli siinä minua varten; että olin hänelle tärkeä ja että hän halusi suojella minua. Juoksin hädissäni kalliolle hänen luokseen, ja heti päästessäni hänen selkänsä taakse tunsin olevani täydellisessä turvassa. Se mikä oli tuntunut uhkaavalta, oli kadonnut.   

Ihmettelin pitkään tuota unta, sillä ei minulla ollut mielestäni syytä pelätä mitään uhkaavaa asiaa; kaikki tuntui olevan hyvin elämässäni, ja pidin kovasti kaikesta, mitä silloin tein.
Vasta myöhemmin aloin ymmärtää unen sanomaa.   

Sen valtavan rauhan ja levollisuuden tunteen, jonka koin tuon valkokaapuisen selän takana, tulen varmaan kuitenkin aina muistamaan. Hymy nousee huulille, kun sitä ajattelen.   
Maalasin myös taulun, jossa Jeesus seisoo rantakalliolla valkoisessa kaavussaan. Se oli pitkän aikaa  voimatauluni. 🙂

Kultainen hohde
Nyt ei valoa näy,
pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan. Pohjoisesta tulee kultainen hohde, pelottava loiste ympäröi Jumalaa. Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa. Hän on voimallinen, hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus. Koskaan hän ei tuomitse väärin. Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä. Mutta Jumala ei katso niihin, jotka itse pitävät itseään viisaana.  Job 37:21–24

Tuuli tulee ja lakaisee pilvet pois, niin että valo tulee näkyviin. Voisin hyvin kuvitella tuon kuvaavan Pyhän Hengen toimintaa. Sitä kuinka Henki avaa silmämme näkemään tai ymmärtämään jotain taivaallisista todellisuuksista. 
Moni on kokenut, kuinka Pyhä Henki raottaa tai avaa taivaan ikkunat selälleen juuri silloin, kun elämä tuntuu raskaalta, kun vaikeudet painavat päätä ja mieltä alaspäin, eikä valoa näy. 

Pitkään kummastelin, miksi Jumalaa pitää pelätä. Eikö Hän ole itse Rakkaus, eikö Hän rakasta luotujaan ja halua meille hyvää? 
Jossain vaiheessa ymmärsin, että tuo kultainen hohde ja loiste, josta yllä oleva teksti kertoo, voi kaikessa häikäisevyydessään tuntua niin voimalliselta, että se on pelottavaa. Jumalan pyhyys voi saada pienen ihmisen lankeamaan polvilleen. 

Joskus tuntuu, että ehkä me ihmiset tarvitsisimme juuri tuollaista Jumalan pyhyyden, kirkkauden ja voiman kokemusta, jottemme sokaistuisi kuvittelemaan olevamme kaikkitietäviä ja kaikkivoipia. Jottei mielemme ja sydämemme ylpistyisi. Ja ettemme unohtaisi Häntä, joka on niin paljon suurempi ja ihmeellisempi kuin voimme aavistaakaan.     

Auringon alla
Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä, niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä.  Saarn. 8: 16-17

**********************

Hengen luoma ykseys
Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi.

Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä!
Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa.  Ef. 4:1–6

Kärsivällisyyttä, nöyryyttä ja lempeyttä Jeesuskin opetti omalla esimerkillään. Näiden harjoittelemiseen elämä tarjoaa auliisti erilaisia – joskus siedettäviltä, joskus sietämättömiltä tuntuvia – tilaisuuksia. Mutta jos ottaa asenteen, että oppimassa tässä ollaan, se voi helpottaa niitä hankalilta tuntuvia tilanteita.

Lempeyttä voi kyllä olla jo ihan luonnostaan persoonallisuudessa. Ja toiset vain tuntuvat olevan luonnostaan kärsivällisempiä kuin toiset. Eli toiset vain tuntuvat pääsevän vähemmällä harjoittelulla. Ehkä sellaiset saavat harjoitella enemmän jollain muilla alueilla. 
Tuo nöyryys voi kuitenkin olla aika hämäävä juttu: voi kuvitella olevansa kovinkin nöyrä, kun juuri se itse asiassa onkin ylpeyttä. 🙂

Pysykää rakkaudessani – Jeesus sanoo:
    ”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
    Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi.
    Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.”    Joh. 15:1–10

Salattu Jumala – huomisen, Pyhän Kolminaisuuden päivän, otsikko – tuntuu hyvältä: Jumala on meiltä salattu, niin saa ja kuuluu ollakin. Sen vuoksihan me Häntä niin kovasti etsimmekin ja koetamme ymmärtää.
Kuitenkin Hän haluaa, että tulisimme tuntemaan Hänet läheisemmin. Jeesus kuvaa yhteyttä  Luojaamme monin tavoin. Esim. yllä olevalla viinipuuvertauksella. Kun me pysymme kiinni Hänessä, olemme kiinni Hänessä kuin oksat rungossa, meissä virtaa sama elämänvoima kuin itse rungossa. Me saamme voimamme Hänestä.
Meidät on tarkoitettu olemaan kiinni Hänessä, yhteydessä Häneen, jotta Hän voisi vaikuttaa elämässämme ja voisimme elää Hänen tarkoittamallaan tavalla.  

Jotta yhteys Häneen vahvistuisi, toivon, että Luojani karsisi minusta ne ominaisuudet ja asenteet, jotka pitävät minut loitolla tai etäännyttävät minut Hänen tuntemisestaan. Kaikki turha saa minusta suosiolla mennä. Jotta yhteys Häneen tulisi kirkkaammaksi ja vahvemmaksi.
Minun ei tarvitse ymmärtää kaikkea (vaikka välillä niin kovasti sitä toivoisinkin).
Riittää että haluan luottaa Hänen Rakkauteensa minua kohtaan, ja meitä kaikkia kohtaan.
Ja että haluan pysyä siinä, Hänen Rakkaudessaan. 

Jeesuksen lupaus on sellainen, että siitä kannattaa mielestäni pitää kiinni. Kristus rakastaa meitä yhtä paljon, samankaltaisella Rakkaudella, kuin taivaallinen Isä rakastaa Poikaansa.
Tuo Rakkaus herättää meissä halun toimia niin, että toteutamme Hänen meidän elämäämme varten laatimaa suunnitelmaa. Silloin toimimme Hänen tahtonsa mukaisesti ja tuotamme hedelmää sillä tavoin, niissä tehtävissä ja niillä elämäalueilla kuin meille kulloinkin tarkoitus on. 

Taivaallinen Isämme, auta meitä tuntemaan pyhyyttäsi, kirkkauttasi ja valtavaa Rakkauttasi  meitä kohtaan.
Kristus, Sinä olet maailman Valo. Auta meitä katsomaan Sinuun ja luottamaan läsnäoloosi elämässämme.

Pyhä Henki, opeta ja johdata meitä, joskus niin eksyneitä. Lohduta, vala toivoa. 
Kolmiyhteinen Jumalamme, auta meitä kasvamaan yhä läheisempään yhteyteen kanssasi.