15.8-2026. Miten suotuisa onkaan tämä kesä ollut, ainakin tällaiselle pihaviljelijälle! Koskaan eivät lehtikaalit ole kasvaneet tällä tavoin, yli metrin korkuiset varret pukkaavat esiin uusia meheviä lehtiä jatkuvalla syötöllä. Olen tehnyt niistä mm. pestoa ruoan lisukkeeksi ja leivän päälle.
Tänä aamuna löysin isojen lehtien kätköstä jättikokoisia avomaakurkkuja. Ne muuttuivat kovine kuorineen kaikkineen ja yrteillä maustettuna monitoimikoneessa raikkaaksi luomuherkuksi.
Lempeän mummuni opetus, ettei ruokaa pidä heittää hukkaan, on juurtunut minuun syvästi. Kun lapsena joskus en olisi halunnut syödä ruoka-annostani loppuun, mummu sanoi, että ajattele niitä Afrikan lapsia, jotka kuolevat nälkään, kun heillä ei ole mitään syötävää.
Samaa olen halunnut opettaa omille lapsilleni ja lapsenlapsilleni.
On hienoa, että tähän ohjataan nykyään monessa koulussa oppilaita: ota lautasellesi vain sen verran kuin syöt. – Tämän ohjeistuksen toivoisi leviävän kaikkiin kouluihin.
Ja hienoa on, että joistakin kouluista ja työpaikkaruokaloista saa ostaa edullisesti hävikkiruoka-annoksia.
Jumala pitää meistä huolta niin moni eri tavoin. Monet raamatuntekstit, kuten alla oleva psalmikohtakin, kertoo kuinka Hän haluaa ravita meitä luotujaan niin monin tavoin.
Mutta se edellyttää myös meitä tekemään oma osuutemme. Tämän viikon aihe käsittelee Hänen tahtonsa kuuntelemista ja seuraamista.
**********************
Jumalan äänen kuuleminen – Mikä estää meitä kuulemasta Jumalan puhetta? Kirkkovuosikalenteri toteaa asiasta näin:
Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15).
**********************
”Kuule, kansani, minä varoitan sinua. Kunpa kuulisit minua, Israel! Muuta jumalaa sinulla ei saa olla,
vierasta jumalaa älä kumarra. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta. Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni, Israel ei halunnut totella. Siksi minä hylkäsin sen, jätin sen paatuneen sydämensä valtaan, kulkemaan oman ymmärryksensä varassa.
Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua, kunpa Israel kulkisi minun teitäni! Minä nujertaisin heti sen viholliset, kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan.”
Ne, jotka vihaavat Herraa, joutuvat matelemaan hänen edessään, ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti. Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä, hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.
Ps. 81:9–17
Näin sanoo Herra:
– Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan.
Näin sanoin, mutta te vastasitte: ”Emme kulje!” Minä asetin teidän turvaksenne myös vartiomiehiä ja sanoin teille: Kuunnelkaa torven ääntä! Mutta te vastasitte: ”Emme kuuntele!”
”Kuulkaa nyt, kansat! Te kaikki, jotka olette koolla, pankaa merkille, mitä nyt tapahtuu. Kuule, maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle – se on seuraus sen omista pahoista ajatuksista. Se ei ole totellut minun sanojani, ja lakini se on hylännyt.”
Jer. 6:16–19
**********************
Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon, niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua. Sanot ehkä, että nuo oksat katkaistiin, jotta sinut voitaisiin oksastaa. Se on totta. Ne katkaistiin pois epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt, kun uskot. Älä silti ole ylimielinen, vaan pelkää! Jos Jumala ei säästänyt luonnollisia oksia, ei hän säästä sinuakaan. Katso, kuinka Jumala on sekä lempeä että ankara. Langenneita kohtaan hän on ankara, sinua kohtaan lempeä, jos pysyt kiinni hänen hyvyydessään; muuten sinutkin leikataan pois. Mutta myös nuo toiset oksastetaan uudelleen, elleivät he jää epäuskonsa valtaan, sillä Jumala kykenee liittämään heidät takaisin runkoon. Jos kerran sinut on leikattu irti villistä oliivipuusta, johon luonnonmukaisesti kuuluit, ja vastoin luontoa oksastettu jaloon oliivipuuhun, niin totta kai nämä alkuperäiset oksat voidaan liittää takaisin omaan puuhunsa.
Room. 11:17–24
Jeesus sanoi:
”Kohta te kaiketi tarjoatte minulle sananlaskua ’Lääkäri, paranna itsesi!’ ja sanotte: ’Tee täälläkin, omassa kaupungissasi, kaikkea sitä, mitä sinun kerrotaan tehneen Kapernaumissa.’” Ja hän jatkoi: ”Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Uskokaa minua: Israelissa oli monta leskeä Elian aikana, silloin kun taivas ei antanut vettä kolmeen ja puoleen vuoteen ja koko maahan tuli kova nälänhätä. Silti Eliaa ei lähetetty heidän luokseen, vaan Sidonin maahan, Sarpatissa asuvan leskivaimon luo. Samoin Israelissa oli monta spitaalista profeetta Elisan aikana, mutta yhtäkään heistä ei puhdistettu, ainoastaan Naaman, joka oli syyrialainen.”
Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagogassa, joutuivat raivon valtaan. He ryntäsivät paikaltaan, ajoivat Jeesuksen ulos kaupungista ja veivät hänet jyrkänteelle syöstäkseen hänet sieltä alas; kaupunki näet oli rakennettu vuorelle. Mutta Jeesus kulki väkijoukon halki ja jatkoi matkaansa.
Luuk. 4:23–30
Joka kerran lukiessani tätä evankeliumitekstiä jään miettimään sen viimeistä lausetta.
Nasaretin, Jeesuksen lapsuuden ja nuoruuden kaupungin asukkaat raivostuivat Jeesuksen sanoista ja halusivat vimmoissaan työntää hänet alas jyrkänteeltä. Mutta Jeesus kulki rauhallisena väkijoukon läpi ja jatkoi matkaansa.
Mikä esti raivoisan ihmisjoukon koskemasta Jeesukseen? Jumalan varjelus, kyllä, varmaankin. Jeesuksella oli tehtävänsä, joka odotti päätökseen saattamista. Mutta kuvittelen että siinä oli jotain muutakin, nimittäin Jeesuksen jumalallinen voima ja auktoriteetti, joka oli niin vahva, ettei edes ihmisten tunnekuohu estänyt tunnistamasta sitä.
Luukas kirjoittaa, että erämaassa vietetyn aikansa jälkeen Jeesus palasi Galileaan täynnä Hengen voimaa. ”ja hänestä puhuttiin kohta kaikkialla. Hän opetti synagogissa, ja kaikki ylistivät häntä” (Luuk-4:14-15)
Myös Nasaretiin saavuttuaan Jeesus meni sapattina synagogaan, Hän luki kirjakääröstä profeetta Jesajan tekstin: ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen”
Jeesus jatkoi sanoen: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.”
Mielenkiintoista minusta on, että ensin ihmiset kuuntelivat ensin ihmeissään ja vaikutettuina. Mutta sitten joku huomautti, että eikös tuo ole Joosefin, puusepän poika.
Samassa katosi se, minkä ihmiset olivat hengessään tunnistaneet todeksi, ja epäusko astui tilalle.
Mutta jotain tapahtui jyrkänteen reunalla, jonne nuo ihmiset olivat vieneet Jeesuksen. Sama Jumalan Hengen tunnistaminen Jeesuksessa, jonka he olivat aistineet synagogassa, laskeutui heihin; Pyhyyden ilmapiiri säteili Jeesuksesta niin voimakkaana, etteivät he voineet kuin katsella, kuinka Jeesus kulki pois heidän keskeltään.
Rakas Jumala, opeta meitä kuuntelemaan Sinun ääntäsi. Auta meitä tunnistamaan Henkesi läsnäolo, ohjaus ja vaikutus jokapäiväisessä elämässämme. Niin ettemme antaisi sen, mitä toiset sanovat tai ajattelevat, vaikuttaa johtopäätöksiimme, valintoihimme, uskoomme ja toimintaamme. Auta meitä kuuntelemaan Sinun opastustasi, niin ettemme joutuisi harhaanjohdetuiksi.
Vapahtajamme, auta meitä vapautumaan ylpeistä ajatuksistamme ja asenteistamme sekä omavoipaisuudestamme. Ja kuvittelustamme, että ne johdattavat meidät oikeisiin johtopäätöksiin ja valintoihin. Auta meitä luottamaan Sinun johdatukseesi.
Kiitos, että olet antanut Henkesi sisimpäämme. Ja että joka päivä saamme harjoitella ja opetella Sinun äänesi kuuntelemista ja kuulemista. Vapahtajamme, auta meitä vapautumaan ylpeistä ajatuksistamme ja asenteistamme sekä omavoipaisuudestamme.
Kiitos että vedät meitä puoleesi, tuntemiseesi. Kiitos Rakkaudestasi, ja siitä että kuljet kanssamme.
🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏