14.5.2026. Tänään, Helatorstaina, on ollut aurinkoinen mutta kovin tuulinen päivä. Tuulenpuuskat heittelivät vanhasta puusta muutamia isohkoja kuivuneita oksankarahkoja, jotka olivat jo kauan odottaneet, milloin saisivat pudota maahan. (Onneksi eivät pudonneet kenenkään päälle.)
Ensi pyhän VT tekstissä Elia odotti luolassa, millä tavoin Jumala ilmestyisi hänelle. Ei Hän ilmestynyt rajussa tuulenpuuskassa, vaan hiljaisena huminana,
Osaisimmepa olla aina olla kuulolla, millä tavoin Jumala haluaa kulloinkin meille ilmestyä ja puhua. 🩷
☁️☁️☁️☁️☁️☁️☁️☁️☁️☁️☁️☁️
Kirkkovuosikalenterista: Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä.
Valoni ja apuni– Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin? Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun, he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan. Vaikka sotajoukko saartaisi minut, sydämeni ei pelkäisi, vaikka minua vastaan nousisi sota, ei minulla olisi mitään hätää.
Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
Sydämeni muistaa sinun sanasi: ”Etsikää minun kasvojani.” Herra, minä tahdon etsiä sinua, älä kätke minulta kasvojasi! Älä vihastu, älä torju palvelijaasi, sinä olet aina ollut minun apuni. Älä nytkään jätä minua, älä hylkää, sinä Jumalani, sinä auttajani!
Ps. 27:1–3, 7–9
Hiljaista huminaa – Elia nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: ”Miksi olet täällä, Elia?” Hän vastasi: ”Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.” Herran ääni sanoi: ”Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.” Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.
1. Kun. 19:8–13
Luojamme puhuu meille niin monin tavoin. Eliaa, joka piileskeli vainoojiaan peläten henkensä puolesta, Jumala halusi lohduttaa ja rohkaista hyvin lempeällä ja herkällä tavalla. Ei Hän tullut Elian luo myrskyssä, maanjäristyksessä eikä tulenlieskana. Vasta kun kaikki oli hiljaista ja rauhallista, Elia tunsi Jumalan kutsuvan häntä hiljaisen huminan kautta ulos piilopaikastaan. Siinä, hiljaisuudessa, Herra halusi kohdata hänet.
Meillä voi olla monenlaisia mielikuvia, odotuksia ja arveluja siitä, miten Jumala haluaa kohdata meidät tai miten me voisimme kohdata Hänet. Usein taitaa kuitenkin olla niin, että Hän yllättää kaikenlaiset oletuksemme ja odotuksemme.
Hän valitsee, millä tavoin Hän kulloinkin haluaa meille puhua. Meidän tehtävämme on rukoilla ja olla kuulolla. Tulla ulos luolastamme Ja – kuten yllä olevan psalmin kirjoittaja yllä toteaa – etsiä Hänen kasvojaan.
💨💨💨💨💨💨💨
He rukoilivat yhdessä – Silloin opetuslapset lähtivät tuolta vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä. He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa: Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.
Ap. t. 1:12–14
Tänään, Helatorstaina, vietetään Jeesuksen taivaaseenastumista, tapahtumaa, jota hänen opetuslapsensa saivat omin silmin todistaa.
Millainen olo heillä mahtoikaan olla, kun he näkivät Mestarinsa kohoavan pilven mukana taivaaseen? Varmaankin he olivat hämmentyneitä ja surullisia. Ehkä he kokivat itsensä eräällä tavalla orvoiksi.
Opetuslapset olivat ilahtuneet niin suuresti todetessaan, ettei Jeesus ollutkaan kuollut, vaan ilmestyi heille ylösnousemusruumiissaan niin Jerusalemissa kuin Galileassa. – Mutta entä nyt, kun hän nousi taivaaseen, jättäen heidät ihmettelemään vuoren laelle? Miten heidän elämänsä jatkuisi tästä eteenpäin?
He tekivät kuitenkin niin kuin Jeesus oli heitä kehottanut: he palasivat Jerusalemiin. Siellä, nk. yläsalissa, he rukoilivat yhdessä, lakkaamatta. He odottivat sitä, minkä Jeesus oli luvannut lähettävänsä heille, Pyhää Henkeä. Vaikka he eivät vielä tienneet, mitä Pyhän Hengen saapuminen saisi aikaan, se oli heille kaikkein tärkeintä. Yhdessäolo ja kaikki yhdessä koettu vahvisti heitä ja heidän uskoaan.
Elävän veden virrat – Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu. Joh. 7:37–39
Kun olin laittanut yllä olevan kuvan, jossa hauvelini juo järvestä vettä, tuli mieleeni, että Jeesus kutsui opetuslapsensa Genesaretin järven rannalta, ja saman järven rannalla hän myös ennen taivaaseenastumistaan ilmestyi heille ylösnousemusruumiissaan ja ruokki heitä leivällä ja kalalla.
Järvellä, teini-ikäisenä isovanhempieni kesäpaikassa (kuten joskus olen tässä blogissani kertonut) sain vahvistuksen, että Jumala todella on olemassa. Genesaretin järven näin unessa 3 kk ennen ensimmäistä Israelin matkaani 22 v. sitten. Jumalan kohtaamisella veden äärellä on ollut voimakas vaikutus uskonelämääni.
Yllä olevassa evankeliuminkohdassa Jeesus puhuu kuitenkin toisenlaisesta vedestä. Elävästä vedestä, joka alkaa kummuta meissä, kun olemme ottaneet hänet vastaan Pelastajanamme ja lähteneet seuraamaan häntä. Silloin Pyhä Henki ikään kuin aktivoituu ja alkaa toimia meissä.
On kuin elävän veden virrat lähtisivät liikkeelle ja saisivat aikaan jotain sellaista, mitä itse emme pystyisi aikaansaamaan.
Elävän veden virta – Saatamme tuntea Pyhän Hengen läsnäolon ja vaikutuksen monella tapaa; ilona, elämänvoimana, pyhyyden tunteena jne. Pyhä Henki voi antaa meille ideoita, ajatuksia miten meidän tulee toimia, milloin lähteä ja milloin jäädä paikoillemme. Hän voi näyttää meille asioita, joihin meidän tulee kiinnittää huomiota.
Ennen taivaaseenastumistaan Jeesus kertoi ,opetuslapsilleen, ettei hän suinkaan jättäisi heitä orvoiksi, vaan hän lähettäisi heille Pyhän Hengen. Ja hän kertoi, mitä kaikkea Pyhän Hengen läsnäolo ja toiminta tulisi merkitsemään heidän elämässään.
Myös meille Jeesus Kristus haluaa sanoa, että Hän on kanssamme, joka päivä, kaikissa elämäntilanteissamme. Hän näkee meidät, ymmärtää, auttaa, rohkaisee ja vahvistaa meitä. Henkensä kautta Hän johdattaa, uudistaa ja virvoittaa meitä.
Kristus, herätä meissä kaipuu tulla luoksesi, elävän veden lähteelle. Herätä meitä odottamaan Pyhän Hengen elävöittävää voimaa ja läsnäoloa. Niin että voisimme täyttyä Hengen vaikutuksesta, niin että taivaan valtakunnan todellisuus voisi ilmetä meissä, elämässämme ja toiminnassamme. Kiitos että olet ja kuljet kanssamme. Kiitos Rakkaudestasi meitä kohtaan!
Living Water – Fresh Life Worship
Minun ei tarvitse kertoa sinulle että on parempi tie
kyse ei ole siitä, ettetkö Häntä haluaisi, et vain halua muuttua
pelkäät mitä tapahtuu jos luovut kontrollista
se saattaa tuntua kuin kuolemalta, mutta irti päästämisessä on elämä
Elävää vettä, ylitsevuotavasti, armo maljassa, kalliosta kumpuava anteeksiannon virta
antautumisessa on parantuminen, vapautuminen synneistäsi
etkö joisi elävää vettä niin ettei sinun enää koskaan olisi jano
Asiat jotka toivat sinulle lohtua kun häpeä painoi sinua
Hän ottaa pois asiat joita tarvitsit sillä Hän suhtautuu hellästi traumaasi ja armollisesti kipuusi
Hän edellyttää suurta antautumista mutta Hän antaa enemmän kuin ottaa
Tulkaa luokseni kaikki te jotka olette väsyneet, Minä annan teille levon
Etkö joisi elävää vettä. niin ettet enää koskaan janoaisi