6.4.2024. Pääsiäispyhien jälkeinen lumisade peitti narsissit alleen. Luulin että lumi ja yöpakkaset tiesivät niiden menoa. Vietettyään päivän sisällä ne nostivat virkistyneinä päänsä ylös. Ikään kuin ne olisivat halunneet muistuttaa minulle: järkyttävien ja murheellisten tapahtumienkin jälkeen elämä jatkuu; nosta katseesi ja muista, että Elämän antaja, Toivon tuoja, on kanssasi.
Kirkkovuosikäsikirjasta: ‘Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä.’
**********************
Oikeamielinen ja laupias
Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua, hän kuulee hartaan pyyntöni.
Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee minua.
Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe. Silloin minä huusin Herran nimeä: ”Herra! Pelasta minut!”
Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen.
Herra on avuttomien suojelija. Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni.
Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen.
Hän pelasti minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä, ei antanut jalkani astua harhaan.
Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa.
Ps. 116:1–9
Rauhaa – Näin sanoo Herra Sebaot:
– Minä kylvän rauhaa ja menestystä. Viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa tuottaa satonsa, ja taivas antaa sateensa. Kaiken tämän minä lahjoitan kansastani jäljelle jääneille. Niin kuin te, Juudan ja Israelin heimot, olette olleet kansojen keskuudessa merkkinä minun kirouksestani, niin te tulette olemaan merkkinä minun siunauksestani, kun minä olen pelastanut teidät.
Älkää pelätkö! Rohkaiskaa mielenne!
Sak. 8:12–13
Tuota kohtaa Sakarian kirjasta lukiessani kulkeutuvat ajatukset väkisin maailmantilanteeseen. Yhtä hyvin Israelin ja Gazan kuin Ukrainan. Tekee mieli huudahtaa: Rakas Jumala, kylvä rauhaa! Armollinen Jumalamme. kylvä rauhaa!
Eikä vain sinne missä soditaan, vaan myös meihin kaikkiin. Sydämiimme, mieleemme ja tahtoomme. Niin että Sinun luomakunnastasi voisi tulla rauhan ja keskinäisen hyväntahdon tyyssija. – Varmaan se on myös Sinun tahtosi.
Sinä näet, miten vaikeaa rauhantahto meille ihmisille on (kuten niin monet muutkin asiat). Me tarvitsemme Sinun apuasi. Tarvitsemme Sinua!
Lohdutusta – Yllä olevan kirjoitin ennen Pääsiäistä. Nyt, viime tiistain koulutragedian jälkeen, on mielessä eniten kaikki ne, jotka sydämen- ja mielenrauhan lisäksi tarvitsevat paljon lohdutusta ja voimaa.
Itsekin itkin tuona päivänä suruissani ja järkyttyneenä. Miten lohduton olo mahtaakaan olla niillä, joita tuo traaginen tapahtuma on koskettanut ja koskettaa läheisesti?
Rakas Jumala, ole kaikkien, kaikenikäisten, surevien luona, tuo lohdutusta, anna voimia! Valon ja toivon säteitä!
Evankeliumitekstissä Jeesus lupaa seuraajilleen, että nämä saavat varustuksekseen “voiman korkeudesta”. Vanhassa käännöksessä (1776) Jeesus kutsuu tuota voimaa, Pyhää Henkeä, Lohduttajaksi:
“Mutta Lohduttaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimeeni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teille kaikki, mitä minä teille sanonut olen.” (Joh.14:26)
Jeesus jatkaa: “Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh.14:27. uusi käännös)
Lohdutuksen voimalla – Paavali kirjoittaa lohdutuksen Jumalasta:
‘Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia.’ (2.Kor.1:3)
Pelastaja – Paavali sanoi puheessaan:
”Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: ’En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.’
Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta. Jerusalemilaiset ja heidän hallitusmiehensä eivät tajunneet, kuka Jeesus oli. He tuomitsivat hänet, mutta näin he panivat täytäntöön profeettojen sanat, joita joka sapattina luetaan. Mitään syytä kuolemantuomioon he eivät voineet esittää, mutta silti he vaativat Pilatusta teloittamaan hänet. Kun he olivat toteuttaneet kaiken, mitä hänestä oli kirjoitettu, he ottivat hänet ristinpuulta ja panivat hautaan. Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hän ilmestyi sitten usean päivän aikana niille, jotka yhdessä hänen kanssaan olivat tulleet Galileasta Jerusalemiin. Nämä ovat nyt hänen todistajiaan, he todistavat hänestä Israelin kansalle.
Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista.”
Ap. t. 13:23–33
Rauha teille
Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.
Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.”
Luuk. 24:36–49
“Tätä minä tarkoitin” – Jeesus oli monet kerrat kertonut opetuslapsille kuolemastaan ja siitä, kuinka hän 3. päivänä nousisi kuolleista. Se oli heistä vain niin merkillistä, etteivät he pystyneet ottamaan sitä vastaan.
Mutta tuona päivänä, kun he oloivat nk. yläsalissa, varmaankin aika lailla hämmentyneinä ja murheissaan, tuntien itsensä orvoiksi ja neuvottomiksi, Jeesus ilmestyi heille.
Säikähdys ja kummastus muuttuivat pian ilon ja lohdutuksen tunteiksi: heitä ei ollutkaan jätetty yksin, pärjäämään omillaan. Tuossa Jeesus seisoi, heidän keskellään, elävänä ja todellisena.
Jeesus kehotti heitä odottamaan, kunnes saisivat “voiman korkeudesta”.
Kyllä siinä riitti opetuslapsille ihmettelemistä. Jeesus heidän keskellään, söi ja puhui heidän kanssaan, opetti heitä. Ja mitä tapahtuisi, kun he saisivat tuon voiman korkeudesta, Pyhän Hengen voiman, läsnäolon ja vaikutuksen elämäänsä? Kaikki tulisi olemaan erilaista. Mutta sitä he eivät vielä tuolloin tienneet.
Mekin saamme ihmetellä tuota kaikkea. Ja pyytää, että Jumala antaa meillekin voiman, täyttää meidät Pyhällä Hengellään, yhä uudestaan. Sillä sitä me tarvitsemme, tajusimmepa sitä tai emme. Omin voimin jaksaa vain tietyn verran, taivaallisen voiman avulla aivan eri tavoin.
Kristus, kiitos että olet luonamme, tänäkin päivänä. Maailman Valo, täytä meidät valollasi ja voimallasi, tänäkin päivänä.
💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛