12.9.2023. Tämän viikon aihe on tavattoman tärkeä, koska se vaikuttaa niin paljon koko elämiseemme ja olemiseemme. Kiitollisuuden tunne ja kiitolliset ajatukset (tai niiden puute) heijastuvat joka päivä siihen, miten me näemme ja koemme asioita ja miten niihin suhtaudumme.
Mistä kaikesta olen kiitollinen tänään? Kiitoksen aiheitahan löytyy vaikka kuinka, isoista ja ihan pienistäkin asioista. Isommista tulee ensimmäisenä mieleen tänään: kiitos Jumalalle siitä, että maassamme vallitsee rauha! Pienemmistä ja ohimenevämmistä: kiitos tämänpäiväisestä lämpimästä säästä (20 astetta, ja auringonpilkahduksia pilvien välistä). Ja kiitos minulle niin merkittävästä ja toivon mukaan myös pysyvämmästä asiasta: että nivelrikkopolvi kestää kävelylenkit hauvan kanssa.
**********************
Anna-Mari Kaskinen, v:n 2022 Kirkon kulttuuripalkinnon saanut kirjailija, runoilija ja sanoittaja, juhlisti elämäntyötään Kallion kirkossa 3.9. Laulaen matkaa tee -juhlakonsertilla. (Googlaamalla selvisi että Anna-Mari täyttää ensi kuussa 65v.).
Kirkkosali oli täpötäynnä viimeistä paikkaa myöten (parvelta onneksi löysimme vielä istumapaikat). Konsertissa kuultiin Anna-Mari Kaskisen sanoittamia lauluja vuosikymmenten varrelta.
Voisi sanoa, että kiitollisuus oli konsertin johtava teema; monia kiitoksia kuultiin sen aikana. Lopuksi Anna-Mari kiitti lämpimästi miestään (Roihuvuoren kirkkoherra) Pekkaa jatkuvasta tuesta ja ymmärryksestä epäsäännöllisiä työaikoja kohtaan kaikkien kuluneiden vuosien aikana. Pekka puolestaan kiitti vaimoaan siitä, että tämä oli pysynyt uskollisena kutsumukselleen, joka on välillä merkinnyt nukkumattomia öitä, valtavaa työntekoa ja jaksamista.
**********************
Kirkkovuosikalenterista: ‘Jeesus teki hyvää erityisesti muiden hylkäämille ihmisille. Niistä ihmisistä, joita hän auttoi, vain harvat palasivat kiittämään häntä ja tunnustamaan uskonsa häneen. Toisia kiusasi se, ettei Jeesus toiminut heidän tahtomallaan tavalla, mutta hän halusi tehdä hyvää erotuksetta kaikille.’
Jumalan luo kaikki ihmiset tulevat
Sinua, Jumala, me ylistämme Siionissa!
Me täytämme lupaukset, jotka annoimme sinulle, sillä sinä kuulet rukouksen.
Sinun luoksesi kaikki ihmiset tulevat.
Syntimme ovat meille liian raskaat, mutta sinä annat ne anteeksi.
Autuas se, jonka sinä valitset! Hän saa tulla luoksesi ja asua pyhäkössäsi.
Ravitse meidät huoneesi antimilla, temppelisi pyhyydellä!
Mahtavilla teoilla sinä, Jumalamme, vastaat meille, sinä siunaat ja autat meitä.
Sinuun luottavat kaikki maan ääret ja kaukaiset meren rannat.
Maan äärissä ihmiset pelästyvät nähdessään sinun tunnustekosi.
Sinä saat idän ja lännen maat kohottamaan riemuhuudon! Ps. 65:2–6, 9
**************************
Laulut kaikuvat Hänelle ylistykseksi
Jäljelle jääneet aloittavat ylistyksen, he iloitsevat ääneen Herran suuruudesta.
Huutakaa siis lännessä ja vastatkaa huutoon aamunkoiton suunnalta, kunnioittakaa Herraa.
Meren saarilla ja rannoilla kunnioittakaa Herran nimeä, hänen, joka on Israelin Jumala.
Maan ääriltä saakka me kuulemme laulujen kaikuvan ylistykseksi Vanhurskaalle. Jes. 24:14–16
Hänen hyvyytensä kestää ikuisesti
Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. Onhan kirjoitettu:
– Hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti.
Hän, joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Tämän palveluksen toimittaminen ei vain täytä pyhien tarpeita, vaan lisäksi se saa yhä useammat kiittämään Jumalaa. Kun te tällä työllänne annatte todistuksen uskostanne, lahjanne saajat ylistävät Jumalaa siitä, että te näin tunnustatte kuuliaisuutenne Kristuksen evankeliumille ja jaatte omastanne anteliaasti heille ja kaikille muillekin. Näin he myös rukoilevat teidän puolestanne ja ikävöivät teitä sen ylenpalttisen armon vuoksi, jota Jumala on osoittanut teille. Kiitos Jumalalle hänen sanomattoman suuresta lahjastaan! 2. Kor. 9:6–15
Tahdotko tulla terveeksi?
Oli eräs juutalaisten juhla, ja Jeesus lähti Jerusalemiin. Jerusalemissa on Lammasportin lähellä allas, jonka hepreankielinen nimi on Betesda. Sitä reunustaa viisi pylväshallia, ja niissä makasi suuri joukko sairaita: sokeita, rampoja ja halvaantuneita. Nämä odottivat, että vesi alkaisi liikkua. Aika ajoin näet Herran enkeli laskeutui lammikkoon ja pani veden kuohumaan, ja se, joka ensimmäisenä astui kuohuvaan veteen, tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa.
Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Jeesus näki hänet siellä makaamassa vuodematolla ja tiesi, että hän oli jo pitkään ollut sairas. Jeesus kysyi: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Sairas vastasi: ”Herra, minulla ei ole ketään, joka auttaisi minut altaaseen, kun vesi kuohahtaa. Aina kun yritän sinne, joku toinen ehtii ennen minua.” Jeesus sanoi hänelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja kävele.” Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli.
Mutta se päivä oli sapatti. Niinpä juutalaiset sanoivat parannetulle: ”Nyt on sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi.” Mies vastasi heille: ”Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: ’Ota vuoteesi ja kävele.’” Silloin juutalaiset kysyivät: ”Kuka se mies oli, joka käski sinun ottaa vuoteesi ja kävellä?” Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon. Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: ”Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin.” Mies lähti sieltä ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut. Joh. 5:1–15
Betesdan altaalla tapahtui aina silloin tällöin ihmeitä: Jumalan enkeli tuli hämmentämään vettä niin että se kuohuisi, ja ken ensimmäisenä ehti altaaseen, tervehtyi vaivastaan.
Kukaan ei voinut ennalta tietää, milloin enkeli tulisi. Altaan äärellä vietti aikaansa varmasti moni sairaudestaan kärsivä, odottaen ja toivoen, että saisi osakseen tuon ‘lottovoiton’.
Kuuluikohan tuo kaikki Jumalan suunnitelmaan: että Hän ensin lähettää enkelinsä liikuttamaan altaan vettä. Ja kun sana parantumisista leviäisi, altaan reunustat ja sitä ympäröineet portaikot täyttyisivät parantumista hartaasti toivovista sairaista. – Ja sitten Hän lähettäisikin enkelin sijasta Poikansa.
Eräänäsapattina Betesdan altaan luo tuli mies, joka kysyi eräältä sairaalta: “Tahdotko tulla terveeksi?” Sen sijaan että sairas olisi vastannut myöntävästi, hän tuijottaa vain allasta ja alkaa selittää, miksei voi parantua: hän ei koskaan ennättäisi ensimmäisenä veteen.
Jostuo sairas mies olisi tiennyt, kuka kysymyksen esittäjä oli, hän olisi epäilemättä kääntänyt katseensa kysyjään ja vastannut: “Kyllä, Herra, tahdon!”
Jeesus ei kuitenkaan jäänyt odottamaan vastausta, vaan paransi miehen ja lähti pois.
Mielessäni näen, kuinka muiden altaan luona viruvien, enkeliä odottavien keskuudessa levisi hämmennys: mitä oikein tapahtui? Tuo tuossa, joka ei pystynyt kävelemään, vaan makasi kaiket päivät vuodematollaan, nousi ylös ja käveli terveenä pois. Altaan vesi ei ollut häntä parantanut, vaan paikalle oli tullut joku, joka oli parantanut hänet.
Myös fariseukset kuulivat, mitä altaalla oli tapahtunut. Ensin he soimasivat parantunutta miestä, kun tämä kantoi vuodemattoaan sapattina, ja sitten tivasivat tältä, kuka hänet oli parantanut. Sapattikäskyn rikkomisen selvittäminen kiinnosti heitä enemmän kuin se, että kauan sairaana ollut mies oli tullut terveeksi ja toimintakykyiseksi.
Mieleen tulee, miten silloin, kun toivoo tervehtymistä tai parempaa oloa, mieli voi fiksoitua johonkin tiettyyn asiaan: kunhan tämä tai tämä toteutuisi, niin sitten voisin paremmin, sitten parantuisin.
Mutta Jumalalla voikin olla jokin toinen suunnitelma. Hän voi lähettää apunsa jollain muulla tavalla kuin mitä me kuvittelemme tai toivomme. Siksi kannattaa pitää sydän ja mieli avoinna, ja kääntää katseensa Häneen; kuunnella mitä Hän meille tahtoo sanoa. Kysyykö Hän minulta/sinulta samaa kuin tuolta sairaalta mieheltä altaan luona?
Ainakin itse haluan vastata Hänelle: Kyllä, tahdon tulla terveeksi! Tahdon vieläkin pystyä kiipeämään kallioille, vaeltelemaan metsissä ja erämailla. – 30 v:n ajan Sinä olet voidellut graavia nivelrikkoani, kasvattanut jonkinlaista väliainetta nivelpintoihin, niin että olen pystynyt kävelemään enemmän tai vähemmän kivutta. Jos nyt on tullut polvileikkauksen aika, niin Sinä olet siinäkin mukana, näin uskon. Ja kiitän Sinua siitä.
Elämä on nyt – Sauli Ahvenjärvi, sanat Anna-Mari Kaskinen
Etsin lauluvideota Anna-Mari Kaskisen sanoittamasta laulusta. Tämän valitsin lähinnä siinä olevien meri- ja purjehduskuvien vuoksi. Veden äärellä sieluni näet virittyy miltei aina kiitokseen: kiitos kun saan tässä olla…