Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

14.8.2022. Suurella ihmetyksellä ja ihailulla olen seurannut Ukrainan kansalaisten toimintaa niin omassa maassaan kuin pakolaisina. He eivät ole antaneet sodan ja sen kauhujen lannistaa tai lamauttaa itseään. Kotinsa ja työpaikkansa menettäneet ovat keksineet tapoja toimia tilanteen  eteen, toisten ja yhteiseksi hyväksi. Auttamisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta on tullut  itsestään selvä asia. Ollaan ryhdytty tekemään sellaisia vapaaehtoistöitä, joilla ei ole mitään tekemistä ammatin, koulutuksen tai aiemman osaamisen kanssa. On löydetty itsestä sellaisia kykyjä, joita ei ollut tiennyt itsessään olevankaan.
Monet rankkoja asioita ja tapahtumia kokeneet ovat myös kertoneet, että auttamalla toisia he ovat itsekin jaksaneet eteenpäin elämässä.

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Kirkkokäsikirjan mukaan ‘tämän sunnuntain tekstit kehottavat hoitamaan Jumalalta saatuja lahjoja uskollisesti ja vastuullisesti. Kristityn velvollisuus on käyttää annettuja mahdollisuuksia älykkäästi ja viisaasti, totuudesta tinkimättä. Hänen toimintaansa ohjaa kaikissa elämänvaiheissa uskollisuus myös vähässä.’

Tee kulkuni vakaaksi 
Sinun liittosi on ihmeellinen, siksi minä tahdon uskollisesti pysyä siinä.
Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
Minä huohotan suu auki, minä janoan sinun käskyjäsi.
Katso puoleeni, anna armosi – se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas.
Tee kulkuni vakaaksi ohjeillasi, älä anna minkään vääryyden vallita minua.
Vapauta minut sortajistani, että voisin noudattaa säädöksiäsi.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi. Opeta minut tuntemaan käskysi!
Minun silmäni ovat tulvillaan kyyneliä, koska lakiasi ei noudateta.
Ps. 119:129–136

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Viisautta ja taitoa
Yöllä Jumala ilmestyi Salomolle ja sanoi hänelle: ”Pyydä, mitä haluat, niin annan sen sinulle.”

    Salomo vastasi Jumalalle: ”Sinä osoitit runsain mitoin suosiotasi isälleni Daavidille, ja sinä olet tehnyt minut kuninkaaksi hänen jälkeensä. Herra Jumala, pidä voimassa lupauksesi, jonka annoit isälleni Daavidille! Olet pannut minut hallitsemaan kansaa, joka on monilukuinen kuin maan tomuhiukkaset. Anna siis minulle viisautta ja taitoa, että osaisin oikealla tavalla johtaa tätä kansaa! Kuinka sinun suurta kansaasi muuten voisi hallita?”
    Jumala sanoi hänelle: ”Koska et pyydä rikkautta, omaisuutta ja kunniaa, et vihollistesi kuolemaa etkä itsellesi pitkää ikää, vaan toivot viisautta ja taitoa osataksesi hallita kansaani, jonka kuninkaaksi olen sinut asettanut, niin minä annan sinulle viisautta ja taitoa, ja lisäksi annan sinulle rikkautta, omaisuutta ja kunniaa enemmän kuin kenelläkään kuninkaalla on ollut ennen sinua tai tulee olemaan sinun jälkeesi.”  2. Aik. 1:7–12

Jumala ilahtui, kun Salomo ei pyytänyt Häneltä rikkauksia eikä kunniaa, vaan viisautta ja taitoa toimia oikein. Salomolla oli vastuullinen tehtävä, ja hän halusi johtaa kansaansa oikeudenmukaisesti ja rauhanomaisesti. Siinä hän onnistuikin siinä määrin, että hänen viisauttaan tultiin ihmettelemään oman maan rajojen ulkopuoleltakin.

Jospa Salomonin ominaisuudet olisivatkin maiden johtajien valintaperusteina. Jumalalta saatu viisaus, oikeudenmukaisuus ja tahto ja kyky säilyttää rauha niin oman kansan keskuudessa kuin muiden maiden kanssa. Kyllä näyttäisi tämänhetkinen(kin) maailmanmeno toisenlaiselta.

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏

Pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne
Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisellenne. Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen.  1. Piet. 4:7–11

Taloudenhoitajan toiminta
Jeesus puhui sitten opetuslapsilleen: ”Oli rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kanneltiin, että taloudenhoitaja tuhlasi hänen omaisuuttaan. Hän kutsui tämän luokseen ja sanoi: ’Mitä minä sinusta kuulen! Tee tili toimistasi, minun talouttani sinä et enää hoida.’ Mies mietti: ’Mitä minä nyt teen? Isäntä panee minut pois taloudenhoitajan toimesta. Kaivaa en jaksa, kerjätä en kehtaa. – Nytpä tiedän! Järjestän niin, että toiset ottavat minut taloonsa, kun joudun lähtemään työpaikastani.’ Hän kutsui isäntänsä velalliset vuoron perään luokseen. ’Paljonko olet velkaa isännälleni?’ hän kysyi ensimmäiseltä. ’Sata astiaa öljyä’, tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: ’Tässä on velkakirjasi, istu ja merkitse äkkiä viisikymmentä.’ Sitten hän kysyi toiselta: ’Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?’ Tämä vastasi: ’Sata tynnyriä vehnää.’ Taloudenhoitaja sanoi: ’Tässä on velkakirjasi, merkitse kahdeksankymmentä.’”
    Ja Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta. Hän sanoi:
    ”Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.”    Luuk. 16:1–9

Ymmällä olen, taas kerran, tämän tekstin edessä. Mutta halu on kuitenkin jollain tavoin koettaa ymmärtää. Joten ei kuin lukemaan sitä moneen kertaan ja miettimään, mitä siitä tällä kertaa voisi aueta.

Jeesus kertoo vertauksen taloudenhoitajasta, joka oli tuhlaillut isäntänsä omaisuutta. Tyytymätön isäntä teki selväksi, ettei mies voi enää jatkaa tehtävässään. Mies alkaa miettiä, miten selviäisi tästä eteenpäin. Hän alkaa vehkeillä isännälle velkaa olevien kanssa saavuttaakseen suosiollisen aseman heidän keskuudessaan.  .

Vertauksen alkuosa on melko selvä: isäntä kuvaa Jumalaa, joka on tyytymätön siihen, miten Hänen palvelijansa, jolle Hän on antanut vastuullisen tehtävän, on käyttänyt väärin Häneltä
saamiaan varoja: tuhlannut niitä turhuuksiin.
Ja voisi ajatella, että nuo henkilöt, jotka olivat isännälle velkaa kuka öljyä, kuka vehnää, kuvaavat ketä tahansa meistä, jotka emme ole osanneet tai välittäneet hoitaa Luojaltamme saatuja lahjoja ja tehtäviä kuten Hän olisi toivonut. 

Mutta vertauksen Jatko onkin sitten vaikeammin aukeava. Taloudenhoitaja alkaa omaa etua tavoitellen toimia vilpillisesti: hän ojentaa velallisille heidän velkakirjansa ja pyytää heitä kirjaamaan niihin todellista velkaa pienemmän määrän.
Eikä siinä kaikki: Jeesus kehuu hänen toimintaansa viisaaksi – siinä tulee tenkkapoon paikka. Miten ihmeessä tämä pitäisi ymmärtää?

En enää muista, mitä edellisellä kerralla tuota pohtiessani tuli mieleen, siitä on sen verran pitkä aika. Mutta tällä kertaa päädyin miettimään, voisiko tuossa vertauksessa olla kyse siitä, että edellisessä tehtävässään mokannut Herran palvelija päätti ryhtyä tekemään jotain hyvää toisten eteen (vaikkakin vaikuttimenaan olikin itsekkäästi oma pelastuminen)?
Hän sai joka tapauksessa toisten Jumalan töissä olevien velkataakan kevenemään, helpottaen siten heidän tilannettaan.  

Suomenkielinen käännös Jeesuksen sanoista “hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.” ei auennut sitten millään.
Sen sijaan englanninkielinen “I’m telling you, make friends for yourselves by means of unrighteous riches so that when they’re gone you’ll be welcomed into eternal homes”  oli astetta helpompi. Sillä eiväthän nuo ystävät ota ketään iäisiin asuntoihin. Voivat toki olla toivottamassa tervetulleiksi, mutta eiköhän se ole Taivaallinen Isämme, joka armossaan ottaa .meidät taivaallisiin asuintoihinsa.

Sanat ovat joskus hankalia, varsinkin jos juuttuu johonkin kummalliselta tuntuvaan kohtaan, kuten minulla silloin tällöin on tapana (kuten tämän evankeliumitekstin kohdalla).
Olennaista lienee kuitenkin se, miten Jumala haluaa meitä koskettaa juuri tällä hetkellä.
Mikä kohta evankeliumissa tai pyhän muissa teksteissä puhuttelee itseä juuri nyt. – Se voi olla juuri se tärkein juttu: mitä pitäisi huomata omassa elämässään, tavassaan toimia omien asioittensa suhteen, tai siinä miten kohtaa tai kohtelee toisia.

Taikka pyhän aiheen mukaan: miten käytän niitä lahjoja, joita Luoja on juuri minulle antanut? Olenko jättänyt niitä käyttämättä, tai tuhlannut niitä sellaiseen tai sillä tavalla, mikä ei ollut Jumalan tarkoitus ja suunnitelma omaa elämääni varten?

Aina voi tulla – joskus yllättäenkin – oivalluksia: hei, tätähän minä osaan/voin tehdä, tällä voisin ilahduttaa tai auttaa muita. Jumala voi johdattaa meitä muistamaan jonkin ehkä jo unohtamamme tai taakse jättämämme kyvyn tai aktivoimaan sellaisen, jota emme vielä ole käyttänyt. 
Hän on antanut meille niin paljon hyviä ominaisuuksia, jotka vain odottavat, että saisivat tulla esiin, Hänen käyttöönsä. – Sillä eihän Hän ole antanut meille lahjoja ja kykyjä itseämme varten, vaan toisten iloksi ja yhteiseksi hyödyksi.

Kristus, johdata meitä, auta meitä huomaamaan, millä tavoin voisimme toimia niin, että voisimme olla kantamassa omat pienet tai suuremmat kortemme yhteiseen kekoon. Olla auttamassa siellä missä apua tarvitaan, tukemassa siellä missä tukea tarvitaan. Miten voisimme käyttää Luojaltamme saamia lahjoja niin, että siitä olisi iloa muille.
Ole meille tässäkin Suunnannäyttäjämme ja Inspiroijamme. Kiitos että olet kanssamme, joka päivä, kaikissa tilanteissa. 🙂