16.3.2015   – Ensi su:na muistetaan Marian ilmestyspäivää, Ei kuitenkaan Marian ilmestymisiä ihmisille katolisissa maissa viime vuosituhannella, vaan enkeli Gabrielin ilmestymistä Marialle ajanlaskumme alussa. – Tuo ilmestys muutti Marian koko elämän. Ja koko maailman.
Gabriel kertoi, että Maria tulisi raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ja synnyttäisi lapsen, jota kutsuttaisiin Jumalan Pojaksi. Marian hämmennys oli suuri. ”Miten tämä on mahdollista?” Gabriel kertoi myöskin Marialle, että Elisabet, Marian iäkäs sukulainen, joka oli ollut siihen saakka lapseton, oli jo 6. kk:lla raskaana. – ”Jumalalle kaikki on mahdollista”, sanoi Gabriel.
Maria toteaa olevansa Herran palvelijatar ja sanoo: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanot.”   

  Maria & äitinsä (P.Annan kirkko, Jerusalem)

Altis sydän. – Nuo Marian yksinkertaiset sanat saavat minut miettimään, paljonko omasta sydämestäni löytyisi Marian alttiutta, valmiutta ja rohkeutta seurata Jumalan tahtoa, olivatpa seuraukset mitkä tahansa. – Tulee mieleen, kuinka monesti on tullut pistettyä hanttiin, kun on tullut kutsu tehdä jotain, ja on tuntenut että siihen eivät kyllä omat rahkeet riitä! Ja kuitenkin on loppujen lopuksi ollut kyse aika pienistä asioista. Kaikki on niin suhteellista…
Maria näyttää kauniin esimerkin (niin naisille kuin miehille) siitä, kuinka vastata, kun Jumala kutsuu johonkin. Vaikka itsellä olisi tunne että enhän minä uskalla/kykene/voi, niin kyse ei olekaan meistä, vaan siitä, mitä Jumala haluaa tehdä meissä ja kauttamme. Jumala katsoo vain, suostummeko johonkin tehtävään – pieneen tai isompaan – ja iloitsee, jos vastauksemme on myönteinen.

Rohkaisua. – Maria lähti Elisabetin luo vierailulle. Hän viipyi Elisabetin ja Sakariaan kotona n. 3 kk., ts. todennäköisesti siihen saakka, kunnes heidän lapsensa Johannes (Kastaja) syntyi.
Heti ensi hetkestä Maria saa vahvistuksen Gabrielin sanoihin. Marian astuttua sisään taloon Elisabet täyttyi Pyhällä Hengellä ja huudahti: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?”
Elisabet (kuten myös lapsi, jota hän kantoi kohdussaan) tunnisti Marian kohdussa olevan lapsen. Mikä helpotus mahtoikaan olla Marialle: vihdoinkin joku joka uskoo, ja sanoo sen todeksi!
Voi hyvin kuvitella, että nuo kuukaudet olivat antoisia kummallekin, niin nuorelle Maria -tytölle kuin Elisabetillekin. He kummatkin olivat saaneet kokea ihmeen, siksi he ymmärsivät toisiaan. Ja ehkäpä Maria sai jopa olla auttamassa Elisabetia synnytyksessä. Varmasti tuo aika antoi Marialle rohkeutta ja taitoja selvitä oman raskautensa kanssa (erit. sen viimeisillä, kriittisillä ja haasteellisimmilla hetkillä).

Luoja antaa auttajia. – Kun suostuu siihen, mihin Jumala kutsuu, Hän ei jätä yksin. Hän antaa auttajia, neuvojia ja tukijoita, kun Hän näkee meidän sellaisia tarvitsevan. Hän valmistaa meitä siihen, mitä on suunnitellut varallemme. Ja mikä parasta –  Hän itse kulkee kanssamme!

Anna rakas Luoja meille palvelualtis sydän. Niin että mihin milloinkin kutsut, olisimme valmiita vastaamaan ’kyllä’. Ja auta meitä aina löytämään kiitoksen aiheita, kohtaammepa  millaisia haasteita tahansa elämämme aikana.

Muut tekstit: Ps. 113: 1-8,  1. Sam. 2: 1-2, 6-9 ja Room. 8: 1-4.

9.3.2015    Pyöräilykausi alkoi – ihanuus! Joillekin kausi on ympärivuotinen, mutta meikäläinen odottaa kunnes lumet ja jäät ovat sulaneet teiltä. Tänään oli vain rippeitä jäljellä oman reittini varrella. Pääsee taas vaivattomasti ja keveästi päämääräänsä. Saa liikuntaa, ja saa nauttia maisemista vähän eri lailla kuin kävellessä. Ja jos on mahdollisuus valita reitit vaikka kierrellen, useimmiten saa hengitellä myös raikasta ilmaa.
Ah kevät, tervetuloa!

   Veden ääreen

Ilmaiseksi – ”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa! Miksi punnitsette hopeaa maksuksi siitä, mikä ei ole leipää, vaihdatte työstä saamanne palkan siihen, mikä ei tee kylläiseksi? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvin, te saatte nauttia parhaista herkuista.
Kuulkaa minua, tulkaa minun luokseni, kuulkaa, niin te saatte elää! Minä teen ikuisen liiton teidän kanssanne ja lupaan olla liitossani uskollinen, niin kuin olin uskollinen Daavidille.”   (Jes. 55: 1-3)

Elävää vettä – Jeesus sanoi naiselle kaivolla: ”Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.”
ja: ”Joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.”

Elämän Leipä – Jeesus sanoi myös: ”Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
ja: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.”

Hänen ravitsemanaan – Afrikassa koin useimmiten olevani ’Elävällä Ravinnolla’. Päivä alkoi majapaikassa aamiaisella, joka usein oli teen kera 2 ranskaleipäviipaletta joiden päällä ohuesti levittettä. Sitten alkoi patikointi vuoristokyliin paikallisen pastorin kanssa, joka toimi tulkkina. Hän oli tottunut selviämään auringonpaahteisista päivistä ilman ruokaa ja juomaa, minä en. Olin – varsinkin alkuaikoina – melkoisen yllättynyt siitä, että vaikka repussa oli vain pullo vettä, ei koko päivänä ollut janon eikä nälän tunnetta, eikä heikottanut hitustakaan. (Minulla oli lapsesta lähtien ollut alhainen verensokeri, ja jos olin useita tunteja syömättä ja juomatta jalkeilla ollessani, tuli hutera olo.) Mutta nyt kuljin aamusta iltaan vuorenrinteitä ylös alas  täynnä energiaa. Päivästä toiseen. Illan suussa majapaikkaan palatessa oli tunne, että kyllä sitä jonkun hedelmän voisi syödä. Vaikka useimmiten söin illallista, tuntui etten olisi tarvinnut sitä. – Kaipa se johtui siitä, kun oli Kaiken Hyvän Antajan hommissa. Että oli kuin olisi vaan koko ajan täyttynyt ilman että itse koetti täyttää itseään mitenkään. 
Olla avoinna Hänen Rakkautensa tulla ja virrata lävitse – siitä sitä sitten kait tulee tulee ’kylläiseksi’, ravituksi; on jatkuvassa ravituksi tulemisen tilassa.                                 Myöhemmin meikäläiselle selvisi, ettei tuo kuitenkaan ole mikään erityinen Afrikka- ilmiö. Samaa kuin päiväntasaajalla voi kokea täällä 60-70. leveyspiirilläkin. Aika makee juttu!
– Mutta niin ovat nuo Jeesuksen sanatkin vedestä ja leivästä aikamoisen ihanat, kun niitä oikein alkaa maistella…

Jesus Christ, Bread of Life – Taizé

https://www.youtube.com/watch?v=5RqTOczCZPQ

2.3.2015

    Valo – vaikeimpienkin asioiden yllä

Vapautumista – Jotkut näkemäni ruandalaiset olivat niin vahvasti traumatisoituneita, etteivät he pystyneet olemaan luontevassa kontaktissa muiden kanssa. Mutta enimmäkseen kohtasin valoisia, elämänmyönteisiä ja tasapainoisia ihmisiä. Ihmettelin tätä ja halusin kuulla, mikä oli auttanut heitä pääsemään eteenpäin elämässään. Mistä he olivat saaneet apua, niin etteivät olleet juuttuneet pelon, surun, katkeruuden tai vihan valtaan?
Vastaus oli aina sama: vain Jumalan avulla se oli ollut mahdollista! Heidän puolestaan oli rukoiltu, ja Kristus oli vapauttanut heidät syyttävistä ja katkerista tunteistaan. Usein prosessi oli vaatinut pitemmän aikaa. Kristittyjä auttoi myös lupaus ikuisesta elämästä Kristuksen luona. Heitä lohdutti ajatella, että surmansa saaneilla sukulaisilla oli nyt hyvä olla.
Joissakin kärsimykset olivat muuntuneet haluksi auttaa muita, joilla oli vaikeaa. Eräs nuori nainen esim. kertoi, kuinka hänet oli heitetty elävänä surmattujen perheenjäsentensä kanssa suureen kuoppaan. Kuoppa oli peitetty. Muutaman päivän kuluttua hän kaivautui esiin maan alta. Tavatessamme hän oli pystynyt antamaan anteeksi surmaajille. Hän kävi jopa tervehtimässä heitä vankilassa, vei heille ruokaa ja keskusteli heidän kanssaan. Hän haluaa olla elävänä todistuksena heille siitä, kuinka Jeesus Kristus oli vapauttanut hänet täydellisestä apatiasta ja vähitellen kasvaneesta vihasta ja kostonhalusta. Ja siitä, kuinka tämä Vapahtaja rakastaa jokaista, huolimatta siitä, mitä he olivat tehneet. – Uskon että jotain tapahtui vangeissa tämän kautta.   

Parantava voima – Aloin ymmärtää, millainen valtava parantava ja vapauttava voima Kristuksella on! Jos nämä ruandalaiset olivat vapautuneet hirvittävien tapahtumien aiheuttamista masennuksista, ahdistuksista ja katkeruudesta Kristuksen voiman kautta, tämän voiman täytyy olla sellainen, että Hänen vaikutuksessaan kaikki on mahdollista.

Kyrie Eleison, Christe Eleison – Taizé

Muut tekstit ovat: Ps. 25: 11-20, Jer. 7: 23-26 ja Joh. 8: 46-59.

23.2.2015
   
Jouluruusu pääsiäispaaston aikaan  – kuin muistuttamassa minua siitä elämästä, joka muutti tämän planeetan historian –  syntymästä, kasvusta, tehtävästä, kuolemasta,  ylösnousemuksesta  – ja yhä uudelleen itsensä ilmentävästä voimallisesta läsnäolosta.
Ja myöskin siitä, kuinka ankean tuntuisen, kylmän, kovankin lävitse voi puhjeta esiin jotain kaunista.

16.2.2015.  Ulkona kirkas taivas, upea talvinen sää. – Tuntui äkkiseltään oudolta päivittää blogia ensi pyhän aiheella ’Jeesus kiusausten voittajana’. Siihen kun sisältyy se kirkkauden vastapooli, jolle ei haluaisi antaa ajatuksen hiventäkään tällaisena valon päivänä. Aiheeseen liittyvät tekstitkin törmäyttivät kiusaukseen: teki mieli valita helpoin. – Ei kun nyt vaan voittamaan tuo kiusaus ja valitsemaan psalmitekstin sijasta haaastavampi, 3 virkkeen evankeliumiteksti!

Enkelit pitivät huolta – Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta.  (Mark. 1: 12-13)

Sana ’ajoi’ tökkäsi. Muut kielet tarjosivat samaa käännöstä (paitsi ruotsinkielinen, joka käyttää Matteuksen lempeämpää sanaa ’förde’). Matteuksen evankeliumissa Henki vei Jeesuksen autiomaahan. Siinä on suuri ero.
Jumalan Pojan oli määrä tulla ihmiseksi ja voittaa kiusaukset ja Kiusaajan valta. Mutta Hän sai mennä autiomaahan Hengen saattamana, ja enkelit pitivät hänestä huolen.
Lohdullista on kun tietää, ettei ole yksin vaikeimpinakaan hetkinä, vaan auttajia on lähellä.
Jeesus joutui sekä kiusatuksi että testiin: voittaisiko hän kiusaukset? Taivaallinen Isä tiesi kyllä varmasti, että Jeesus selviytyisi voittajana, mutta ehkä se kirkastui Jeesukselle itselleen vasta hänen kohdattuaan ne.
Millaisia kiusauksia me kohtaamme, millaisessa paikassa, tilassa? Mistä hakea voimaa voittaa ne?
Kyllä se itselle ajatustasolla on ihan selvä juttu: Häneltä, joka voitti kiusaukset autiomaassa. Toinen asia on, muistanko tuon juuri sillä hetkellä kun on tarvis; silloin kun jokin tökkää sisäisen levollisuuden olotilaan. – Mutta tähänhän elämä väistämättä tuo opettelumahdollisuuksia, jatkuvasti…
Ja sitä paitsi se, että saa kohdata ne yhdessä itse Voittajan kanssa, joka rakastaa ja auttaa, on jo voitto sinänsä!
Loppujen lopuksi huomaan, että noissa 3 virkkeessä onkin kirkas, upea sanoma! Sopii sittenkin hyvin päivitettäväksi – tänäänkin 🙂

Spiritus Jesu Christi . Jeesuksen Kristuksen Henki – Taize

https://www.youtube.com/watch?v=-l6xaeottu0

’Spiritus Jesu Christi, Spiritus caritatis, confirmet cor tuum, confirmet cor tuum’
’Jeesuksen rauhan Henki, armon ja rauhan Henki on sydämesi voima, on sydämesi voima’

Efraim Syyrialaisen paastorukous (300-luvulta):
”Herra, elämäni valtias!
Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten tuomitsisi lähimmäistäni, sillä sinä olet siunattu iankaikkisesti. Amen.”

Muut tekstit: Jes. 1:16-20 t. 1. Moos. 3: 1-7 (8-19) ja Hepr. 2: 9, 17-18.

10.2.2015.   Ah mikä kirkas aurinkopäivä tänään! Piti päästä avaralle paikalle nauttimaan tästä ihanuudesta; siispä teetä termospulloon ja menoksi. – Oi, tuon kallion päälle pitää kavuta, korkealta maisema avautuu laajemmin!
Henki tuntuu kulkevan keveämmin ja vapaammin korkeilla paikoilla. Valoa ja kevyttä ilmaa hengitettyäni palaan kotiin kuin uudistuneena.

Illalla Serafim Seppälä toi luennossaan ’Idän mystiikka ja ikonit’ hengellisemmän näkökulman korkealle kapuamisen kaipuulle. Ikoneissa vuoret kuvaavat kohoamista lähemmäs taivaan ulottuvuutta.

Tuli palvelemaan – Kun he sitten nousivat Jerusalemiin vievää tietä, Jeesus kulki muiden edellä. Opetuslapset olivat ymmällä, ja heidän perässään kulkevat ihmiset alkoivat pelätä. Silloin Jeesus kutsui taas luokseen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva: ”Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.”
Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: ”Opettaja, meillä olisi sinulle pyyntö. Suostuthan siihen.” ”Mitä te haluatte minun tekevän?” kysyi Jeesus. He vastasivat: ”Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella.” Jeesus sanoi heille: ”Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?” ”Voimme”, he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Sen maljan, jonka minä juon, te vielä juottekin, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan myös teidät. Mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille ne on tarkoitettu.”
Kun muut kymmenen kuulivat tästä, he suuttuivat Jaakobille ja Johannekselle. Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: ”Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.”    (Mark. 10: 32-45)

He came down to my level – Gaither Vocal Singers (v.1989)

”Hän tuli alas, siihen missä minä olin koska en voinut kohota ylös sinne missä Hän oli
Hän nosti minut ylös vahvalla kädellään näyttääkseen millaista elämä on
Hän tulee alas siihen missä olet, jos avaat oven
Hän haluaa tehdä elämästäsi elämisen arvoisen, sen tähden Hän tuli alas
Jos etsit tyydytystä näkyvistä asioista tulet kohtaamaan pettymyksiä
siis please kuuntele minua koska tiedän jotain Pelastajasta
Hän tuli alas ihmiseksi ja kun Hän lähti Hän lähetti Henkensä
Hän teki minussa kaiken sen mitä olen
Joskus teen päätöksiä joita kadun myöhemmin
mutta Herra vakuuttaa minulle ettei Hän ole vielä lopettanut työtään minussa
En murehdi huomista, eilistä enkä tätä hullua maailmaa koska löysin paremman tien”

(Muut laskiaissunnuntain tekstit ovat: Ps. 31: 2-6, Hes. 18: 30-32 ja 1. Tim. 2: 4-6)

2.2.2015.           
Vanha tapa siunata kynttilänpäivänä kirkkovuoden aikana käytettävät kynttilät on mielestäni kaunis.
Keski-Suomessa ohjasin kerran hiljaisuuden retriittiä papin kanssa, jolle retriitti oli uusi kokemus, mutta joka oli avoin ideoille. Niinpä hankimme retriittiin osallistujille kynttilät, jotka pappi siunasi retriitin viimeisenä päivänä kynttilänpäivämessussa. Jokainen sytytti kynttilänsä alttarin edessä palavasta kynttilästä. Lauloimme Taize -laulua ”Niin loistat Kristus kuin aurinko meissä”.

26.1.2015.  Alla olevassa tekstissä minua koskettaa Samuelin kyky kuunnella ja kuulla Jumalaa, ja uskollisuutensa ja luottamuksensa Häntä kohtaan. Samuel huudahtaa että henkihän tuosta tehtävästä menee. Johon Jumala vastaa neuvomalla Samuelille miten tämän tulee toimia, jotta kaikki sujuisi hyvin.
Tämä on minusta Jumalan armollisuutta: saa kertoa Hänelle huolenaiheensa, luottaa Hänen rakkauteensa ja siihen, että Hän johdattaa hyvään lopputulokseen.

Paimenpojasta kuninkaaksi

                   (Daavidille, psalmilaulajalle, suhde Luojaan oli tärkeintä koko hänen elinikänsä ajan, niin paimenpoikana kuin kuninkaana.)

Valinta – Herra sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas. Täytä öljysarvesi ja lähde liikkeelle! Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan.” Samuel kysyi: ”Kuinka voin mennä sinne? Jos Saul kuulee siitä, hän tappaa minut!” Herra vastasi: ”Ota mukaasi vasikka ja sano, että olet tullut uhraamaan Herralle. Kutsu Iisai uhriaterialle, niin minä ilmoitan sinulle, mitä sinun pitää tehdä. Voitele kuninkaaksi se, jonka sinulle osoitan.”
Samuel teki kuten Herra oli käskenyt. Kun hän oli tulossa Betlehemiin, kaupungin vanhimmat saapuivat peloissaan häntä vastaan, tervehtivät häntä ja kysyivät: ”Onko kaikki hyvin, näkijä?” Hän vastasi: ”Olkaa rauhassa! Minä olen tullut uhraamaan Herralle. Puhdistautukaa ja tulkaa kanssani uhriaterialle.” Itse hän toimitti Iisain ja hänen poikiensa puhdistusmenot ja kutsui heidät uhriaterialle.
Kun he tulivat ja Samuel näki Eliabin, hän ajatteli: ”Hän se on! Nyt on Herran edessä hänen voideltunsa.” Mutta Herra sanoi Samuelille: ”Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen.”
Iisai kutsui sitten Abinadabin ja toi hänet Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi: ”Tätäkään Herra ei ole valinnut.” Sitten Iisai toi nähtäväksi Samman, mutta Samuel sanoi: ”Tätäkään Herra ei ole valinnut.” Iisai toi seitsemän poikaansa Samuelin eteen, mutta Samuel sanoi Iisaille: ”Herra ei ole valinnut ketään näistä.”
Sitten Samuel kysyi Iisailta: ”Tässäkö ovat kaikki poikasi?” Iisai vastasi: ”Nuorin on vielä jäljellä, mutta hän on nyt lampaita paimentamassa.” Samuel sanoi Iisaille: ”Lähetä hakemaan hänet. Emme voi aloittaa ateriaa ennen kuin hänkin on paikalla.” Iisai lähetti miehiä hakemaan häntä, ja he toivat pojan mukanaan. Hän oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen. Silloin Herra sanoi: ”Tämä se on, voitele hänet!” Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen.  (1. Sam. 16: 1-13)

Henki tuli…  –  Saul ei toiminut Jumalan neuvojen vaan oman päänsä mukaan. Siihen loppui hänen kuninkuutensa. Samuelilla oli jonkinlainen kuvitelma siitä, millainen uuden kuninkaan  tulisi olla. Vaan kenet Jumala valitsi Saulin kruununperijäksi? Nuorukaisen niityltä lampaita paimentamasta. – Daavidilla oli uskollinen, Jumalaa rakastava sydän, se oli Jumalalle tärkeintä.
”Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen.”  Ei Hän ihmeellisiä ominaisuuksia vaatinut: sydämen kirkkautta vain ja rakkautta.
Ja sitten on vielä tuo kohta: ”Herran Henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen.” Vau, tuo yksi hetki muutti paimenpojan koko elämän.

Mitä Jumala toivoo? – Rakkauttamme, Hänen käyttöönsä.

Spirit of the Living God – Michael Crawford

”Elävän Jumalan Henki, laskeudu uudesti ylleni
murra minut, sulata minut, muovaa minut, täytä minut,
käytä  minua, elävä Jumalan Henki, laskeudu uudesti ylleni”

 (Muut tekstit: Ps. 31:20, Room.9:11-23 ja Luuk.17:7-10) 

20.1.2015. Kiinanruusuni tekevät harvakseltaan kukkia ja ehkä siksi joka kukan puhkeaminen on minulle aina ilon ja ihastuksen aihe. Illalla vielä nupussa, aamulla täydessä kukassa. – Miten tämäkin, vuoden esikoinen, saattoi tietää milloin on aamu ja aika herätä, kun ulkona oli vielä ihan pimeää…   

                                   

Varhain aamulla…  – Synagogasta he menivät suoraan Simonin ja Andreaksen kotiin. Jaakob ja Johannes olivat mukana. Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta, ja hän alkoi palvella vieraitaan.
Illalla, auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luo tuotiin kaikki sairaat ja pahojen henkien vaivaamat. Koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle. Hän paransi useita erilaisten tautien vaivaamia ja ajoi ulos monia pahoja henkiä. Hän ei antanut henkien puhua, koska ne tunsivat hänet.
Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta ja löysivät hänet. He sanoivat hänelle: ”Kaikki etsivät sinua.” Mutta Jeesus sanoi: ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä.  (Mark. 1: 29–39)

12.1.2015.   Hän, josta Jesaja oli profetoinut, seisoi heidän edessään. Paikalla olleet tunsivat ihmeellisen voiman Hänen puheessaan ja olemuksessaan. Se oli hämmentävää. Miten siihen tuli suhtautua? Hän luki profetian kirjakääröstä ja ja sanoi: tänään, tässä, juuri nyt, tämä käy toteen.
Uskaltaisimmeko me antaa Hänen puhua ja vaikuttaa elämäämme, juuri nyt, tänään? Joka päivä?

Hyvän sanoman – Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan:
      – Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.
Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.”    (Luuk. 4: 16–21)

Burundissa vuosikausia jatkunut sisällissota oli päättynyt muutama kuukausi aiemmin (n. 10 v. sitten).  Ilmapiiri oli raskas ja painostava. Se sai melkein voimaan pahoin. En ollut koskaan kokenut sellaista missään paikassa.
Kuljin tulkkini, erään burundilaisopettajan kanssa Bujumburan hiljaisilla teillä. Erään korkean rautaportin edessä seisoi vankkarakenteinen armeijapukuinen vartija konekivääri olalla. Tulkkini, hentoinen pienikokoinen nainen, ehdotti että menisimme keskustelemaan tuon isokokoisen vartijan kanssa. Ei taida olla ihan hyvä idea, koetin vastustella, mutta tulkkini into ja luottamus voittivat epäröintini ja menimme miehen luo. Hänen teräksenkovassa ilmeessään ja olemuksessaan ei näkynyt pienintäkään liikettä puhuessamme hänelle ystävällisesti. – Kunnes yhtäkkiä Pyhä Henki näytti valtavan suuren kyyneleen hänen rintakehänsä kohdalla. Kun tulkkini oli kääntänyt tämän miehelle burundinkielellä,  tämä mitään sanomatta avasi äkkiä meille portin, ja astelimme kaikki ison rakennuksen sisäpihalle. Istuuduimme hiljaisina nurmikolle.
Tunsin että tämä nuorimies oli aikoinaan pakotettu tekemään erittäin julmia asioita, ja että hänen sisässään oli valtavasti vihaa, katkeruutta ja syyllisyyttä. Kysyin, saisimmeko rukoilla hänen puolestaan. Sitä hän varmasti odottikin. Kyyneleet alkoivat virrata hänen poskilleen rukoillessamme. Hän sanoi tuntevansa, kuinka vuosikausia piinannut tuska alkoi sulaa pois. Jonkun ajan kuluttua hän sanoi haluavansa antaa anteeksi pahantekijöilleen. Lopuksi hän totesi, että nyt hän tunsi itsensä vapaaksi. – Kiitimme yhdessä Jeesusta. Vain Hän, voimallinen Vapauttaja, voi saada tällaista aikaan.
Jatkaessamme matkaamme ihmettelin, mikäköhän oli saanut miehen yhtäkkiä avaamaan meille portin. Tulkkini vastasi, että nuorukainen (joka oli kertonut meille kasteessa saamansa ranskankielisen etunimensä) oli lähtiessämme kertonut hänelle burundilaisen nimensä: Kyynel.

Kristus (=Voideltu) haluaa vapauttaa meidät sellaisista kokemuksista ja asioista, jotka jollakin tavoin sitovat ajatuksiamme, tunteitamme, olemustamme. Hän haluaa avata sydämemme portteja. Sinne missä on vihaa, surua, pelkoa, katkeruutta, syyllisyyttä, epätoivoa Hän haluaa tuoda Ilon, Toivon ja Rauhan.