27.4.2024. Viime aikoina olen aamulla herättyäni katsonut ensi töikseni jännityksellä ulos ikkunasta: mikä tilanne tänään, lunta, sadetta vai kuiva maa?
Tänä aamuna (= tiistaina) maa oli valkoinen. Jo kertaalleen varastoon viedyt talvivaatteet saavat odottaa varmuuden vuoksi toukokuulle, kunnes vien ne uudelleen talvisäilöön. 🙂
Miten suurenmoisen ihanalta tuntuukaan, kun vihdoin sitten päästään nauttimaan hartaasti ja kauan odotetusta keväästä ja lämmöstä, huokaa tämä vilukissa vilukoiralleen.
Vaan mikä oli henk.koht. valmentajani ja asennekasvattajani reaktio ulos lähtiessämme? Selvittyään ensi hämmennyksestä (upottuaan vatsaa myöten lumeen heti ovesta ulos astuessaan) hauvani innostui: se loikki ja pomppi lumessa ja loi minuun katseen: jee, tämä on kivaa! 🙂
Lenkillä innostuin minäkin: metsä oli kuin satumaa, oksat lumikuorrutuksen peitossa.
Eilinen hyinen tuuli oli tyyntynyt, ja ilma tuntui suorastaan lämpimältä!
Kyllä on kiva, kun on tuollainen innostaja, joka näyttää mallia siitä, miten löytää iloa ja valoa yllättävissäkin tilanteissa. 🙂
Kehotus cantate (= laulakaa) sekä sen pohjana oleva psalmi 98 kytkevät tämän pyhän vahvasti pääsiäisajan ”iloisten” sunnuntaiden ketjuun. Seurakunta kulkee Voittajan jäljissä totuudessa ja rakkaudessa kohti täydellistä iloa taivaassa. Pyhän Hengen johtamina kristityt saavat jo nyt elää taivaan kansalaisina maailmassa.
Pelastajamme
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme, hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa!
Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä, sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden. Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti, tuomitsee kansoja oikeuden mukaan. Ps. 98:2–9
‘Juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat’ -tällaisella mielellä tänään itsekin: 3 päivässä tapahtui kevätihme: lumet sulivat pihalta miltei kokonaan.
ja eilen (= perjantaina) linnut, nuo maan ja taivaan asukit, visersivät minkä ennättivät vielä kymmeneltä illalla; kuin olisivat, kaikenlajiset, keskenään ihmetelleet että tulihan se kevät sittenkin!
Tänään poimin 1. valkovuokkokimpun. Ja lämpöisiä ilmoja luvassa ensi viikoksikin – ihanaa!
Varjeleva maja
Sinä päivänä Herra antaa versonsa nousta maasta kauniina ja ylväänä. Rehevänä ja kukoistavana nousee maan hedelmä henkiin jääneille israelilaisille. Ja Siionin jäljelle jääneitä ja Jerusalemissa jäljellä olevia kutsutaan pyhiksi – kaikkia, jotka on kirjoitettu elävien kirjaan Jerusalemissa. Kun Herra on huuhtonut pois Siionin tyttärien lian ja poistanut Jerusalemista sen verivelat oikeuden hengellä, puhdistavalla hengellä, hän nostaa Siionin vuoren ylle ja sinne kokoontuneiden ylle päiväksi pilven ja yöksi savupatsaan ja tulen loimun. Ja Herran kirkkaus on oleva kattona kaiken yllä. Se on oleva kuin maja, joka varjelee päivän helteeltä ja suojaa sateen ryöppyjä vastaan. Jes. 4:2–6
Lentokapteeni, kouluttaja ja raamatunopettaja Olli Seppäsen viimepyhäistä luentoa ‘Jumala varjeli Suomea sodassa’ muistellessani nousee yllä olevasta Jesajan tekstistä mieleen vahvimmin juuri se, kuinka Jumala suojelee ja varjelee, kun käännymme Hänen puoleensa rukoillen.
🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏
Rakkaus teoissa ja totuudessa
Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa. Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme, jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken.
Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei meitä syytä, me voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa. Ja mitä pyydämmekin, sen me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme sitä, mikä on hänen mielensä mukaista.
Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt.
Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut. 1. Joh. 3:18–24
“Rakastakaa toisianne”
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.
Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen, minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.” Joh. 15:10–17
Esimerkin voimalla – Aiemmin, pääsiäisaterialla, Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että hän on näyttänyt heille esimerkin. Tässä hän jälleen pyytää seuraajiaan tekemään saman kuin hän itse on tehnyt: noudattamaan hänen käskyjään ja pysymään hänen rakkaudessaan, samoin kuin hän on noudattanut taivaallisen Isänsä käskyjä ja pysynyt Hänen rakkaudessaan.
Miten yksinkertaiselta tuo kuulostaakaan. Esimerkki on annettu ja saatu, mutta miten tavattoman vaikeaa sitä onkaan siirtää käytäntöön. Sitä ihmiskunta on saanut kummastella jo 2000 vuoden ajan.
‘Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa’, Johannes kehottaa kirjeessään. Näkyikö tämä tämä hänen elämässään, vai jäivätkö kehotukset vain sanoiksi ja puheiksi?
Johannes sai itse kokea valtavan muodonmuutoksen itsekkäästä ja kiivasluoteisesta nuorukaisesta Jumalan rakkaudesta syvällisesti ammentavaksi apostoliksi.
Jeesus kutsui häntä ja hänen veljeään Ukkosenjylinän pojiksi heidän kiivautensa vuoksi. Ja sitten samaiset veljekset havittelivat istuinpaikkoja Jeesuksen valtaistuimen viereltä kun Jeesus oli juuri puhunut, miten hän joutuisi kärsimään ja hänet surmattaisiin, mutta että hän nousisi kuolleista. Eipä pojilta liiennyt sympatioita Jeesusta kohtaan, mielessä oli vain yritys varata parhaat paikat tuleviksi ajoiksi.
Mikä muutti Johanneksen? Sekö että hän vain päätti alkaa noudattaa Jeesuksen oppeja ja käskyjä ihan tosissaan? Varmaan sillä oli olennainen merkitys. Ajattelen kuitenkin, että Johannes sai sen lisäksi itse kokea sen, mistä hän kirjeessään kirjoittaa; että kun ihminen pitäytyy Jumalan käskyissä, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä.
Siinä missä ihminen ei voi, kykene tai jaksa, siinä Jumala tulee avuksi. Kun lähestymme Jumalaa, Hän lähestyy meitä. Tai pikemminkin: kun kiinnitämme huomiomme Häneen, huomaamme Hänen läsnäolonsa. Hän on koko ajan kanssamme, huomasimmepa sitä tai emme. Kyse on ennemminkin siitä, mihin suuntaamme fokuksemme.
Elämmekö omien halujemme ohjaamina, vai pyrimmekö elämään Hänen tahtonsa mukaisesti.
Jeesuksen kehotusta seurasi lupaus: “ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte.”
Tuo saattaa kuulostaa merkilliseltä. Mutta sen, miten se pitää paikkaansa, ovat lukemattomat ihmiset kokeneet kuluneiden vuosituhansien aikana. Jumala on mukana, ohjaa ja auttaa, näkee mitä kukin tarvitsee ja järjestää niin että asiat hoituvat. Jeesuksen nimessä rukoilemisessa on ihmeellinen voima!
(Ja nuo eivät ole pelkkiä sanoja, vaan todeksi koettuja. Olen joistakin omista kokemuksistani kertonutkin aiemmin blogissani, erityisesti Afrikan matkoiltani. Siitä, kuinka Jumala oli mukana, tunsi jokaisen tilanteen, auttoi, ohjasi ja järjesti, tavalla josta ei voinut todeta muuta kuin että tämä oli Jumalan aikaansaamaa. Samoin Hän toimii täällä kotomaassakin, kun vain lähtee Häntä palvelemaan. Hän näkee, kuulee, ja auttaa.)
Kristus, Sinä’ tiedät, että omin voimin emme osaa, kykene emmekä jaksakaan. Emme osaa rakastaa niin kuin Sinä toivoisit meidän rakastavan toisiamme. Emme pysty pitämään käskyjäsi, vaikka kuinka haluaisimme.
Sinä näet heikkoutemme. Mutta näet myös toivomme ja kaipauksemme tulla enemmän kaltaiseksesi ja toimia tahtosi mukaisesti.
Anna Henkesi muovata meitä, valaista mieltämme, pehmittää sydämiämme ja vahvistaa tahtoamme.
Kiitos että olet kanssamme! 💛💛💛