Uskon perustus

27.10.2023. Ensi pyhän aiheena on Uskon perustus. – Mihin perustan uskoni? Entä sinä?
Usein me ihmiset kaipaamme konkreettista todistusta siitä, että jokin asia pitää paikkaansa.
Konkreettista varmistusta kaivataan sellaisestakin, minkä konkreettinen toteennäyttäminen ei tunnu mahdolliselta. Kuten Jumalan olemassaolosta, tai Jeesus Kristuksen jumalallisesta olemuksesta.  

Voimme kyllä lukea pyhistä kirjoituksista lukemattomia kuvauksia siitä, miten Jumala on esim. auttanut vaikeuksissa olevia henkilöitä  tavalla, johon ihmiset eivät olisi kyenneet. Usein näitä tapahtumia on ollut todistamassa suuri joukko silminnäkijöitä. Niitä on kirjattu muistiin ja kerrottu jälkipolville. Mutta ovatko nuo tapahtumat meille jotain sellaista, mikä kuului menneisiin aikoihin, kaukaiseen historiaan? Sellaiseen, millä ei tunnu olevan merkitystä tai todistusarvoa enää meidän aikanamme?

**********************

Ensi viikolla vietetään pyhäinpäivää. Kirkkovuosikalenteri kirjoittaa: ‘Uskonpuhdistus karsi suurimman osan muistopäiväkalenteriin sisältyvistä pyhimysjuhlista. Kirkon historian merkkihenkilöiden muistelemista ei kuitenkaan tyystin hylätty. Augsburgin tunnustus lausuu tästä: ”Me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan.” Apostolien ja evankelistojen päivät säilyivät kirkollisessa kalenterissamme vuoteen 1772. Pyhimysjuhlista merkittävin oli Pyhän Henrikin muistopäivä. Senkin viettäminen jatkui vielä uskonpuhdistuksen jälkeen.’

Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli on veistoksellisen kaunis ja tunnelmaltaan vaikuttava. Sen hienon akustiikan vuoksi siellä pidetään iltahartauksien, näyttelyjen ja muiden tapahtumien lisäksi paljon konsertteja. – Tämän päivityksen kuvat ovat Taidekappelista.

Käynti tuossa Taidekappelissa laittoi minut googlaamaan piispa Henrikiä. Hänen muistopäivänsä tosin on 20. tammikuuta, mutta ensi pyhän aiheeseen hänet liittää se, että hän oli yksi niistä henkilöistä, jotka toivat kristinuskon Suomeen.

Varhaisimmat dokumentoidut tiedot piispa Henrikistä ovat 1200-luvun lopulta, minkä vuoksi hänen elämänsä vaiheita ei tarkkaan tunneta. Kansanperinteen mukaan hän kuoli 20.1.1156. Seuraavalla vuosisadalla eläneen historiankirjoittajan mukaan hän kuoli 5 v. aiemmin. Ja 1700-luvulla ilmestyneen julkaisun mukaan vuotta aiemmin.

Kansanperinteen mukaan talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Legendan mukaan Lalli oli suuttunut hänelle ja lähti kostamaan.
Joitakin kansanperinteessä sukupolvelta toiselle siirrettyjä tapahtumia ei voida konkreettisesti näyttää toteen. Monesti niistä voi kuitenkin poimia olennaisen. Piispa Henrikistä tiedetään, että hän oli Uppsalan piispa, joka tuli Suomeen tuomaan kristinuskoa. ja että hän sai surmansa tällä matkallaan. 
  

**********************

Emme pelkää vaikka maa järkkyy
Jumala on turvamme ja linnamme,
auttajamme hädän hetkellä.
Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä.
Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään.
Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme.  Ps. 46:2–8

Psalmin teksti on rohkaiseva: Jumala on vahva auttaja, Hänen puoleensa voimme kääntyä, kun tunnemme itsemme turvattomaksi. Olemme Korkeimman suojassa, kun Hän on kanssamme.   

Olen kanssasi
Herra sanoi Jeremialle:

      ”Jos muutat mielesi, minä otan sinut jälleen palvelukseeni. Jos et puhu joutavia, vaan puhut niin kuin puhua tulee, saat jälleen olla minun suunani. Ihmiset kääntyvät sinun puoleesi, mutta älä sinä käänny heidän mielensä mukaan. Minä teen sinusta lujan pronssimuurin.
Vaikka tämä kansa nousee sinua vastaan, ei se sinua voita, sillä minä olen sinun kanssasi, minä autan ja suojelen sinua, sanoo Herra.  Minä pelastan sinut pahojen käsistä, vapautan sinut väkivaltaisten kourista!”  Jer. 15:19–21

Tuo Jumalan kehotus Jeremiaalle, ettei tämän tule puhua joutavia, laittaa miettimään, paljonko joutavia tulee itse puhuttua. Miten usein olisi viisaampaa kuunnella kuin olla äänessä. Kuunnella, mitä Hän haluaa sanoa, miten Hän haluaa meitä ohjata.

Jeremialle Hänellä oli aivan erityinen tehtävä suunniteltuna, hänen tuli toimia profeettana, totuuden torvena kansalle. Se toi mukanaan suuren vastuun; hänen tuli puhua ja tehdä vain sitä, mitä Jumala neuvoi häntä puhumaan ja tekemään.

Samoin Jumalalla on aivan oma suunnitelma jokaisen meidän elämää varten. Miten hienoa olisi, jos osaisimme ja malttaisimme kuunnella Hänen johdatustaan. Että emme antaisi toisten johdatella ajatuksiamme siitä, miten milloinkin tulisi toimia.
Että elämänsuunnitelmamme voisi toteutua Hänen tahtonsa mukaisesti ja voisimme toimia niin kuin Hän toivoisi meidän toimivan.  

Rauha Jumalan kanssa
Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.

    Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta. Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty. Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.  Room. 5:1–11

Joonan merkki
Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. Mutta Jeesus vastasi heille: ”Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.  Matt. 16:1–4

Fariseukset ja saddukeukset pyysivät Jeesukselta merkkiä taivaasta. Millaista merkkiä he mahtoivat toivoa? Salamaa, jyrähdystä, auringonpimennystä? Vai jotain sellaista, mille ei löytyisi mitään järjellä ymmärrettävää selitystä?
He halusivat saada selville, mikä Jeesus oikein oli miehiään. Hän paransi ja teki ihmetekoja, mutta miten? Ovatko nämä teot peräisin Jumalalta?
Hän oli äskettäin ruokkinut 4000 miestä vaimoineen ja lapsineen seitsemällä leivällä ja parilla pienellä kalalla (Matt.15:32-39). – Miten ihmeessä hän sen teki? Todistakoon meille taivaanmerkein, onko hänellä sellaisia voimia, joiden voisimme nähdä olevan taivaallista alkuperää.

1990-luvulla olin innostunut taivaanmerkeistä. Kävin astrologiakursseilla, hankin alan kirjallisuutta, opettelin tulkitsemaan planeettojen sijaintien ja liikkeiden merkityksiä ja laadin läheisteni syntymäkarttoja nähdäkseni, löytyisikö niistä jotain sellaista, mikä voisi auttaa minua ymmärtämään paremmin heidän elämänsuunnitelmaansa.

Olihan se mielenkiintoista. Mutta sitten elämääni tuli jotain, jonka koin monta vertaa paremmaksi, elävämmäksi, vaikuttavammaksi ja todemmaksi. Hän, joka 2000 v. sitten sanoi olevansa Tie, Totuus ja Elämä, kutsui tielleen. Kirjat ja kartat menivät energiajätekeräykseen. Koin että olin löytänyt elämääni niitä verrattomasti paremman ja luotettavamman Oppaan.

Odotanko Häneltä jonkunlaista konkreettista merkkiä siitä, että Hän on mukanani kaikessa,  joka päivä, hyvinä ja vaikeina hetkinä? Ehkä. Olisihan se mukavaa saada jälleen jotain ihan konkreettista varmistusta.  Mutta kuitenkin riittää, että tiedän Hänen olevan. Hän on vakuuttanut minut siitä, ja olen siitä tavattoman kiitollinen. Luulen, että minun muuten olisi vaikea uskoa, sen verran minussa nääs  (valitettavasti) on epäilevää tuomasta (tai fariseusta tai saddukeusta), joka pyytää todistusta.   

Jeesus vastasi fariseuksille ja saddukeuksille, että taivasta he kyllä osaavat lukea, mutta eivät aikojen merkkejä. Erään papin saarnan mukaan aika-sana tuossa kohtaa ei tarkoita kronologista aikaa, vaan kairos-aikaa. Kreikankielisellä sanalla kairos kuvataan mm. sellaisia erityisiä hetkiä, jolloin Jumala kutsuu lähelleen, kutsuu tekemään tärkeitä valintoja tai päätöksiä elämän suhteen.
Itse olen aina ajatellut, että Jeesus viittasi Joonan merkillä siihen, että samoin kuin Joona oli 3 päivää valaan vatsassa ja tuli sieltä takaisin ihmisten ilmoille, Jeesus nousisi kolmantena päivänä kuolleista.

Joka tapauksessa toivoisin kaikille meille kykyä olla herkästi kuulolla, sydän vastaanottavaisella moodilla, kykyä havaita milloin ja miten Luojamme meitä kulloinkin kutsuu lähelleen, miten Hän haluaa meitä ohjata ja opastaa.
Hän tekee sitä niin monin tavoin. Joillekin Hän puhuu erityisesti Sanan kautta, Joitakin Hän koskettaa (ylistys)musiikin kautta. Jotkut voivat kokea, kuinka Hän on mukana, kun he palvelevat ja auttavat toisia. Jotkut voivat kokea Hänen läsnäolonsa ja ammentaa siitä voimia rukoukseen tai meditaatioon hiljentyessään. Joku voi kokea kaikkien näiden kautta uskonsa tulevan vahvistetuksi ja ravituksi. 

Tärkeintä kai olisi, että uskomme olisi niin vahvalla perustalla, etteivät sitä muiden mielipiteet tai sanomiset tai omat epäilevät ajatuksemme horjuttaisi. Niin vahva uskon perustus taitaa tulla vain Jumalan vaikutuksen kautta.

🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏

Kristus, vahvistaisitko uskoamme niin että voisimme tehdä sellaisia valintoja ja päätöksiä, joita toivot meidän tekevän. Jotta voisimme elää niin, että saisimme kokea, kuinka taivasten valtakunta on lähellä. ja keskellämme.  

🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏