Rauhan tuoja

16,12.2021. Tarua vain totta? – Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari toteaa blogissaan mm.  näin: ‘Demokratia, jota voidaan pitää sivistyksen edellytyksenä, on monessa maassa uhanalainen. Väärän tai omiin tarkoitusperiin väritetyn tiedon avulla rakennetaan uudenlaista yhteiskuntajärjestystä. Disinformaatio leviää kulovalkean tavoin. Tämän olemme voineet havaita myös Suomessa koronarokotuksista käydyssä keskustelussa.
Sivistyksen ehkä tärkein merkitys tulevaisuudessa on tarjota eväitä väärän tiedon tunnistamiseen. Sivistynyt ihminen etsii tietoa, jonka avulla on mahdollista nähdä myös tiedon suhteellisuus silloin, kun se palvelee itsekkäitä tarpeita, kuten ympäristöongelmista piittaamatonta tuottavuuden kasvua tai yksipuolisia poliittisia tavoitteita.’

Silmien avautumista Marja Sakari jatkaa: ‘Taide ja kulttuuri sekä lukeminen, katsominen ja kuuntelu avartavat ja avaavat silmiä. Sivistys edellyttää vuoropuhelua ja toisen kuuntelua. Tällaiseen vuoropuheluun meitä kutsuvat erilaiset taiteen ja kulttuurin ilmentymät.’

Uskon näkökulmasta voisi todeta samaa: vuoropuhelu ja toisten kuuntelu voi parhaimmillaan johtaa toisten ymmärtämiseen, uusiin oivalluksiin ja löytöihin, sen sijasta että ajatellaan juuri itsellä tai omalla yhteisöllä olevan oikeat tulkinnat ja käsitykset asioista.
(Kaikkia kristittyjä yhdistää usko Kristukseen Vapahtajanamme, mutta miten paljon erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä Häneen uskovilla onkaan. )

Paluu uutisten pariin – Eilen lapsenlapseni,12v. kyseli minulta itä- ja länsivaltojen presidenteistä, Hän pohti, voiko itänaapuri hyökätä maahamme. Hän oli varmasti kysynyt asiaa kotona isältä ja äidiltä. Mutta koska he yleensäkin pyrkivät välttämään sitä, että lapsissa heräisi turhaa huolestumista, heidän vastauksensa ei ilmeisesti tyydyttänyt, vaan piti varmistaa asiaa vielä mummilta. 
Ihmettelin, miksi lapsi nyt on noin huolissaan. Juttelimme yleiseen sävyyn näistä päämiehistä ja totesimme, että on se hyvä, että meillä on niin kaikin puolin hieno presidentti.
Itsekseni totesin että nyt näyttää olevan aika lopettaa yli 3 kk kestänyt uutislakko ja alkaa taas lukea maailman tapahtumista. (Ja kyllähän
syy lapsenlapsen huoleen löytyi jo uutisten tavasta otsikoida juttunsa.)        
Rukoiltaisiinko yhdessä Ukrainan puolesta, ja ylipäätään maailmanrauhan puolesta?

Jouluevankeliumissa enkelit laulavat: “Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto.”
(Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että taivaallisia uutisia lukisi ja kuulisi paljon mieluummin kuin uutisia tämän maailman menosta. :)) 

Rauhanruhtinaamme, kohta muistamme ja juhlimme Sinun syntymääsi tänne pimeän maailman keskelle. Sinä sanoit:
“Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.”  (Joh.14:27)

Tuo rakas Jeesus rauhasi sydämiimme. Myös niiden sydämiin ja mieliin, jotka tekevät isoja, kansoja koskevia päätöksiä. Anna heille viisautesi.
Anna meille rauha. Joulurauha. Kiitos että näet, välität ja rakastat.
Kiitos että saamme tänäänkin kääntää katseemme pimeydestä Valoon. 🙂

4. adventtisunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus ei ole vielä syntynyt. Pääosissa ovat Maria ja Joosef, joille kummallekin enkeli ilmestyi kertoen lapsesta, joka tulisi pelastamaan maailman…
Kummallakin, Marialla ja Joosefilla, on omat ajatukset, tunteet, kokemukset tästä. Siksi laitankin tähän laulun kummankin näkökulmasta. 

A Baby Changes Everything – Faith Hill 

‘Teinityttö, aivan liian nuori
täysin valmistautumattomana tulevaan
lapsi muuttaa kaiken
ei ole sormusta tytön sormessa
kaikki hänen unelmansa ja suunnitelmansa…
lapsi muuttaa kaiken

Hän ei ole koskaan koskettanut
miestä jota rakastaa
kuinka hän pystyy säilyttämään
tämän luottamuksen?

Lapsi muuttaa kaiken

Ja tyttö itkee, oi kuinka itkee
hänen täytyy lähteä, mennä kauas
taivas tietää, ettei hän voi jäädä
lapsi muuttaa kaiken.

Hän on kohta tulossa, tyttö tuntee sen
Missään ei ole tilaa, ei sijaa, ja hän itkee
tähti loistaa alas korkeuksista
enkelikuoro laulaa:
Kunnia vastasyntyneelle Kuninkaalle!

Koko elämäni on kääntänyt suuntaa
olin eksynyt, mutta nyt löydetty
lapsi muuttaa kaiken’

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel –
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.
(Matt. 1:18–24)

Laulu Joosefin kokemuksista – Alla laulu, jonka tarina on aika yllättävä. Se kertoo näet mm. keskustelusta, jonka Joosef käy erään naisen kanssa sen jälkeen, kun Jeesus on surmattu. – Raamattu ei Josefin vaiheista kerro sen jälkeen kun Josef ja Maria olivat käyneet 12-vuotiaan Jeesuksen kanssa Jerusalemissa, mutta perimätiedon mukaan Josef oli huomattavasti iäkkäämpi kuin Maria, ja kuoli ennen kuin Jeesus tuli aikuisikään. 
Kaunis laulu joka tapauksessa. (Videon alla sen lataaja, 4 lapsen isä, kirjoittaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan isänä olemisen haasteista ja siunauksista.)  

Joseph: I Was Not His Father, He Was Mine Michael McLean

Mies työsti eräänä iltana puunpalaa, hänelle niin tuttua materiaalia
Nainen uskoi tunnistaneensa hänet, vaikkei ollut siitä ensin varma.
Pyytäessään anteeksi ja kysyessään
” Etkö sinä ole sen miehen isä, jonka he ristiinnaulitsivat?”
nainen tunsi oudon surun kasvavan sisällään.
Puuseppä vastasi samoin kuin niin monesti ennenkin:
“En ollut Hänen isänsä, Hän oli minun Isäni.”

Mies jatkoi työskentelyään kuluneilla, karkeilla käsillään.
Vaikka nainen ei kysynyt enempää, mies tiesi, että tämä ymmärsi.
Niinpä mies kysyi, voisiko nainen auttaa häntä
ja näki myöntävän vastauksen naisen katseesta.
Nainen teki kaiken niin kuin mies pyysi,
hän oli kiitollinen tästä mahdollisuudesta.
Sitten he keskustelivat tuntikausia Jeesuksesta
ja siitä, miten mies tunsi Jeesuksen jumalallisen luonnon.
Mies sanoi: “En ollut Hänen isänsä, Hän oli minun Isäni.”

“Sillä kuinka näin ymmärtämätön ja virheitä täynnä oleva ihminen
voisi edes toivoa voivansa kasvattaa Jumalan Poikaa?”

Sitten mies kertoi epäilyksistään, joita hänellä oli ollut satoja kertoja
ja kuinka Jeesus aina välillä oli osoittanut hellästi, että tämä oli toiminut ihan hyvin
Sitten puuseppä lausui suurimmat totuudet, jotka hän oli koskaan kuullut
ja todisti, että hän oli kuullut ne kaikki Jeesukselta.
Ja silloin nainen tunsi sydämensä hehkuvan.

Naisen lähtiessä he halasivat, ja Joosef sanoi hänelle vielä kerran:
“Kerro kaikille, että minä en ollut Hänen isänsä, kerro että Hän oli minun.”

Muut 4. adventtisunnuntain tekstit ovat:  Ps. 130:5–8, Sef. 3:14–17 ja Fil. 4:4–7.