12.6.2017 
Aloitin uutispaaston tammikuussa Trumpin voittaessa vaalit. Viime viikolla ajattelin, että ehkä pitäisi taas vähän katsoa missä tässä maailmassa mennään.
Toissa päivänä, lukiessani uutisista kenet maamme toiseksi suurin puolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen, reaktioni oli yhtä tyrmistynyt kuin USA:n pressanvaalien tuloksesta: ei voi olla totta!
Haurasta tekoa? – Eilisessä huippupäättäjien keskustelussa Kultarannassa Federica Mogherini totesi, että valtio, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan, on heikko/helposti särkyvä (fragile). – Tuon ja PS:n pj:n valinnan mukaan osa maatamme on melko haurasta tekoa.
Kristillissosiaalisuutta? – PS:n kotisivuilla kuvataan puolueen arvomaailmaa kansallismieliseksi ja kristillissosiaaliseksi.
Piti googlata, mitä jälkimmäinen sana oikein tarkoittaa: ‘Kristillissosiaalisuus on aate ja ajattelutapa, jossa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämispyrkimykset ja- toiminta perustuvat kristinuskon lähimmäisenrakkauteen ja kristilliseen arvopohjaan. Keskiössä ovat yhteiskunnan vähäosaiset, sairaat, lapset, vanhukset ja muut apua tarvitsevat.’
Kristillisen toimintatavan synnyttäjä, suunnannäyttäjä ja keskushahmo ei ollut kansallismielinen. Hänelle ‘muut apua tarvitsevat’ eivät rajoittuneet vain oman maan kansalaisiin. Vaikka hänen oli määrä syntyä sen kansan keskuuteen, jota Jumala oli valmistanut ja kouluttanut pitkät ajat, hänen missionsa oli globaali. Hänen opettamansa lähimmäisenrakkaus ulottuu vihamiehiinkin. Hän myös kehotti levittämään hyvää sanomaansa kaikkialle maailmaan.
Huokaus. Pitäisiköhän jättää jälleen uutisten lukeminen, vaikka tämän kesän ajaksi, ja keskittyä kaikessa rauhassa suloisesta suvesta nauttien – aarteenetsintään…
Jeesus sanoi:
”Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon.
Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kauppias etsi kauniita helmiä. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.” Matt. 13: 44-46
Taivasten valtakunnan löytäminen muuttaa ihmistä. Miten tuo muutos ilmenee? Riippuu varmaan yksilöstä, hänen arvomaailmastaan sekä ajattelu-, tuntemis- ja toimintatavoistaan.
Tuo muutos voi tapahtua sisimmässä niin että muut eivät sitä havaitse. Joskus taas toiset huomaavat muutoksen paremmin kuin itse.
Jollekin muutos voi olla kuin hienovaraista sisäistä väreilyä, joka vaikuttaa, vaikkei ehkä osaa kuvailla miten. Useilla se alkaa muuntaa ajattelu- ja toimintatapaa, suhtautumista itseen, toisiin ja asioihin.
Jeesuksen vertausten miehille se merkitsi kertakaikkisen radikaalia päätöstä: myydä kaikki minkä omistivat saadakseen löytämänsä kallisarvoisen aarteen.
Arvottaminen – Mikä minulle on todella tärkeää ja kallisarvoista? Sellaista, mistä en millään haluaisi luopua? Tai mitä tavoittelen innokkaimmin? – Tuota voi aina välillä pysähtyä miettimään.
Joskus, kun koetaan äkkipysäytys (esim. terveyden, omaisen tai omaisuuden menetys), suhtautuminen ennen tärkeinä pitämiin asioihin voi myös muuttua dramaattisesti.
Tunnen pariskunnan, jolle kävi näin. Heillä oli menestyvä, arvokkaita tuotteita myyvä firma pääkaupungin keskustassa. Yritys meni konkurssiin ja perhe menetti kaiken omaisuutensa. Oli ihmeellistä nähdä, miten perheen vanhemmat pysyivät siitä huolimatta harmonisina. Kuinka he jaksoivat huolehtia lastensa hyvinvoinnista myös noina suurten muutosten aikoina. Isän ja äidin huolet eivät siirtyneet lasten kannettaviksi. Heidän rauhaa, lämpöä ja valoa säteilevät olemuksensa kertoivat, kuinka se, mitä he olivat löytäneet ja mistä he ammensivat voimansa, oli heille paljon merkittävämpää kuin aineellisen omaisuuden määrä tai sen puuttuminen.
Ikuisuuksien Jumala, auttaisitko meitä löytämään sen, mikä elämässä on arvokkainta ja merkityksellisintä? Sen, mikä pysyy, tapahtuipa mitä tahansa. Antaisitko vaikka välähdyksenomaisen oivalluksen iäisyyden merkityksestä elämällemme, sielullemme, hengellemme? Sellaisen, joka sisimmässämme muuntuisi selkeydeksi, syvenisi ymmärrykseksi.
Anna syvä tieto/kokemus/luottamus sisimpäämme Sinun Taivaallisen Valtakuntasi olemassaolon todellisuudesta. Ja siitä, kuinka se on tarkoitettu jokaiselle; yhtä hyvin niille jotka jo ovat löytäneet, niille jotka etsivät sekä niille, jotka eivät ole vielä tunteneet sisimmässään kutsuasi etsintäretkelle.
Anna meidän tuntea kuinka Sinä Olet, myös tässä ajassa ja paikassa, kanssamme. Kuinka Sinä kääntyessämme puoleesi rohkaiset, johdatat, lohdutat, annat voimia – vaikeimpinakin aikoina, ja ihan erityisesti niinä.
Anna meidän havaita läsnäolosi todellisuus keskuudessamme.
Aarteen etsintää – Valtakuntasi aarre odottaa löytämistään. Auttaisitko meitä etsimään? Virittäisit meitä näkemään Sinun Valtakuntasi arvomaailmaa, opettaisit toimimaan sen mukaisesti.
Auttaisit meitä näkemään kuinka me kaikki olemme silmissäsi arvokkaita, tärkeitä ja rakkaita.
Kaikkivaltias, Johdata meitä löytämään Valtakuntasi Ilo, Rauha, Rakkaus ja Valo mieleemme, sydämeemme ja koko olemukseemme, niin yksilöinä kuin kansakuntana.
Kun katsomme Sinuun, saamme toivon, voiman ja rohkeuden kulkea kohti Sinun Valtakuntasi todellisuutta.
************
Kummiksi? – Blogikirjoittamisen jälkeen kävin kaupassa. Kassajonossa oli srk:n diakoni, jonka kanssa juteltiin niitä näitä. Kaupan ulkopuolella hän kysyi ryhtyisinkö kummiksi kristityksi kääntyneelle nuorelle. Spontaani vastaukseni oli kyllä. Sitten aloin miettiä miten kestäisin tilanteen, jos kummilapsi, jolla olisi rankkoja kokemuksia takanaan, ei saisi turvapaikkaa ja palautettaisiin, tietämättä mikä häntä kohteessa odottaisi. – Sovimme, että palaamme asiaan.
Kummeja kuulemma tarvitaan näille nuorille. Diakoni sanoi, että monet heistä ovat joutuneet perheensä hylkäämiksi kääntymyksensä vuoksi. He ovat pelokkaita, kun eivät tiedä tulevasta.
Kastetta edeltää pitkä ja perusteellinen srk:n järjestämä opetusprosessi, jolla halutaan vaikuttaa myös siihen, ettei kristinuskoon kääntymisen motiivina olisi toive, että se helpottaisi turvapaikan saamista. (Sitähän se ei teekään.)
Gate of Heaven – David Binion
“Varmaankin Herra on täällä tässä paikassa, palvoessamme
vaeltava sydän etsii lupausta
syvässä unessa tähtien alla näin unen: taivaat olivat avoinna
voisiko tämä olla Jumalan huone?
tässä olemme, odottaen, tavoitellen sitä, mitä Sinä Olet
täpötäysissä huoneissa taikka avarilla paikoilla
tiedän ettei taivas ole niin kaukana
enkelit nousevat ylös, enkelit laskeutuvat alas
olen löytänyt taivaan portin, voin nähdä avoimen oven
voin kuulla Isän kutsuvan: “Tule”
ilmapiiri muuttuu; nuoret ja vanhat, rikkaat ja köyhät
kaikki näkevät Sinun Valtakuntasi tulevan
näen enkeleiden kohoavan ylös, enkeleiden laskeutuvan alas
…kaikki näkevät Sinun kasvosi”
Muut tekstit: Ps. 49: 6-10, 16-21, Aam. 8: 4-8, 2. Kor. 8: 1-9 ja Luuk. 12: 13-21.