14.7. 2023. Miten ihanista kesäsäistä ollaankaan saatu nauttia, paisteesta – ja välillä sateista!
Lauantaina kävimme pojan ja miniän kanssa näyttelyssä Hgin keskustassa, jonka jälkeen he tarjosivat minulle ihanan aterian E-esplanadilla olevassa ravintolassa. Sateensuojat olivat mukana, koska oli luvattu sateita.
Jälkiruoan jälkeen katsoimme ikkunasta sataako. Ei satanut, joten pääsimme kuivina junaan. Pasilan kohdalla sitten tulivat tummanharmaat pilvet ja rankkakaatosade.
Nettiuutisista näimme tulvivasta Espasta: vain vähän sieltä lähtömme jälkeen ihmiset kahlasivat sääriään myöten vedessä. Miltäköhän olisi tuntunut kahlata tulvavedessä? – No, olisihan se ollut kokemus sekin!
***********************
Alla olevissa teksteissä puhutaan apostolien kutsumisesta ja siitä, millaista on olla Kristuksen opetuslapsena.
Millaista on ryhtyä Kristuksen työntekijäksi? Riippuu tietenkin paljon siitä, missä ja miten sitä alkaa tehdä.
Mietin, millaista oli kun itse päätin ruveta seuraamaan Kristusta. Omalla kohdallani tuli vastaan aika haastavia juttuja heti alkuun. Mutta ne myös kasvattivat. Opin hyvinkin konkreettisella tavalla, että keino päästä peloistaan on kohdata ne.
Kerran poikkesimme ystävien kanssa Mikkelissä kirjastossa olevaan valokuvanäyttelyyn, joka
kertoi Pietarin kaatopaikalla elävistä romaneista. He olivat rakentaneet itselleen hökkeleitä kaatopaikalta löytämistään peltilevyistä, laudoista ja muovista. Lapset seisoivat isoissa saappaissa mudassa ja katsoivat kameraan suurin, vakavin silmin.
Tuonne en voisi ikinä mennä, huokasin. En ikinä pystyisi kohtaamaan noita liejussa käveleviä lapsiressukoita. – Heti tuon huokaisun jälkeen sain kehotuksen hankkia viisumi: lähtisimme kuvat ottaneen lähetystyöntekijän (joka oli itsekin romani ja oli paikalla näyttelyssä) mukaan viemään näille kaatopaikalla asuville ihmisille ruokaa ja vaatteita.
Vierailumme siellä oli silmiä avaava kokemus. Se ravisutteli tajuamaan, miten valtavan erilaisiin olosuhteisiin ihmiset voivatkaan syntyä. Vain muutaman km:n matkan päässä olevassa kaupungissa asuttiin mukavasti kerrostaloissa ja ostettiin kaupasta ja tavarataloista ruoat, vaatteet ja muut tarpeelliset asiat. – Tuolla kaatopaikalla syntyneiden ja kasvaneiden lasten piti etsiä syötävänsä ja vaatteensa kaatopaikalta.
Lajittelimme ruokatarvikkeetruoka kaupan takapihalla kasseihin, pakkasimme ne autoihimme ja ajoimme kaatopaikalle. Ennen kuin alettiin jakaa kasseja, lähetystyöntekijä puhui autojemme ympärille kokoontuneille ja rukoili venäjäksi. Sitten hän alkoi jakaa kasseja pakettiautostaan ja minä henkilöautosta. (Muut mukanaolijat olivat kiivenneet kukkulan päälle turvaan; tiesivät ilmeisesti mitä oli tulossa),
Siitä alkoi kaaos: kaikilla oli huoli siitä, että jäisi ilman ruokakassia. Eräällä äidillä oli vauva selkänyytissä. Äiti tunki auton sisään ja vauva melkein jäi autonoven väliin puristuksiin, puristamaksi, kun väkijoukko painoi päälle. Englanninkieliset kehotukseni ja huutoni rynnistäjille kaikuivat kuuroille korville. Eiväthän he englantiani ymmärtäneetkään, mutta tuntui että vaikka olisivat ymmärtäneet, tarve saada ruokakassi oli niin suuri, ettei se olisi auttanutkaan.
Kuin ihmeen kaupalla sain pidettyä autonovea niin ettei vauva vahingoittunut auton luo tungeksivan ihmismassan painosta. – Ehkä siinä olivat taivaalliset joukot tulleet apuun.
Mutta oli kyllä aikamoinen kokemus, tuo ensimmäinen pieni lähetysreissuni!
**********************
Hyvyytesi runsaus – Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken, tutkimaton hänen suuruutensa!
Sinun tekojasi ylistetään polvesta polveen, isät kertovat ihmeitäsi lapsilleen, tuovat julki sinun kirkkautesi, loistosi ja kunniasi. Minä mietiskelen sinun ihmetekojasi. Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi, kerrottakoon niistä kaikille. Minä julistan sinun suuruuttasi. Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta, kiitettäköön sinun vanhurskauttasi riemuiten. Ps. 145:3–7
Älä pelkää– Herra sanoi: ”Ihminen, nouse. Minä tahdon puhua sinulle.”
Hänen puhuessaan minuun tuli henki, se nosti minut seisomaan, ja minä kuulin hänen puhuvan minulle. Hän sanoi:
”Ihminen, minä lähetän sinut israelilaisten luo, noiden kapinallisten pariin, jotka ovat nousseet minua vastaan. Alusta alkaen he ja heidän isänsä ovat olleet minulle uskottomia. Minä lähetän sinut ihmisten luo, joilla on kovat kasvot ja taipumaton sydän. Sinun tulee sanoa heille: ’Näin sanoo Herra Jumala.’ Kuulkoot tai olkoot kuulematta – he ovat uppiniskaista kansaa – he tulevat kuitenkin tietämään, että heidän keskellään on ollut profeetta. Älä sinä, ihminen, pelkää heitä, älä kauhistu heidän sanojaan, vaikka olet heidän keskellään kuin piikkipensaikossa ja skorpionien seassa. Älä pelkää heidän puheitaan, älä säiky heitä – he ovat uppiniskaista kansaa. Sinun tulee puhua minun sanani heille, kuulkoot tai olkoot kuulematta – he ovat uppiniskaisia. Mutta sinä, ihminen, kuuntele mitä sinulle sanon. Älä niskoittele, niin kuin tämä niskuroiva kansa. Avaa suusi ja syö, mitä sinulle annan.” Hes. 2:1–8
Erityisesti nuo Luojamme sanat “Älä pelkää” koskettavat minua aina kun ne luen. Itse kun olen pelännyt niin monia asioita liittyen Kristuksen seuraajaksi ryhtymiseen ja siihen, millaisia asioita siitä seuraisi. (Myöhemmin tulin huomaamaan, että pelkoni olivat täysin turhia.)
Eräs pelkoni liittyi ensimmäiseen Afrikan matkaani. Kerran kun oli puhetta Afrikasta, huokaisin että Ruandaan en ainakaan ikinä pystyisi menemään. Muistissani olivat nimittäin karmeat uutiskuvat 10 v. aiemmin tapahtuneesta Ruandan kansanmurhasta. Ajattelin, etten ikinä pystyisi kohtaamaan näitä ihmisiä, jotka olivat kokeneet niin kammottavia asioita!
Vaan kuinka ollakaan, tuskin olin pelkoni ilmoille huokaissut, eräs evankelista pyysi minua lähtemään kanssaan – Ruandaan.
Jumala on mukana – Ehkä jonkun toisen kerran kerron siitä matkasta. Jossain blogipäivityksessäni olen jo tainnut kertoakin jotain Itä-Afrikan lähetysmatkoistani.
Joka tapauksessa päällimmäiseksi niistä on jäänyt ihmetys ja kiitollisuus siitä, kuinka vahvasti Jumala on mukana, kun lähtee (lähelle tai kauemmas) tekemään töitä Hänelle,
Ihmeitä, pieniä ja isompia, on täynnä matka, kun tekee sitä Hänen kanssaan. Kiitollinen olo on kaikesta, jossa on saanut olla mukana, kokemassa sitä, kuinka Hän haluaa auttaa ja toimia siellä, missä ollaan valmiit ottamaan vastaan Hänen apunsa.
Kristus liittää yhteen – Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen. Ef. 2:19–22
Eikö ole ihmeellinen asia tuo: että Kristus liittää meidät yhteen, yhdeksi perheeksi. Että kuulumme Jumalan perheeseen. Ja että olemme osallisia kaikesta siitä, mitä Hän haluaa tehdä keskellämme ja kauttamme.
Ja että Jumalan lapsina olemme osallisia myös siitä kaikesta, mikä kuuluu Hänen Pojalleen.
‘Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa ‘ (Room(:17).
Myös kärsimyksen jaamme Kristuksen kanssa. Kristus kärsii, kun ihmiset kärsivät. Hän, joka joutui kärsimään, tietää ja tuntee, mitä kärsimys on. Siksi Hän haluaa herättää meissä myötätunnon ja auttamisenhalun. Ja Hän on kanssamme, kun annamme sydämemme, kätemme ja jalkamme Hänen käyttöönsä.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Elävän Jumalan Poika – Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: ”Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?” He vastasivat: ”Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.” ”Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.”
Jeesus sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.” Matt. 16:13–19
Pietari oli spontaani ihminen. Usein hänen suustaan lähti suodattamatta ja harkitsemattomasti kommentteja, joista hän jälkeenpäin joutui huomaamaan, etteivät ne olleet ihan kohdallaan.
(Ongelma, jonka kanssa hallituksessammekin parhaillaan kipuillaan, kun joudutaan puimaan joidenkin ministerien rasistisia kommentteja, kirjoituksia ja asenteita – uh!)
Ukkosenpojasta rakkauden apostoliksi – Kyllähän rajuihin kommentteihin haksahtivat toisinaan myös opetuslapset. – Kun Jeesuksen lähettämät sananviejät menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa, kyläläiset kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla Jerusalemiin. Tästä suivaantuneina Jaakob ja Johannes (joita Jeesus kutsui ‘ukkosenjylinän pojiksi’) sanoivat: “Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät?” (Luuk.9, 52-54)
Kristuksen rakkaus muutti heidät sitten täydellisesti, ja Johanneksesta tulikin vanhempana oikea Jumalan rakkauden apostoli.
Se, mitä suustamme lähtee, kuvastaa useimmiten sydäntämme, ajatuksiamme ja omia asenteitamme. Ne eivät valitettavasti ole aina niin rakkaudellisia kuin ehkä toivoisimme niiden olevan. Varsinkaan niillä, jotka eivät harkitse sanojaan, vaan puhuvat vailla suodatinta.
Mutta on myös niitä, jotka tarkoituksella puhuvat (tai kirjoittavat) toisia loukkaavasti.
En muista Pietarin tarkoituksella halunneen loukata ketään. Mutta – samoin kuin Paavali – hän oli suorapuheinen mies, eikä ehkä sieltä lempeimmästä päästä. Heissäkin tapahtui kuitenkin valtava muutos, kun Kristus oli kutsunut heidät palvelukseensa.
Jumalan Rakkaus ja Pyhän Hengen voima alkoi toimia heissä ja heidän kauttaan.
Kun Jeesus kysyi opetuslapsilta, kuka hän heidän mielestään on, Pietari vastasi epäröimättä:
”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.” – Jeesus totesi, että hänen Isänsä taivaissa oli sen Pietarille ilmoittanut.
Miten erilainen tämä maailmamme olisikaan, jos Luojamme saisi Henkensä kautta vaikuttaa meissä niin, että Hän ohjaisi ajatuksiamme, puheitamme ja tekojamme, sen sijaan että toimisimme omista asenteistamme käsin. Jos osaisimme hiljentyä kuuntelemaan Hänen ohjaustaan ja johdatustaan, ja jos sydämemme, sielumme ja henkemme olisivat avoinna Hänen vaikutukselleen.
Kristus, auta meitä olemaan avoimia Sinun Rakkautesi vaikutukselle. Anna Pyhän Henkesi tehdä meissä hyvää työtään, jotta voisimme tulla enemmän Sinun kaltaiseksesi, ja jotta taivaan valtakunnan todellisuus voisi ilmetä enemmän keskellämme.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏