Ylösnousseen todistajia

16.4.2023.  Vielä joitakin päivä sitten pihan ensimmäiset nupulla olleet sinivuokot avasivat siniterälehtensä katsomaan taivaansineä ja nauttimaan auringon suloisesta lämmöstä. Aina yhtä sykähdyttävä näky!

Viime kuussa käydessäni läpi valokuvakansioitani ja karsiessani sieltä pois turhia, totesin että joka kevät olen kuvannut ensimmäiset leskenlehdet, krookukset, sinivuokot ja valkovuokot! Kevät vain on niin lumoavaa aikaa. Niin ihmeelliseltä tuntuu, että lumen ja jään alta nousee uutta elämää iloksemme.
Nyt päätin kuitenkin hillitä innostustani pelkästään niiden katselemiseen. Ja muutenkin rajoittaa valokuvaamista, kertyneitä kuvia kun on vielä karsimisen jälkeenkin ihan järjetön määrä.
(Saa nähdä kuinka onnistuu…)

Perhoset ja pörriäiset aterialla – Poikkesin tänään kotimatkalla kauppapuutarhaan katsomaan, mitä siellä on tarjolla. Värikkäät orvokit olivat kutsuneet perhosia ja pörriäisiä aterioimaan. Oi että sitä oli ilo katsella.

Päivän evankeliumissa ylösnoussut Jeesus kutsuu opetuslapsensa valmistamalleen aterialle. Sekin on asia, josta voimme iloita: Kristus kutsuu meitä luokseen, nauttimaan siitä, mitä Hänellä on meille tarjottavanaan.  

*********************

Elävien maassa 
Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua,
hän kuulee hartaan pyyntöni.

Kun huudan häntä avuksi, hän kuuntelee minua.
Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe. Silloin minä huusin Herran nimeä: ”Herra! Pelasta minut!”
Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen.
Herra on avuttomien suojelija. Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni.
Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen.
Hän pelasti minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä, ei antanut jalkani astua harhaan.
Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa.   Ps. 116:1–9

Uskomatonta?
Näin sanoo Herra Sebaot:

– Jos tämä kaikki onkin uskomatonta niiden silmissä, jotka noina päivinä ovat jäljellä tästä kansasta, tarvitseeko sen olla uskomatonta minun silmissäni? kysyy Herra Sebaot. 
Näin sanoo Herra Sebaot:
– Vielä minä pelastan oman kansani auringonnousun ja auringonlaskun maista. Jerusalemiin minä tuon heidät asumaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa, uskollinen ja vanhurskas.  Sak. 8:6–8:

Elämän ruhtinaan todistajat
Pietari alkoi puhua kansalle:

    ”Israelilaiset, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä, aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään? Ei – Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on korottanut kirkkauteen palvelijansa Jeesuksen, hänet, jonka te luovutitte tuomittavaksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, vaikka Pilatus oli päättänyt vapauttaa hänet. Hänet te kielsitte, pyhän ja vanhurskaan, ja pyysitte vapaaksi murhamiehen. Te surmasitte elämän ruhtinaan! Mutta Jumala herätti hänet kuolleista; me olemme sen todistajia. Jeesuksen nimi ja usko siihen antoi voimaa tälle miehelle, jonka te näette ja tunnette. Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette.
    Minä kyllä tiedän, veljet, että te niin kuin hallitusmiehennekin teitte tietämättömyyttänne sen, minkä teitte. Mutta sillä tavoin Jumala pani täytäntöön sen, minkä hän ennalta oli ilmoittanut kaikkien profeettojen suulla: hänen Voideltunsa tuli kärsiä ja kuolla. Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun.”  Ap. t. 3:12–20:

Leipää ja kalaa
Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin:

    Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: ”Minä lähden kalaan.” ”Me tulemme mukaan”, sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.
    Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: ”Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?” ”Ei ole”, he vastasivat. Jeesus sanoi: ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.” He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: ”Se on Herra!” Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää.
    Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: ”Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.” Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon – kaikkiaan sataviisikymmentäkolme – verkko ei revennyt.
    Jeesus sanoi: ”Tulkaa syömään.” Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: ”Kuka sinä olet?”, sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.  Joh. 21:1–14:

Jeesus kutsui opetuslapsiaan kysyen:Onko teillä mitään syötävää?” Näiden todetessa ettei ole, hän neuvoi heitä miten toimia, ja verkot täyttyivät kaloista. Jeesus pyysi heitä tuomaan näin saatuja kaloja hiillokselle, jolla hän oli jo valmistanut heille aterian leivästä ja kaloista.

Opetuslapset olivat hämmentyneitä, eivät oikein tienneet miten olisivat olleet ja suhtautuneet ylösnousseeseen Opettajaansa. Siinä Hän joka tapauksessa oli, elävänä, tarjoten heille ruokaa.
Ihmeellistä, selittämätöntä, käsittämätöntä, mutta kuitenkin todellista. – Tuo ateria Genesaretinjärven rannalla oli opetuslapsille varmasti unohtumaton elämys. Ehkä he palasivat siihen ajatuksissaan ja puheissaan vielä useasti jälkeenpäin.
Voin hyvin kuvitella, että se oli heille ei vain uskoa, vaan myös voimaa antava kokemus.

Kristus kutsuu tänäkin päivänä meitä, enemmän tai vähemmän hämmentyneitä, ihmetteleviä ja nälkäisiä, luokseen.
Hän haluaa ravita meitä, antaa meille sitä mitä tarvitsemme. Hän haluaa rohkaista, ja auttaa meitä löytämään keinoja, joilla voimme tuoda sitä parasta, mitä meillä on annettavanamme, yhteiseksi hyväksi.

Luojamme on antanut meille kaikille lahjoja ja ominaisuuksia, joita Hän toivoo meidän käyttävän toistemme iloksi ja hyödyksi. Jokaiselle meille Hän on suunnitellut oman tärkeän, ainutlaatuisen osan, ja Hän haluaa auttaa meitä sen toteuttamisessa.
Uskon että Hän toivoo, että meistä löytyisi samanlaista valmiutta ‘heittää verkko veneen oikealle puolelle’ kuin oli opetuslapsilla.
Että meissä löytyisi halua kuunnella ja kuulla, miten Hän meitä ohjaa ja neuvoo, ja halua toimia sen mukaisesti. Avointa ja kuuntelevaa sydäntä ja mieltä.

Kristus, auttaisitko meitä siinä? Kiitos että kutsut meitä, autat, rohkaiset, ohjaat, varjelet ja ravitset.
Kiitos että olet kanssamme. Sinä näet, kuinka paljon Sinua tarvitsemme, Sinun Rakkauttasi,  Huolenpitoasi ja Rauhaasi.   

💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏