12.6.2026. Millainen valtava riemu syntyikään, kun Leijonat voittivat MM-kullan! En yleensä seuraa urheilua, mutta seuraavana päivänä kuultuani voitosta katsoin netistä joitakin kuvia ja videoklippejä, ja kuvia valtavasta määrästä ihmisiä, jotka kokoontuivat juhlimaan Leijonia Stadionin edustalle. (Eivät kuulemma olisi mahtuneet sisälle Stadioniin, niin paljon heitä oli.)
Taivaallinen Voittaja – Mieleen tuli, että koittaisiko vielä se päivä, että yhtä suurella joukolla ja samanlaisella innostuksella ja riemulla kokoonnuttaisiin Stadionille juhlimaan ja ylistämään Häntä, jota Raamatussa kuvataan myös Leijonaksi.
Sellaisia suurtapahtumia ja -kokoontumisia järjestetään jatkuvasti ympäri maailmaa, joissa ylistetään, palvotaan, rukoillaan ja juhlitaan taivaallista Leijonaa, vastustajansa voittanutta Kristusta.
Alla olevan korinttolaiskirjeen teksti puhuu siitä, mistä oikeasti kannattaa olla ylpeä.
Mutta kyllähän tuollaisilla maallisen tason voitoilla ja tapahtumilla on urheilukansalle valtavan innostava, mieliä kohottava ja yhdistävä merkityksensä.
Silmiin osui ote HS:n artikkelista, jossa filosofi Esa Saarinen kommentoi Leijonien MM-voittoa.
Henkisenä peilinä – Esa Saarinen näkee Leijonien kullan ’suomalaisuuden henkisenä peilinä’.
Saarisen mukaan kapteeni Aleksander Barkovin nöyrä johtajuus ”poistaa feikkiä” suomalaisista. ’Barkovin esimerkki osoittaa, että aitous, reiluus ja toisten nostaminen voivat olla maailman parasta toimintaa.’
Nuo filosofi Saarisen mainitsemat ominaisuudet: aitous, reiluus ja toisten nostaminen voisivat olla moderneja ilmauksia sille, mitä Jeesus osoitti omalla toiminnallaan, ja mihin hän kutsui muitakin, kuten ensi pyhän evankeliumissa.
Samoin hän, Ylösnoussut Voittaja, kutsuu myös meitä joukkueeseensa, pelaamaan sen reilujen sääntöjen mukaan. 🙂
**********************
Kirkkovuosikalenterin mukaan ensi pyhän ’tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden.’
Valo pimeyteen – Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä. Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat. He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä, mutta tuekseni tuli Herra.
Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen, sillä hän oli mieltynyt minuun.
Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle, vilpitöntä kohtaan sinä olet vilpitön. Puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan, mutta kieron sinä johdat harhaan. Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.
Ps. 18:17–20, 26–29
Palatkaa luokseni – Jumala sanoi profeetta Sakarjalle: ”Julista kansalle nämä Herran Sebaotin sanat:
– Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot.
Älkää tehkö niin kuin isänne! Aikaisemmat profeetat julistivat heille: ’Näin sanoo Herra Sebaot: Palatkaa vääriltä teiltänne ja lakatkaa tekemästä pahaa!’ Mutta teidän isänne eivät kuunnelleet minua, eivät välittäneet puheistani, sanoo Herra.
– Missä isänne nyt ovat? Entä profeetat? Elävätkö hekään ikuisesti? Mutta minun sanani ja käskyni,
jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen teidän isienne kohdalla.” He tutkivat itseään ja myönsivät: ”Niin kuin Herra Sebaot oli sanonut tekevänsä meille pahojen töittemme ja syntiemme vuoksi, niin hän on myös tehnyt.”
Sak. 1:3–6
**********************
Jumalan vaikutusta – Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: ”Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.”
1. Kor. 1:26–31
Hyviä lauseita luettavaksi ja muistettavaksi erityisesti silloin, jos tulee avuton tai voimaton olo: enhän minä tässä mitään… – en pysty, en osaa, en jaksa, tms. Silloin on ihana tietää ja muistaa, että vaikka olisi itsellä kuinka neuvoton, avuton tai voimaton olo tahansa, Jumala on se joka voi. Hän johdattaa, vahvistaa ja auttaa eteenpäin, kunhan käännymme Hänen puoleensa.
Yhtä hyviä lauseita nuo ovat myös silloin, jos nenä alkaa nousta pystyyn: minähän tässä tiedän, osaan ja pystyn, paremmin kuin toiset. Jollei itse huomaa ylimielisyyttään tai omahyväistä asennettaan, voi olla että Jumala tulee ja ravistelee vähän puunrunkoa, niin että ne varisevat sieltä latvuksesta alas maahan.
Noista viimeisistä sanoista ”Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.” tulee mieleen nuoret, jotka ovat viime aikoina lähteneet innolla seuraamaan Jeesusta. Yksi heidän ”iskulauseitaan” näyttää olevan: ”Me emme häpeä evankeliumia.” He menevät kaduille kohtaamaan ihmisiä ja kertomaan hyvää sanomaa kaikille, jotka ovat valmiita kuulemaan. 🙂
Kutsu – Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.”
Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: ”Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen.” Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: ”Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.” Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.”
Luuk. 19:1–10
Tämä kertomus Sakkeuksesta tuo mieleeni joka kerran vähän erilaisia näkökulmia. Tällä kertaa nousi ensimmäiseksi se, että vaikka Sakkeus oli rikas ja esimiesasemassa, hän ei hävennyt kiivetä puuhun nähdäkseen Jeesuksen väkijoukon keskeltä.
Ympärillä olevat paheksuivat sekä Sakkeusta siksi, että tämä oli publikaani, ja Jeesusta siksi, että hän meni publikaanin taloon.
Siihenhän me ihmiset olemme taipuvaisia tänäkin päivänä: paheksutaan toisia milloin mistäkin syystä. Surullista on, miten paljon helpommin ja herkemmin olemme arvostelemassa kuin arvostamassa kanssaihmisiämme.
Jeesus puolusti Sakkeusta: ”Onhan hänkin Abrahamin poika.”
Ehkäpä Sakkeuksen halussa nähdä Jeesus oli enemmän kuin pelkkä uteliaisuus. Jospa hän tunsi että omaisuus ja asema ei tuonut hänelle tyydytystä. Jotain puuttui. Ja kohdattuaan Jeesuksen hän tiesi: tässä oli se, mitä syvällä sisimmässäni kaipasin.
Sakkeuksessa tapahtui valtava muutos. Epärehellisesti toiminut katui ,jakoi puolet omaisuudestaan köyhille ja maksoi takaisin niille, joilta oli vaatinut liikaa. Ja Jeesus totesi, että pelastus oli tullut ei vain Sakkeuksen, vaan myös koko hänen perheensä osaksi.
Mieleen tulee. miten monenlaisia käsityksiä meillä voi olla siitä, miten voimme kohdata Jumalan. Onko meille itsestään selvää, että voimme lähestyä Häntä? Vai koemmeko että meidän täytyy ’kavuta ylemmäs’ nähdäksemme Hänet paremmin?
Kohdattuani 1. kerran Jeesus Kristuksen, purskahdin itkuun Hänen katsoessa minuun lempeän intensiivisesti sanoen rakastavansa minua. – Eihän se ole mahdollista! Minunhan on muututtava paremmaksi ihmiseksi, jotta voisin olla Jumalan rakkauden arvoinen, ajattelin.
Siitä alkoi sitten kaikenlaisten itsensä kehittämismetodien opiskelu. En kohdannut ketään, joka olisi sanonut minulle että hei, riität Jumalalle juuri sellaisena kuin olet; anna Hänen tehdä se muutostyö. Kävin monenlaiset koulutukset ja kurssit, Kun yhden olin suorittanut, aloitin seuraavan. Mikään ei tuntunut riittävän.
Missään vaiheessa ei tullut ajatusta, että voisin antaa muutostyön jollekin, joka on siinä tuhat kertaa parempi kuin mitkään koulutukset tai kurssit. Hän, Auttajamme, oli koko ajan lähellä, en vain tiennyt sitä, vaan kuvittelin että minun on itse koetettava kehittää itsestäni Jumalalle kelpaava.
Luojamme kuitenkin kutsuu meitä lähelleen, yhteyteensä, voidakseen tehdä meissä hyvää muutostyötään. Jotta kasvaisimme Hänen Poikansa kaltaisuuteen.
Joillakin muutos tapahtuu kertaheitolla, kuten Sakkeukselle kävi. Itselläni prosessi on ollut hidasta. Mutta matkallahan tässä ollaan,
Ja kyllä on mielenkiintoinen ja antoisa tämä elämänmittainen kasvuprosessi! Joka päivä saamme opetella ja harjoitella, mitä Hän haluaa meidän ymmärtävän ja laittavan käytäntöön.
🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛
Rakas Jumala, tarvitsemme apuasi. Opeta ja johda meitä, jotta voisimme kasvaa enemmän Sinun kaltaisuuteesi. Auta meitä olemaan avoimia sille, mitä tahdot meissä ja kauttamme tehdä. Kiitos että kutsut meitä läheiseen yhteyteesi ja tuntemiseesi!
Auta meitä ymmärtämään, ettei meidän tarvitse koettaa muuttaa itseämme ollaksemme rakkautesi arvoisia. Poikasi lunastustyön kautta olemme vapaita ja oikeutettuja vastaanottamaan Rakkauttasi, jota tunnet luotujasi kohtaan. Jeesuksen kautta me olemme lapsiasi.
Sinä rakastat meitä, ja kun olemme lähelläsi, Rakkautesi muuttaa meitä. Riittää että tulemme luoksesi avoimin sydämin ja halukkaita muuttumaan, oppimaan ja seuraamaan Sinun tahtoasi ja johdatustasi elämässämme.
Kiitos että kutsut meitä yhteyteesi, läheisyyteesi, tuntemiseesi.
Kiitos rakas kolmiyhteinen Jumalamme. Isä, Poika ja Pyhä Henki.
💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛