14.1.2022. Eräs henkilö, jota arvostan kovasti sekä hengellisenä opettajana, retriitinohjaajana että kirjailijana on Peter Halldorf, 3. polven helluntaipastori. Hän on tutkinut kristittyjen erämaaisien ja -äitien opetuksia ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Hän on toiminut Pilgrim -lehden vastaavana toimittajana v:sta 1994, Hän on myös Linköpingiin Ekumeniska Kommuniteten i Bjärka-Säby‘n perustajia ja toimi sen johtohahmona (preses) v:een 2017.
Ruotsissa häntä arvostavat niin teologit kuin maallikot yli kirkkokuntien.
Ennen vuodenvaihdetta Lundin yliopiston teologinen tiedekunta myönsi Peterille kunniatohtorin arvon.
Ekumeniska Kommuniteten’in nyk. preses Jonas Eveborn kirjoittaa Peterin nimityksestä:
“Peterin kirjallinen tuotanto ja suulliset esitykset, toiminta pastorina – eikä vähiten hänen ihmettelevä ja löytämisestä iloitseva asenteensa (hållning av förundran och upptäckarglädje), joka heijastuu hänen olemuksestaan – on tasoittanut tietä hyville kohtaamisille kirkkojen, traditioiden ja uusien ystävien välillä yhteisössämme.
Se teologian, rukouksen, liturgian ja nykyajan tarkastelun linssi, jonka kautta Peter tarkastelee maailmaa, laajentaa näkemyksiämme niin historiasta, nykyajasta kuin tulevaisuudesta.
Iloitsemme tästä kunnianosoituksesta ja osoitamme yhteisönä lämpimimmät onnittelumme Peterille.”
Eräs vastaantuleva rouva ihasteli silmät säteillen: ” Onpa kaunis aamu!” Juttelemme hetken. Paluumatkalla kohtasimme uudelleen. “Kävin halaamassa puuta”, hän totesi hymyillen.
Hän kertoi muuttaneensa miehensä kanssa Rovaniemeltä pk-seudulle, lähemmäs lapsiaan, kun mies sairastui 4 v. sitten. Mies menehtyi 4 kk:n kuluttua muuton jälkeen. Vaimo, 87 vuotias, olisi muuttanut takaisin Rovaniemelle, jollei asuntoa olisi myyty.
“Metsää on ikävä, ja mökkimaisemaa. Juttukaveria myös kaipaan välillä, mutta tapaan usein kerhoystäviäni.” – Nytkin hän oli menossa tapaamaan erästä kerhoystävää.
Tuo leskirouva ei jää 4 seinän sisälle suremaan mennyttä. Hän hoitaa kaipuutaan käymällä metsässä halaamassa puuta ja tapailemalla kerhoystäviään.
Vaikkei uskonasioista juteltukaan, ajattelin että tuo nainen olisi valoisalla olemuksellaan ja elämänasenteellaan mainio hyvän sanoman ja toivon levittäjä. Ehkä hän omalla tavallaan onkin.
Tuollaisen mielen ja sydämen, valoisalla tavalla toimivan, toivoisin itsekin omaavani, niin kauan kuin täällä maan päällä tallustelen.
Ja hengellisesti sellaisen asenteen kuin Peter Halldorfilla: ihmetteleväisen ja löytämisestä iloitsevan. 🙂
Profeetta Elisa oli Israelin ehkä arvostetuimman profeetan, Elian oppilas. Ennen kuin Elia otettiin taivaisiin, Elisa pyysi että saisi saman voiman, jolla tämä teki ihmeitä. Elia sanoi, että näin kävisi, mikäli Elisa näkisi kuinka Elia kohoaisi taivaisiin. Elisa seurasi Eliaa erämaahan, josta Elia nousi ‘tulisilla vaunuilla’ taivaiseen. Elisa sai otteen Elian viitasta ja sai sen siten itselleen. Jumala teki hänen kauttaan ihmeitä, kuten oli tehnyt Elian kautta. Alla yksi niistä.
Leskivaimon usko – Erään profeetanoppilaan vaimo pyysi Elisalta apua sanoen: ”Minun mieheni, sinun palvelijasi, on kuollut. Sinä tiedät, kuinka hartaasti hän palveli Herraa. Nyt velkoja aikoo viedä molemmat poikani orjikseen.” Elisa sanoi hänelle: ”Mitä minä voisin tehdä hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi.” Nainen vastasi: ”Ei minulla, palvelijallasi, ole kotona muuta kuin pullollinen ruokaöljyä.” Elisa sanoi silloin: ”Mene nyt ja lainaa kaikilta naapureiltasi tyhjiä astioita. Kerää niitä niin paljon kuin voit. Mene sitten poikiesi kanssa sisään ja sulje ovi perässäsi. Kaada kaikkiin astioihin öljyä ja siirrä täysi astia aina syrjään.”
Nainen lähti hänen luotaan, meni poikiensa kanssa sisään ja sulki oven. Pojat ojensivat hänelle astioita, ja hän kaatoi pullosta niihin öljyä. Kun astiat olivat täynnä, hän sanoi pojalleen: ”Anna minulle vielä yksi astia.” Mutta poika vastasi hänelle: ”Ei ole enää yhtään.” Silloin öljyn tulo lakkasi. Leski lähti Jumalan miehen luo ja kertoi, mitä oli tapahtunut. Elisa sanoi: ”Myy nyt öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi voitte vielä elää sillä, mitä jää jäljelle.” (2. Kun. 4:1–7)
Astiat täyttyivät öljyllä – Yhdestä öljypullosta riitti öljyä kaikkiin astioihin. Kun astiat olivat täynnä, öljyn tulo lakkasi. Leskivaimo sai avun suureen hätäänsä: hän sai maksettua velkansa, joten hänen poikansa eivät joutuneet orjiksi.
Jumala oli aiemmin tehnyt samanlaisen ihmeen Elian kautta:
Tullessaan Sarpatiin Elia näki leskivaimon ja pyysi tältä vettä. Mutta pyytäessään tältä vielä palaa leipää, nainen vastasi:
“Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole jäljellä kuin kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän ruokaöljyä pullossa. Kun saan kerätyksi vähän puita, menen kotiin ja teen jauhoista ja öljystä ruokaa itselleni ja pojalleni. Syömme sen ja sitten kuolemme.”
Elia pyysi häntä joka tapauksessa leipomaan leivän, mutta tuomaan ensin itselleen leivänpalan.
Leskivaimo meni ja teki niin kuin Elia oli sanonut, ja heillä kaikilla riitti syötävää pitkät ajat.
Jauhoruukku ei tyhjentynyt eikä öljypullo ehtynyt, sillä näin oli Herra sanonut Elian suulla. (1.Kun.17)
800 vuotta myöhemmin Jeesus teki Galilean rannoilla samankaltaisia lisääntymisihmeitä: muutamasta leivästä ja kalasta jaettiin ruokaa tuhansille Jeesusta kuulemaan tulleille ihmisille, ja leipää ja kalaa riitti jokaiselle. Tähteeksi jääneitä leivänpalasia kerättiin 12 korillista.
Looginen mieli ei tällaista ymmärrä. Jumalan toiminta ei kuitenkaan rajoitu meidän ihmisten vajavaiseen ymmärrykseen. – Onneksi.
Jeesus Kaanan häissä – Viikon kolmantena päivänä vietettiin Galilean Kaanassa häitä. Jeesuksen äiti oli siellä, ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa kutsuttiin häihin. Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä.” Mutta Jeesus vastasi: ”Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut.” Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ”Mitä hän teille sanookin, tehkää se.”
Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan vetoisia. Jeesus sanoi palvelijoille: ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: ”Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle”, ja he veivät. Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi. Toisin kuin palvelijat, jotka olivat veden astiasta ottaneet, hän ei tiennyt, mistä viini oli peräisin. Hän kutsui sulhasen luokseen ja sanoi: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.”
Tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen, ja hän teki sen Galilean Kaanassa. Hän ilmaisi sillä kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen. (Joh. 2:1–11)
Äidin pyyntö – Viini oli loppunut, Kiusallinen tilanne häiden järjestäjille (todennäköisesti hääparin vanhemmille). Maria halusi auttaa heitä, eikä tiennyt muuta keinoa kuin kääntyä poikansa puoleen. – Osoitus siitä, että hän uskoi Jeesuksen voivan tehdä jotain sellaista, mihin muut eivät pystyisi.
Voin kuvitella, kuinka Jeesus kiusaantui äitinsä toiveesta. Vähän samanlainen tilanne, kuin jos lapsestaan ylpeä vanhempi pyytää tätä esiintymään vieraille, vaikkei lapsi itse millään haluaisi.
Jeesuksen mielestä hänen aikansa ei ollut vielä tuoda esille sitä, että hänellä oli voima tehdä Jumalan töitä, ihmeitä. Mutta hän ei halunnut äitinsä eikä hääväen pahoittavan mieltään.
Hän koetti toimia mahdollisimman huomaamattomasti: ei tehnyt asiasta suurta spektaakkelia, vaan pyysi palvelijoita vain täyttämään astiat vedellä, ja viemään pitojen valvojalle maistiainen, jotta tämä huomaisi, että kyllä viiniä oli vielä, 6 astiallista – Jopa parempaa kuin siihen asti, kuten pitojen valvoja totesi.
Vedestä viiniksi – Mitäköhän palvelijat, jotka olivat täyttäneet nuo astiat vedellä, ajattelivat tai puhuivat tapahtuneesta? Sitä ei kerrota. Eivät varmaan tienneet mitä ajatella. Mutta opetuslapset, jotka olivat jo nähneet ja kuulleet Jeesuksen kanssa kulkiessaan monenlaista ihmeteltävää, saivat todeta, että Jeesuksella oli voima muuttaa elementtien koostumusta.
Ja kuten he myöhemmin tulivat toteamaan: myös vaikuttaa niiden käyttäytymiseen (veden päällä käveleminen ja myrskyn tyynnyttäminen).
Kristus, vahvista meidänkin uskoamme. Niin että vaikkemme omilla silmillämme näkisikään Sinun tekevän ihmeitä, me sittenkin luottaisimme Sinuun. Siihen että olet kanssamme, joka päivä, Auta meitä myös luottamaan, että Sinun Henkesi vaikuttaa meissä. Ja että Sinä voit tehdä hyviä ja ihmeellisiä asioita myös meidän ja läheistemme elämässä. 🙂
Muut tekstit: Ps. 105:2–5, 39–42, Jes. 12: 1–6 ja Room. 12:6–16.
Peter Halldorfin suomennettuja kirjoja:
– Koskematon maa: nykyajan pyhiinvaeltajan matka juurilleen
– 21 kirkkoisää: kristillisen uskon muotoutumisen historiaa
– Kaipaatko täyteyttä Hengen sen?
– Sielun hyvä vieras: kirjoituksia Pyhästä Hengestä
– Näin avautuu paasto
– Näin avautuu rukous
– Sielun juuri: lähemmäs Toista – lähemmäs itseämme
– Pyhän tuoksu
– Uskon todistajat (Peter ja Joel Halldorf)