25.6.2018 

Taivaallinen näky – Paavali puhui:
”Näissä asioissa minä lähdin matkalle Damaskokseen. Olin saanut siihen ylipapeilta suostumuksen ja valtuudet. Mutta silloin, kuningas, minä matkaa tehdessäni puolenpäivän aikaan näin, miten taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo minun ja matkatovereideni ympärille. Me kaikki kaaduimme maahan, ja minä kuulin äänen sanovan heprean kielellä: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Paha sinun on potkia pistintä vastaan.’ Minä kysyin: ’Herra, kuka sinä olet?’ Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.’
Tämän vuoksi, kuningas Agrippa, en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä. Ensiksi Damaskoksessa ja Jerusalemissa, sitten joka puolella Juudeaa ja muiden kansojen parissa minä olen julistanut, että kaikkien tulee katua syntejään, kääntyä Jumalan puoleen ja tehdä tekoja, joissa heidän parannuksensa näkyy. Tästä syystä juutalaiset ottivat minut temppelissä kiinni ja yrittivät hakata minut hengiltä. Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että alhaisille. Minä puhun vain siitä, minkä profeetat ja Mooses ovat ennustaneet tapahtuvan, en mistään muusta, puhun siitä, että Messiaan tuli kärsiä kuolema ja ensimmäisenä nousta kuolleista sekä julistaa valon sanomaa niin meidän kansallemme kuin muillekin kansoille.”    (Ap. t. 26: 12-23)

Tätä tekstiä oli ihana mietiskellä. (Onneksi uusi pieni perheenjäsen – ainakin näin pentuna ja peuhaamisen jälkeen – on autuaan onnellinen kun saa vain olla, vieressä tai sylissä, mahdollistaen näin suloisella tavallaan hiljaiset rukous- ja mietiskelyhetkeni).
Tuo kohta oli olevinaan minulle entuudestaan tuttu, mutta nyt löysin siitä monta sellaista  kohtaa, joihin en ainakaan muista aiemmin kiinnittäneeni huomiota.

Valo – Apostolien teot -kokoelman sykähdyttävimpiä kohtia on tuo, miten Saul kohtasi Ylösnousseen Kristuksen. Tuolloin Saul, sittemmin Paavali kertoo, kuinka ’taivaasta leimahti aurinkoakin kirkkaampi valo’, joka pysäytti hänen ja toveriensa matkan kuin seinään. Valo laskeutui heidän ympärilleen ja sai aikaan radikaalin muutoksen. Kiihkomielinen missio vangita kaikki Jeesuksen seuraajat joutui uudelleenarvioitavaksi.

Pimeydestä valoon – Ylösnousseen Kristuksen kirkkaus oli niin häikäisevän voimakas, että Saul menetti näkönsä 3 päiväksi. Vasta kun damaskolainen Ananias meni Kristuksen kehotuksesta rukoilemaan Saulin puolesta, tämä sai näkönsä takaisin.
Saul sai konkreettisesti kokea, millaista on, kun ei näe edes edessään olevaa ovea. Se oli ikään kuin pohjustus tehtävälle, jonka Kristus antoi hänelle. Saulin tuli auttaa ihmisiä ymmärtämään Taivaan todellisuutta, ”avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon”.

Valon sanoma – Ymmärrettävää on, että Saulin (sittemmin Paavalin) kokemus muodosti perustan hänen tulevalle työlleen. Ja että hän myöhemmin, kuulusteltavana ollessaan sanoi kuninkaalle, että Kristuksen tuli ’julistaa valon sanomaa’.  – Valon sanoman julistamisesta oli tullut myös hänen oma elämäntehtävänsä.

Kristus ilmaisee Paavalille sanoissaan ”olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn”, että tämä ei joutuisi tekemään palvelustyötään yksin, Kristus lupasi ilmestyä hänelle toistekin.

Alfa ja Omega – Myös apostoli Johannes, jolle Kristus ilmestyi Patmoksen vankiluolassa, häikäistyi Ylösnousseen kirkkaudesta. Johannes kirjoittaa:
’Hänen kasvonsa olivat kuin loistava keskipäivän aurinko. Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkoihinsa kuin kuollut. Mutta hän laski oikean kätensä päälleni ja sanoi: ”Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen.’  (Ilm.1:16-17)

Rohkaisija ja Vahvistaja – Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Kristus ilmestyi monta kertaa opetuslapsilleen rohkaisten ja vahvistaen heitä.
Opetuslapsi Johannekselle Hän ilmestyi niin monta kertaa, että tulee sellainen olo, että Hän oli Johanneksen kanssa koko ajan. Johannes sai palvella Ylösnoussutta Kristusta kirjoittamalla kirjeitä seurakunnille. Näissä Ilmestyskirjan kirjeissä Kristus antaa täsmäohjeita srk:ille: mikä kullakin oli hyvin, mikä oli mennyt vikaan, missä tuli tarkistaa suunta tai tehdä suorastaan täyskäännös. 

Valon tie – Paavali oli käsittääkseni 1. sellainen Jeesuksen aikaan elänyt opetuslapsi, joka nähtävästi ei ollut tavannut fyysisesti Jeesusta ja jolle Ylösnoussut Kristus ilmestyi kutsuen palvelukseensa ilmestyksen kautta.  Kristus lupasi varjella Paavalia ja ilmestyä hänelle vastaisuudessakin, jotta tämä voisi kertoa ihmisille sellaisesta tiestä, joka auttaisi heidät pois siitä hämärästä, jossa he eivät välttämättä edes huomanneet elävänsä. Valon tiestä. 

Kristuksen kirkkaus – Moni varmaan haluaisi kokea vastaavanlaisen taivaallisen kirkkauden ilmestyksen kuin minkä Paavali sai kokea Damaskoksen tiellä. Sellainen ei uskoakseni koskaan kuitenkaan tule tilauksesta (pyynnöstä), vaan täysin yllättäen.
Olen tavannut kolmessa erilaisessa maassa 3 erilaisten kansojen ja kulttuurien edustajaa,  jotka ovat kertoneet minulle kokeneensa tällaisen ilmestyksen. He olivat ilmestyksen hetkellä kaikki erilaisissa vaikeissa, toivottomilta tuntuneissa tilanteissa. Kaikille tuo kokemus oli hyvin merkityksellinen: se sai heissä aikaan suuren muutoksen. Se sai heidät vakuuttuneiksi siitä, että Kristus on noussut kuolleista, että Hän elää ja haluaa auttaa vaikeissa tilanteissa olevia. Ainakin kahdella näistä tuo kokemus on jäänyt vuosikymmeniä jälkeenpäinkin niin merkittäväksi tapahtumaksi, että heillä edelleen on ollut tarve ja halu kertoa siitä muille.

Kristus kutsuu meitä kaikkia niin monin eri tavoin tehtäviinsä. Jotkut vain tarvitsevat ilmeisesti kunnon ’tällin’, kuten Paavali, joka vihaa puhkuen etsi Jeesuksen seuraajia toimittaakseen heitä vankilaan. (Jumalan huumorintajuako, että pahimmasta vainoojasta tuli aikaansaavin puolestapuhuja?) 
Yli 2000 v:n ajan Jeesus on ilmestynyt ihmisille visioissa ja unissa, usein sellaisille, jotka sitä vähiten olivat osanneet odottaa. Lukemattomat meidänkin aikamme ihmiset kertovat, kuinka Jeesuksen ilmestyminen heille muutti heitä ja heidän käsityksiään elämästä, taivaan todellisuudesta ja Jumalasta. He tulivat tuntemaan Hänen Rakkautensa ja halusivat lähteä palvelemaan Häntä, kertomaan Valon sanomaa.

Hiljaisesti – Useimpia Kristus kuitenkin kutsuu hiljaa; ehkä hiljaisena kuiskauksena sydämessä, Raamattua tai jotain hengellistä kirjaa lukiessa tai esim. kuullessa jonkun puhuvan Vapahtajasta ja Hänen tiestään.
Olemme kaikki niin erilaisia, siksi Jumala kutsuu meitä niin lukemattomin eri tavoin.
Samoin ne tavat ja mahdollisuudet, joilla voimme palvella Kristusta ovat niin lukuisat, ettei niitä voi edes luetella.
Jeesus kuvaili, miten heikossa tai vaikeassa asemassa/tilanteessa olevista lähimmäisistä huolehtiminen ja auttaminen on Hänen palvelemistaan. Kun sitä tekee Hänen kanssaan, Hänen Rakkautensa virratessa lävitsemme, siinä myös muuttuu itse. Hänen Rakkautensa muuttaa meitä palvellessamme muita sydämellämme.
Usein emme ehkä edes tule ajatelleeksi, että teemme Hänelle töitä. Mutta jos aamuisin sanoo Hänelle esim.: ”Anna minun olla tänä päivänä jollekin iloksi”, tai ”Anna minun palvella tänään Sinua jollain tavoin”, Hän tuo niitä mahdollisuuksia eteemme. Joskus pieniä, joskus isompia.
Valon vaikuttaessa meissä me tiedostamattammekin viemme eteenpäin Valon sanomaa.  🙂

(Googlasin tähän aiheeseen sopivaa lauluvideota. Kuunneltuani alla olevaa vain pari säveltä päätin heti ottaa sen tähän blogiin. Kuunnellessani myöhemmin videolta laulun sanoja, selvisi, että siinä toistetaan useaan kertaan ”tee minusta palvelija tänään.”  – Minulle tuo pieni ’tänään’ -sana laulussa oli kiva vahvistus sille, että todella: jos ja kun  haluan/haluat olla Hänen palvelijansa, kannattaa lausua aamulla tuo pyyntö. 🙂 )

”Tee minut palvelijaksi
nöyräksi ja sävyisäksi
Herra anna minun rohkaista heikkoja
olkoon sydämeni rukous aina:
tee minut palvelijaksesi
tee minut palvelijaksesi tänään”

Muut tekstit: Ps. 145: 3-7, Jes. 66: 18-19, 2. Tim. 3: 14-17 ja Mark. 3: 13-19.

18.6.2018  

Pyhä Henki tuli heihin – Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: ”Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?” ”Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä”, nämä vastasivat. ”Millä kasteella teidät sitten on kastettu?” kysyi Paavali. He vastasivat: ”Johanneksen kasteella.” Silloin Paavali sanoi: ”Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.” Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. (Ap. t. 19: 1-6)

Kaste – Johannes Kastajan luokse tuli paljon ihmisiä joka puolelta maata. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordan-virrassa.
Mikä sai ihmiset niin Jerusalemista kuin joka puolelta maata, saapumaan tuon kamelinkarvaan pukeutuneen, erämaassa asustaneen miehen kastettavaksi? – Pyhä Henki  kutsui ja johdatti tuon voimallisen julistajan luo. Johanneksella oli tärkeä tehtävä: ilmoittaa ihmisille, että Jumalan Poika oli tulossa ja osoittaa heille, kuka Hän on.

Pyhällä Hengellä? – Johannes julisti: ”Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes kumartumaan ja avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” (Mark. 1:7-8)
Se, että Jeesus kastoi Pyhällä Hengellä, on toisissa seurakunnissa melko totaalisesti vaiettu aihe, toisissa taas hyvinkin korostettu. Itseäni aihe on kiinnostanut pitkään, ja innostaa aina yhtä paljon.
Nyt kuitenkin huomion vie niin totaalisen ihanalla tavalla uusi, eilen saapunut pieni nelijalkainen perheenjäsen, että blogi jää tällä kertaa vain toiseen, yllä olevaa vahvistavaan evankeliumikohtaan:

Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen.
Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”
Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä. Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.” ( ’ (Joh.1:29-34).

Alla olevan laulun sanat ilmaisevat mielestäni kauniilla tavalla sitä, mitä ajattelen ja toivon Pyhän Hengen toiminnalta ja vaikutukselta – niin itsessäni, rakkaissani, läheisissäni kuin koko ihmiskunnassa.  🙂 

Holy Spirit. Living Breath of God – Keith & Kristyn Getty

”Pyhä Henki, elävä Jumalan henkäys,
hengitä uutta elämää sitä kaipaavaan sieluuni
tuo ylösnousseen Herran läsnäolo
uudistamaan sydämeni ja tekemään minut eheäksi
anna Sanasi herätä eloon minussa
auta uskomaan siihen, mitä en voi nähdä
anna palava kaipuu Sinun puhtauteesi
Pyhä Henki, hengitä minuun uusi elämä

Pyhä Henki, tule ja pysy sisimmässäni
anna Ilosi näkyä kaikessa mitä teen
anna Rakkaus, joka peittää kaiken synnin
jokaisessa ajatuksessani, teossani ja asenteessani
anna hyvätahtoisuutta niin suurinta kuin vähäosaisinta kohtaan
ja lempeyttä joka kylvää rauhan polkua
muunna ponnisteluni armon teoiksi
Jumalan henkäys, osoita Kristus kaikessa mitä teen

Pyhä Henki, joka luomakunnan syntymisestä lähtien
olet antanut elämän kaikelle Luojan luomalle
näytä voimasi taas kerran täällä maan päällä
anna seurakuntasi janota Sinua ohjaamaan suuntaa
suo, että rukoustemme tuoksu kohoaa
johdata meidät uhrautumisen tielle
jotta koko maailma voisi nähdä kirkkaana
Kristuksen kasvot tässä ykseydessä”

Muita juhannustekstejä: Ps. 92: 2-6, Jes. 45: 8-12 ja Luuk. 1: 57-66.

Kaunista ja siunattua Juhannusta meille kaikille! 🙂 

11.6.2018  Lauantaina, pyöräillessäni Mustasaaresta Tiina Sara-Ahon ohjaamasta ihanasta meditatiivisen tanssin päivästä kotiin, oli joutsenpariskunta rannalla ilta-aterialla. Jäin ihailemaan liikkeiden harmoniaa – taaskin täydessä synkassa, kuin yhtä olisivat olleet. Yhdessä kaulat sukelsivat veteen, yhdessä nousivat pintaan. Sitä oli lumoavaa katsella. – Kuin piste iin päälle kauniille päivälle. 🙂

Seuraa minua – Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua”, ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta.
Jeesus oli sitten aterialla hänen kodissaan. Sinne tuli myös useita publikaaneja ja muita syntisiä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: ”Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!” Jeesus kuuli sen ja sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’ En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9: 9-13)

Seuraa –sana nousee tuossa esiin kahdessa merkityksessä: Jeesuksen kehotuksena Matteukselle sekä fariseusten kysymyksenä, millaista seuraa Jeesuksella oli ympärillään aterioidessaan Matteuksen kodissa.
Tullimaksujen kerääjä Matteus ja kollegansa eivät todennäköisesti olleet kovinkaan pidettyjä kansan keskuudessa. Keräsiväthän he maksuja Rooman valtakunnalle. Lisäksi tiedettiin publikaanien keräävän  kansalta suurempia summia kuin roomalaiset edellyttivät ja laittoivat erotuksen omiin taskuihinsa.

Tullimaksuja – Uutislakkoni lievennys (= vilkaisu pääuutisiin pari kertaa viikossa) valaisi kuinka iso, suorastaan maailmanlaajuinen juttu voi olla, kun suurvallan päämies laittaa korkeat tullimaksut maahansa tuotaville raaka-aineille. Viime viikonlopun kokouksen jälkeen muut G7 -maiden johtajat ilmoittivat välittömästi vastatoimenpiteistä. – Eihän siitä hyvää seuraa, kun joku toimii vain omaa etua ajatellen.   

Matteus sai kuitenkin kokea oman valaistumisensa. Hän oli saattanut jo jonkin aikaa tuntea sisäistä ristiriitaa työssään. Ehkä hän oli jo pohtinut, onko omaneduntavoittelu sittenkään paras tapa toimia. Kun Jeesus tuli lähelle, pyhyys kosketti Matteusta ja hän tunsi: tässä se oli… se mikä häntä oli jo jonkin aikaa kutsunut, hänen sitä tiedostamattaan. Nyt oli aika siirtyä maansa valloittajavaltakunnan hommista taivaan valtakunnan hommiin.

Kenian ’tullimies’ – Erään kokemuksen (vaikka olikin vain yksi yksittäinen tapahtuma) pohjalta voin ehkä hiukkasen ymmärtää sitä turhautumista, jota Jeesuksen ajan juutalaiset tunsivat publikaanien korruptoituneisuutta kohtaan.
Olin poikani ja kahden ystävättäreni kanssa Keniassa erään paikallisen pastorin kyydissä. Ajoimme kohti kylää, josta hän oli kotoisin. Pastori halusi, että rukoilisimme siellä kyläläisten puolesta.
Maantien varressa seisoi 2-metrinen roteva poliisi kivääri olallaan. Hän pysäytti meidät ja kehotti pastoria nousemaan autosta. Puhuivat jotain swahiliksi. Palatessaan autoon pastori kertoi meille, että poliisi vaati kohtuuttoman suurta maksua sen vuoksi, että auton tuulilasissa ei ollut jotain tarraa. (Poliisi ei siis ollut kirjoittamassa sakkolappua, vaan halusi käteistä.) Pastori sanoi meille, että koska poliisi oli nähnyt, että autossa oli muzunguja (valkoihoisia), hän oletti että mukana on myös muhkeat rahamassit.  (Eipä olisi voinut pahemmin erehtyä.)

Siinä siis olimme jumissa tien varressa, poliisin odottaessa maksua auton vieressä. Aikaa kului pohtiessamme mitä tehdä, ja meillä oli vielä pitkä matka ajettavanamme. Uskoen ystävällisyyden voimaan nousin autosta ja aloin selittää poliisille, että olemme varattomia lähetystyöntekijöitä, jotka olemme tulleet Keniaan rukoillaksemme kenialaisten puolesta. Ja että nyt olemme matkalla pastorin kotikylään rukoilemaan ja meidän pitäisi ehtiä sinne ennen kuin tulee pimeää.
En muista mitä kaikkea selitin, mutta lopputulema oli kuitenkin, että rahasta ei enää puhuttu. Poliisi pyysi sen sijaan että rukoilisimme myös hänen, hänen perheensä sekä muiden poliisien ja näiden perheiden puolesta. Lupasimme tehdä sen ja poliisi hyvästeli meidät hymy kasvoillaan.

Kun Jeesus sanoi Matteukselle: ”Seuraa minua”, tämä koki varmaan valtavaa iloa, vapautta ja helpotustakin: nyt hän alkaisi tehdä jotain sellaista, mistä seuraisi hyvää: alkaisi toimia Jumalan Valtakunnan periaatteita noudattaen. Ja hän saisi kulkea matkaa parhaan mahdollisen Opettajan kanssa. Luulenpa että Pyhä Henki antoi hänelle sisäisesti tiedon/tuntemuksen/kokemuksen: tämä on totta, oikeaa ja hyvää, sellaista mitä haluan. Ja että hän koki sen niin vahvasti, että kaikki se elämän mukavuus, jonka hän oli itselleen hankkinut, oli merkityksetöntä sen rinnalla.
Kiitollisena hän kutsui Jeesuksen ja opetuslapset aterioimaan kotiinsa. Ja muutkin olivat tervetulleita!

Matteus ei kerro, keitä Jeesuksen, opetuslasten ja publikaanien lisäksi tuli aterialle. Emme siis voi tietää, mihin ne muut, publikaanien lisäksi aterialla olleet, olivat syyllistyneet. Syntistä porukkaa oli evankelista Matteuksen mukaan kuitenkin koolla. – Juuri sellaista, jonka luo  Jeesus yleensäkin meni.
Jeesus toivoi arvostelunhaluisten ja tuomitsemiseen taipuvaisten fariseusten ymmärtävän,  että Jumalalle armahtavainen sydän ja mieli on muotomenoja tärkeämpää. 

Parantaja – Niin toisten kuin itsensä arvostelu tai syyllistäminen on hedelmätöntä puuhaa. Miten usein kuitenkin syyllistymme jompaankumpaan, tai kumpaankin.
Kristus, Parantajamme, haluaa tuoda tähän(kin) meille apunsa, vapauttavan, muuntavan ja uudistavan Voimansa. Hän haluaa opettaa meitä armahtamaan toisiamme ja itseämme. Hänen vaikutuksestaan tapahtuu niin paljon hyvää… kunhan vain suomme Hänelle tilan ja tilaisuuden tehdä meissä työtään. 

Sisäinen transformaatio – Jeesus näkee ihmisen sisimpään. Hän näkee etsivän sydämen, näkee kenellä on kaipuu löytää todellisempaa, täydempää ja parempaa tapaa elää ja toimia. Hän näkee myös, kuka on halukas antautumaan Parantajan sisäiseen muutostyöhön.

Armahtavaisuutta – Jeesus sanoi: ”Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.” (Joh.3:17)
Pelastajamme haluaa auttaa kaikkia kärsiviä ja pinteessä olevia. Hän kutsuu mukaansa, tielle, jossa muutos voisi tapahtua. Hänen seurassaan saa oppia näkemään Hänen perspektiivistään käsin. Olemaan armollinen Ja rakastava niin toisia kuin itseäänkin kohtaan, seuraamaan Hänen esimerkkiään ja toimimaan yhdessä Hänen kanssaan, harmoniassa.

Le chant du cygne / Joutsenlaulu – Franz Schubert

Muut tekstit: Ps. 32: 1-2, 5-8, Hoos. 14: 2-9 ja Ef. 2: 1-10.

4.6.2018  Ihanat naapurit – Lähtiessäni tänä iltana mökiltä iso puu oli kaatunut metsätien poikki. Naapuri tuli iloisena auttamaan, pätkäisi moottorisahalla rungosta tienlevyisen osan ja nosti sen syrjään, ja niin pääsin matkaan.
Kotiin tullessa odotti portailla naapurin tuoma taivaallisen kaunis atsalea. Ei hoitoon kuulemma, vaan omaksi, iloksi, kun olivat itse reissuun lähdössä.
Kyllä tuli hyvä mieli kummastakin. 🙂

Lähde – Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jeesukselle: ”Minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.” Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.”
    Eräälle toiselle Jeesus sanoi: ”Seuraa minua!” Tämä vastasi: ”Herra, anna minun ensin käydä hautaamassa isäni.” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa. Lähde sinä julistamaan Jumalan valtakuntaa.”
    Vielä eräs toinen sanoi: ”Herra, minä seuraan sinua, mutta anna minun ensin käydä hyvästelemässä kotiväkeni.” Hänelle Jeesus vastasi: ”Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.”  (Luuk. 9: 57-62)

Lähtisinkö? – Jeesuksen omalaatuinen rekrytointityyli jatkuu viimeviikkoisesta. Se on yllättävää ja ennalta arvaamatonta: innokasta lähtijää hän toppuuttelee ja kuvailee vaelluksen varjopuolia: ei ole tarjolla sellaisia mukavuuksia tai etuuksia, joihin toinen on tottunut tai joita toivoisi. Kahta muuta Jeesus taas kehottaa lähtemään, vaikkeivät nämä olisi olleet valmiit lähtemään tuosta vaan, edes vanhempiansa hyvästelemättä.
Näkiköhän Jeesus, että vanhemmat olisivat alkaneet suostutella jälkipolvea jäämään, auttamaan kotitöissä ja elannon hankkimisessa? Tai olisiko kotiin palatessa tuttu ja turvallinen elämä kuitenkin houkuttanut jatkamaan entistä elämäntyyliä?

Mikä estäisi? – Luukas jättää avoimeksi sen, lähtivätkö nuo 3 Jumalan valtakunnan työhön  vai eivät. Se on minusta hyvä juttu. Jää tilaa kuvitella itseään vastaavanlaisessa tilanteessa; miten itse suhtautuisit, mitä vastaisit Jeesukselle? Mitkä olisivat omat odotuksesi, toiveesi tai pelkosi? Millaiset asiat kaatuisivat tien tukkeeksi, ylitsepääsemättömiltä tuntuviksi?

Omalla kohdallani koin valtavana helpotuksena, kun huomasin, ettei Jeesus edellyttänytkään minulta mitään noin radikaalia kuin noilta aikalaisiltaan (= jätä kaikki ja lähde).
Tänä päivänä meidän yhteiskunnassamme Hänen tiensä kulkeminen on erilaista kuin tuolloin: ei hohkaavassa kuumuudessa tai illan kylmyydessä sandaalit jalassa tarpomista, ei taivasalla tai maalattialla yöpymisiä. Reissaamiseen on pyöriä, busseja, junia ja lentokoneita (mikäli tehtävä edellyttää matkaamista), ja kyllä kohtuullinen yösijakin tavalla tai toisella löytyy.
Myös hengellisestä näkökulmasta Jeesuksen kutsu oli hänen aikanaan vaativampi: olihan aika ristiriitaista ja ehkä riskaabeliakin ruveta seuraamaan tuota rabbia, joka paransi sairaita ja teki ihmeitä ja jonka jotkut uskoivat vakaasti olevan odotetun Messiaan, mutta jota maan uskonnolliset johtajat (juuri siitä syystä) kiivaasti vihasivat ja vastustivat.

Nykyään n. 1/3 koko maailman väestöstä on kristittyjä tuon yhden Nasaretissa asuneen ja Galilean seutuja kierrelleen miehen elämän ja opetusten seurauksena. 1/3 osa koko ihmiskunnasta…? – Luulisi että jo tuon perusteella olisi ihan luonnollista myös uskoa tähän Kutsujaan ja seurata Hänen osoittamiaan tienviittoja. Mutta jostain syystä se ei vaan ole, varsinkaan länsimaissa.
Onko meillä asiat niin hyvällä mallilla, ettemme kaipaa Jumalaa ja Hänen vaikutustaan elämäämme? Koemmeko pärjäävämme tarpeeksi hyvin omillamme? (Tämä tuli mieleen kun ajattelin, miten nykyajan radikaalit, toisten arvosteluista tai vastusteluista välittämättömät Kristuksen seuraajat löytyvät Aasiasta: siellä ihmiset valitsevat Kristuksen tien henkensäkin uhalla.)

Mutta mitä Kristuksen kutsu voisi tarkoittaa meidän oloissamme? Mitä se merkitsee omassa elämässäni? Millä tavoin se vaikuttaa elämääni, omiin elämänarvoihini, olemiseeni ja tekemiseeni?
Ei siis se, että muodollisesti on kristitty, vaan se, että antaa Kristuksen vaikuttaa ihan oikeasti, elävällä tavalla, siihen, millaisia päätöksiä ja valintoja tekee; millä tavoin pyrkii toimimaan suhteessa kanssaihmisiin; millaisten asioiden antaa vaikuttaa ylipäätään elämäänsä.

Usein pohdin sitä, missä määrin pyrin kuuntelemaan, mitä Hän haluaa minun tekevän. Miten paljon kuuntelen sitä, mitä Hän haluaa minun tekevän ja miten paljon vain itse touhutan sellaisia asioita, jotka tuntuvat itsestäni tärkeiltä tai joista pidän? – Tunnistan itsessäni herkästi innostuvan touhuajan, joka innostuksissaan niin usein unohtaa kuunnella…
Toisaalta olen useasti kokenut, että Hän haluaakin minun tekevän sellaista, mistä pidän ja mikä tuottaa iloa. Joitakin kertoja Hän on pyytänyt minua tekemään sellaista, mikä on tuntunut itselle liian haasteellista. Mutta nekin kerrat ovat olleet hyvin opettavaisia, lisänneet rohkeutta ja luottamusta siihen, että vaikeissakin tilanteissa Hän on mukana.

Tuli mieleen eräs laulu Sister Act -filmistä (v.1992). Mutta kun muistin laulun nimen vähän väärin, mitä löysinkään: Ricky Nelsonin samettiäänisen, nostalgisen ’I will follow you’ – laulun v:lta 1963.
Sister Act-leffassa nunnat laulavat ’I will follow Him’, ensin hartaasti, sitten svengaten, niin että paavikin innostuu.  https://www.youtube.com/watch?v=VPpd-6X3tEo

Ilo sydämessä – Tuo leffa voisi olla vaikka muistutuksena siitä, että Kristuksen seuraamisen – kuten uskonelämän yleensäkään – ei tarvitse olla ryppyotsaisen vakavaa taivallusta. 🙂
Jeesus sanoi: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.”

Enemmän Iloa? – Googlasin eräästä engl.kiel. raamatunkäännöksestä, montako kohtaa ’joy’ -sana löytyy evankeliumeista: 23. Vastaavasti suom.kiel. käännöksestä löysin ilo -sanan eri taivutusmuodoissaan 8 kohdasta. Tosin ’riemu’ -sanasta tuli 4 tuli lisää. Joka tapauksessa sellainen vaikutelma (mikä minulle on ennenkin tullut, esim. Psalmeista) jäi, että englanniksi iloitaan ainakin puolta enemmän kuin suomeksi. 🙂

Valossa matkaamista – Ilo ja Valo kuuluvat mielestäni samaan kategoriaan. Missä on Ilo, siellä on Valo, ja päinvastoin. Omalla kohdallani olen kokenut, että Kristuksen kanssa vaeltaminen on tuonut Iloa ja Valoa elämään. Haasteelliset asiat on voinut ottaa hyvänä opetuksena.

Kristuksen kanssa kulkiessa saa oppia koko ajan uutta, oppia ymmärtämään paremmin itseä, toisia, Jumalaa… – matkalla kohti täydempää yhteyttä Hänen kanssaan, kohti sitä täydellistä iloa, jonka Jeesus lupasi opetuslapsilleen.
Yllä oleva evankeliumiteksti kuvaa, kuinka Jeesus näkee, mihin me pystymme missäkin elämänvaiheessamme. Hän ei vedä väkisin mukaansa, mutta toivoo meidän lähtevän, valmiiksi viitoitetulle tielle, yhdessä Hänen kanssaan.

I Wil Follow You – Ricky Nelson

”Seuraan Sinua minne tahansa menetkin
ei ole niin syvää valtamerta, niin korkeaa vuorta
joka voisi pitää minut erossa Sinusta
siitä lähtien kun kosketit kättäni tiesin:
minun tulee seurata Sinua, olet kohtaloni
rakastan Sinua, minne menetkin seuraan Sinua
tulet aina olemaan todellinen rakkauteni
tästä hetkestä ikuisuuteen”

Muut tekstit: Ps. 18: 17-20, 26-29, Hes. 33: 30-33 ja Hepr. 12: 1-6.