21.10.2024. Ihanaa tämä väriloisto: kultalehtiä puissa ja maassa, kaikki ruskan hohtavat sävyt – minkä voimalatauksen saakaan lyhyenkin ulkoilun aikana. Tai jo siinä, kun katsoo ulos ikkunasta, -Tästä kannattaa nauttia täysillä ja kerätä voimia pimeneviin iltoihin. 🙂
Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.
Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä.
Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia, Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään.
Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme.
Ps. 46:2–8
Tuon psalmikohdan Michael W. Smith lausuu – vahvasti eläytyen – laulunsa Let It Rain lomassa (alla oleva video)..
Näin sanoo Herra:
– Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin, katoavaisten ihmisten voimaan, mies, jonka sydän luopuu Herrasta! Hän on kuin piikkipensas, joka yksin kituu aavikolla, kasvaa kivierämaassa,
suolaisella kamaralla, missä kukaan ei asu.
Siunattu on se mies, joka luottaa Herraan ja panee turvansa häneen! Hän on kuin puron partaalle istutettu puu, joka kurottaa juurensa veteen. Ei se pelkää helteen tuloa, sen lehvät pysyvät aina vihreinä. Vaikka tulee kuiva vuosi, ei sillä ole mitään hätää, silloinkin se kantaa hedelmää.
Jer. 17:5–8
**********************
Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.”
Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? Onhan kirjoitettu: ”Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askelet!” Mutta kaikki eivät ole olleet evankeliumille kuuliaisia. Jesaja sanookin: ”Herra, kuka on uskonut meidän sanomamme?” Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. Nyt kysyn: eivätkö he ehkä ole kuulleetkaan sitä? Varmasti ovat:
– Heidän äänensä on kaikunut kaikkialle, heidän sanansa maan ääriin asti.
Room. 10:12–18
Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.”
Matt. 5:13–16
Suola – Mietin tuota Jeesuksen suolavertausta. – Kyllähän mausteet menettävät makuaan vanhetessaan, ja jotkut paakkuuntuvat jos ovat unohtuneet kaapin perälle tai olleet pitempään kosteassa huoneilmassa. Mutta voiko suolakin mennä pilalle ja menettää makunsa? Sitähän käytetään säilönnässä nimenomaan ehkäisemään pilaantumista.
No, taisin taas juuttua johonkin epäolennaiseen asiaan. Niin käy usein kun alan miettiä raamatunkohtia turhan konkreettisesta vinkkelistä. Konkreettisen kokemuksen suolan merkityksestä sain tänään, kun laitoin lautaselle keitettyjä jyviä, fetapaloja, tuoreita yrttejä ja pihlajanmarjoja sekä lorauksen oliiviöljyä. Annos näytti mielestäni herkulliselta. Oletin fetan tuovan siihen riittävän suolaisuuden, mutta ei – piti sirotella ripaus suolaa jyville; sitten vasta maistui hyvältä.
Jeesus puhui meistä ihmisistä suolana. Miten voisin elää niin, että voisin osaltani olla lisäämässä sitä, että lähimmäisteni elämä tuntuisi hyvältä, tai edes vähän paremmalta?
Kaipaan paljon yksinoloa ja hiljaisuutta, ja helposti voisin jumittua omaan kolooni pyörimään omien juttujeni ympärillä. Mutta enkö silloin ole sellainen Jeesuksen tarkoittama pilalle mennyt mauste, josta ei ole iloa kenellekään?
Yksi asia, mikä (ainakin toistaiseksi) on estänyt omaa jumittumistani on se hyvä olo, joka tulee siitä, kun on voinut jollain tavoin tuomassa hyvää oloa toisille. Se vaan on niin palkitsevaa: lämmittää mieltä, tuo iloa sydämeen ja auttaa jaksamaan. Siitä kai johtuu, että vapaaehtoistyökin on niin suosittua: win-win- juttu.
Ja ihanaa on tietty, kun myös itse saa olla se, jolle joku toinen tai toiset ovat suolana. 🙂
Valo– Jeesus sanoo itsestään: ”Minä olen maailman valo”. Ja sitten hän kehottaa meitä olemaan maailman valona. Siihenkin, valona olemiseen, liittyy halu tuottaa jotain hyvää toisille.
Mietiskelyä pitempään harjoittaessa voi löytää syvän sisäisen rauhan, tuntea Pyhän läsnäolon ja löytää yhteyden Jumalaan. Jos se kaikki jää vain pelkäksi oman hyvän etsimiseksi, on se kuin haluaisi kätkeä löytämänsä Valon ja pitää sen vain itselleen.
Kristus, joka on Valomme, toivoo meidän avautuvan sille, mitä Hän haluaa meille antaa. jotta me puolestamme voisimme jakaa muille sitä, mitä olemme löytäneet tai mitä meille on annettu. Hän haluaa täyttää meidät Rakkaudellaan, jotta oppisimme tuntemaan rakastavan Jumalan, ja jotta meissä syntyisi halu osoittaa rakkautta muita kohtaan.
Hän haluaa täyttää meidät Valollaan, jotta voisimme toimia valonvälittäjinä toisille.
Tämäkin on win-win-juttu.
Saamme olla vastaanottamassa ja jakamassa kaikkea sitä hyvää, jota meille annetaan taivaasta. Riittää, että olemme siihen halukkaita. – Aika ihana. innostava ja voimaannuttava asia, eikö? On ainakin minun mielestäni. 🙂
💛💛💛💛💛💛💛
Michael W. Smith pyytää laulussaan ’Let It Rain’ että Jumala avaisi taivaan portit ja antaisi Pyhän Hengen sataa maan päälle, yllemme.
Huom. Alla oleva kappaleen volyymi kasvaa ylistyksen/palvonnan edetessä. Ääniherkkien kannattaa ehkä jättää väliin tai ainakin säätää äänentoisto pienemmälle. 🙂
Let It Rain – Michael W. Smith