Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2025

Jumalan sanan kylvö

25.2.2025. Kylvö-sana vie heti ajatukseni kylvömultaan ja kaikkeen, mitä siihen voi näin kevättalvella laittaa, ja sitten seurata kasvun ihmettä ikkunanlaudalla, johon valo osuu päivä päivältä pitempään. .
Vaan minkäs teet, kun kylvömulta on jäisenä paakkuna vietettyään talven ulkosalla. Ostanko uuden kylvö ja -taimimultapussin? Kyllä varmaan, sillä halu kokea kylvön ja kasvun ilo on niin suuri. 🌱 ☀️

**********************

Voimasi ja kirkkautesi – Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen. He eivät vallanneet maata omalla  miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.
Ps. 44:2–5  

**********************

Sana, joka täyttää tehtävän – Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä!
Hylätköön jumalaton tiensä ja väärintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo,
sillä hän armahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas.
– Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni,
sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni
teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.
Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kastelevat maan, joka hedelmöityy ja versoo ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän, niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään  kaiken, mitä varten sen lähetän.
Jes. 55:6–11

Rukouspaikka – Yöllä Paavali näki näyn. Makedonialainen mies seisoi hänen edessään ja pyysi: ”Tule meren yli tänne Makedoniaan ja auta meitä.” Kun Paavali oli nähnyt tämän näyn, me hankkiuduimme heti lähtemään Makedoniaan, sillä ymmärsimme, että Jumala oli kutsunut meidät julistamaan evankeliumia siellä.
    Niin siis lähdimme Troaksesta. Purjehdimme suoraan Samothrakeen ja sieltä seuraavana päivänä Neapoliiseen. Sieltä jatkoimme matkaa Filippiin, roomalaiseen siirtokuntaan, joka on ensimmäisiä kaupunkeja Makedoniaan tultaessa. Viivyimme siellä muutamia päiviä.
    Sapattina menimme kaupungin ulkopuolelle joen rantaan; arvelimme, että siellä olisi rukouspaikka. Istuuduimme sinne ja puhuimme naisille, joita siellä oli koolla. Meitä kuuntelemassa oli myös muuan Lyydia, jumalaapelkäävä nainen, joka oli kotoisin Tyatirasta ja kävi kauppaa purppurakankailla. Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen mitä Paavali puhui, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin.
Ap. t. 16:9–15

Hyvään maahan– Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: ”Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi: ”Jolla on korvat, se kuulkoon!”
    Opetuslapset kysyivät Jeesukselta, mitä vertaus tarkoitti. Hän sanoi:
    ”Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksina, jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa.”
Luuk. 8:4–15

Tuon vertaus ja sen selitys vei minut pohtimaan oman elämäni vaiheita. Paljon löytyy tien laitaa, kallion kuivuutta ja ohdakkeita. Miten kauan kestikään, ennen kuin olin valmis ottamaan vastaan sitä, mitä Jumala halusi elämälleni. Onneksi Hän ei luovuta helpolla, edes tällaisen jääräpään kohdalla. 

Luojamme haluaa muokata sydämissämme hyvää maaperää, niin että voisimme oppia tuntemaan Hänen totuuttaan. Jotta se alkaisi versota ja kasvaa sisimmässämme ja tulla näkyväksi jokapäiväisessä elämässämme ja toiminnassamme.

Sanassaan Jumala ilmoittaa meille tahtonsa ja tarkoituksensa meidän kunkin elämää varten.
Miettiessäni omaa vaellustani pitkin tien laitoja, paljaita kallioita ja ohdakkeisia polkuja huomaan, miten Jumala ei vetänyt minua niiltä väkisin pois ja johdattanut hyvälle maalle. Tarvittiin, että olin itse avoin ja halukas. Enkä vain hetkellisesti innostuen, vaan pysyvällä tavalla. 

Valtavan kiitollinen olen siitä, että Hän on ollut niin kärsivällinen. Ymmärtäisin hyvin, jos Hän olisi jossain vaiheessa ajatellut, että antaa olla, kun kerran on noin itse- ja kovapäinen tapaus; kulkekoon omia polkujaan kun niin kovasti sitä haluaa.
Mutta Hän ei luovuttanut, vaan kutsui omalle tielleen, vähitellen, monin tavoin. Sydämeni kiittää Hänen valtavasta Rakkaudestaan, joka ei hevin luovuta, vaan kutsuu ja ohjaa lempeästi (tai joskus, tarpeen tullen ehkä voimakkaamminkin) lapsiaan omalle tielleen. Kunhan vain olemme siihen halukkaita. 

Rakas Jumala, kiitos että vedät meitä puoleesi, lähemmäs, yhteyteesi. Opeta meitä tuntemaan Sinua, sanaasi, tahtoasi ja totuuttasi. Avaa sydämemme ymmärtämään Sinun valtakuntasi salaisuuksia. Jotta Sinun valtakuntasi voisi laskeutua keskuuteemme ja ilmentyä elämässämme,  ympärillämme, koko tällä rakkaalla maapallollamme.  

Kristus, Sinä sanoit, että ”Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme hänen luokseen.” 
Kiitos että vedät meitä puoleesi niin monin tavoin. Kutsut meitä viettämään aikaa kanssasi,  lukemaan sanaasi, kuuntelemaan mitä haluat meille sanoa. Ottamaan vastaan sitä iloa ja rauhaa, jota haluat antaa meille, sisimpäämme ja ympärillemme.

Kiitos että näet avoimet ja kaipaavat sydämet, tulet luoksemme ja olet kanssamme ja meissä. Se on ihmeellinen lahja. Auta meitä vastaanottamaan se kaikesta sydämestämme, sielustamme ja tahdostamme. Kiitos Rakkaudestasi. 

🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛

Ansaitsematon armo

14,2.2025, Ystävänpäivä. – Onko ystävänpäivän vietto turhaa, pelkkä kaupallinen juttu? Mielestäni ystävät ovat niin tärkeitä, että kyllä heitä kannattaa ajatella ja muistaa ilolla ja kiitollisin mielin. Tietenkin muulloinkin kuin ystävänpäivänä. 🙂

Hyvään ystävyyteen kuuluu molemminpuolinen luotettavuus, rehellisyys ja aitous. Hyvän ystävän kanssa voit olla oma itsesi, hän hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.
Hän on onnellinen onnistumisistasi, hän suree kun suret jotain, Hän lohduttaa, kannustaa ja auttaa sinua kohtaamaan haasteita, kulkee rinnallasi vaikeuksien läpi. Hän on huomaavainen.
Hän iloitsee puolestasi ja kanssasi, kun selviydyt ja asiat ovat hyvin elämässäsi.

Siinä, että voi rukoilla yhdessä hyvien ystävien kanssa, on voimaa, ja usein voi kokea, miten Jumala on kuullut ja vastaa yhdessä rukoiltuihin asioihin. Tällaiset ystävät ovat arvokkaita ja suuri siunaus.
Lämmöllä ja kiitollisin mielin ajattelen ystäviäni.

Jokainen tarvitsee ainakin yhden hyvän. luotettavan, välittävän ja rakastavan  ystävän.
Jos huokaat, että olisipa minulla sellainen, niin hyvä uutinen on, että kyllä sinulla on!
Sillä meillä kaikilla on juuri sellainen Ystävä. Hän haluaa osoittaa meille rakkauttaan, Hän on  reilu ja rehellinen. Hän haluaa olla Ystävämme, jos vain itse sitä haluamme.

Tätä Jeesus kuvaa ensi pyhän evankeliumin vertauksessa. Kristus haluaa meidän tietävän, että meillä on Ystävä, joka haluaa olla vuorovaikutuksessa kanssamme ja haluaa parastamme, ei vain ystävänpäivänä vaan joka päivä. Hän haluaa osoittaa, kuinka tärkeitä, rakkaita ja arvokkaita Hänelle olemme.

Hyvää Ystävänpäivää!

❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️

Jumalan hyvyysKirkkovuosikalenterin mukaan päivän evankeliumiteksteissä meitä muistutetaan, että ’Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan.’

Sinulta saan avun ja suojan – Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.
Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan. Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat. Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.
Silloin minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.
Ps. 18:2–7

Uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja– Näin sanoo Herra:
– Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan.
Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon.
Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra.
Jer. 9:22–23

**********************

Katoamaton seppele – Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan. Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itseäni lopulta hylättäisi, minua, joka olen kutsunut muita kilpailuun.
1. Kor. 9:24–27 

”Minä olen hyvä”  – Jeesus sanoi:
”Taivasten valtakuntaa voi verrata isäntään, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän sopi miesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta ja lähetti heidät viinitarhaan. Päivän kolmannella tunnilla hän lähti taas ulos ja näki, että torilla seisoi vielä miehiä jouten. ’Menkää tekin viinitarhaan’, hän sanoi heille, ’minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.’ Miehet lähtivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan isäntä lähti taas ulos ja teki samoin. Kun hän sitten meni ulos yhdennellätoista tunnilla, hän näki vieläkin muutamia joutilaita ja kysyi heiltä: ’Miksi te seisotte täällä kaiken päivää toimettomina?’ ’Kukaan ei ole palkannut meitä’, he vastasivat. Hän sanoi miehille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani.’
Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: ’Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.’ Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa. Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin. Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle: ’Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.’ Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’
Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.”
Matt. 20:1–16

Kun joku, jolla mielestäni on kaikkea mitä hän elääkseen tarvitsee, kadehtii sitä, että jollain toisella on jotain enemmän tai parempaa kuin itsellään, mietin mikä tuon kateuden todellinen syy mahtaa piillä. – Onko kyse lapsuudessa tai nuoruudessa koetusta ikävästä asiasta? Onko hän kokenut, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, että sisarukset ovat saaneet jotain enemmän (rakkautta, huomiota, etuuksia)? Onko hän kokenut jäävänsä paitsi jostain, mitä on nähnyt toisten saavan?

Näihin on mielestäni parasta lääkettä se, kun etsii omasta elämästä mahdollisimman paljon kiitollisuuden aiheita, ja vahvistaa kiitollisuuden tunnetta sydämessään päivittäin. Ihan pienenpienistäkin asioista voi löytää kiitoksen aiheita. Vähitellen siitä tulee tapa. Ei tarvitse miettiä ja katsella, mitä toisilla on enemmän tai mikä heillä on paremmin. On vain kiitollinen siitä, mikä on hyvin, omassa ja läheisten elämässä.
Ja jos se tuntuu vaikealta, voi ajatella niitä, jotka elävät sodan keskellä, tai niitä, joilla ei ole puhdasta juomavettä ja jotka näkevät nälkää. Saa heti uudenlaisen perspektiivin omaan tilanteeseensa.

Mutta ehkä kateuden taustalla voi olla myös sisimmässä oleva tyhjyyden tunne, jota niin monet kokevat. Tunne, jota ei oikein mikään tunnu tyydyttävän. Jos minulla vain olisi elämässäni sitä tai tuota, mitä joillain toisilla on, olisin onnellisempi. 

Se, mitä jokainen meistä eniten kaipaa (tiedostipa sitä sitten tai ei) on varmaankin se, että saa tuntea olevansa rakastettu. Kuuntelin pari päivää sitten erään miehen kertomusta omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Hän ei ollut lapsuudenkodissaan saanut kokea rakkautta, turvaa ja huolenpitoa. Hänestä tuli vihainen ja väkivaltainen. Huume- ja vankilakierteiden jatkuttua pitkään hän vihdoin epätoivoisena polvistui sänkynsä viereen ja sanoi: ”Jeesus, jos olet todella olemassa, tule avukseni, en jaksa tätä enää.”
Mies kertoi nähneensä kirkkaan valon, jonka keskeltä Kristus tuli hänen eteensä ja katsoi häntä äärettömällä rakkaudella. Rakkaudella, joka täytti hänen tyhjyytensä ja huuhtoi pois katkeruuden ja vihan. Se muutti hänet täysin.

Jumala haluaa osoittaa meille hyvyyttään ja rakkauttaan. Hän haluaa hoitaa ja parantaa lapsuuden tai nuoruuden haavojamme. Hän haluaa täyttää sen tyhjyyden ja vaillinaisuuden tunteen, joka kalvaa sisintä. Hän haluaa, että saamme kokea Hänen Rakkautensa. Jotta voisimme tulla siksi, jollaisiksi Hän on meidät tarkoittanut.
Silloin meidän ei tarvitse kadehtia toisia, eikä myöskään koettaa osoittaa olevamme parempia kuin toiset, vaan
voisimme olla lempeitä ja rakastavia toisiamme kohtaan.

Onnellista on, jos ei tarvitse verrata itseä toisiin. Se vapauttaa elämään omaa elämää parhaalla mahdollisella tavalla.
Paavali kirjoitti korinttilaisille, että Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile.  – Samoin hän varmaan kirjoittaisi meille, tämän päivän ihmisille. 

Ystäväni – Jeesus kuvaa yllä olevassa vertauksessaan taivasten valtakunnan toimintaperiaatteita, joista  yksi merkittävimmistä niistä on Jumalan osoittama Rakkaus meitä lapsiaan kohtaan.
Vertauksen isäntä sanoo: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä.’ Ja kysyy: ’Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’

Kristus, johdata meitä tuntemaan taivaallisen Isä(ntä)mme hyvyys ja rakkaus meitä kohtaan. Niin että sisimmässä oleva onttous ja vaillinaisuuden tunne voisi täyttyä. Niin että voisimme olla välittämässä Hänen hyvyyttään ja rakkauttaan ympärillemme, lähimmäisillemme.
Niin että taivaan valtakunta voisi tulla näkyväksi täällä maan päällä. – Sillä sitähän me niin kovasti kaipaamme ja tarvitsemme.  

❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️

Kristus, Jumalan kirkkauden säteily

1.2.2025. Tänään on kaksospoikieni syntymäpäivä. Heidän syntymänsä monta vuosikymmentä sitten oli elämäni ihmeellisin ja ihanin asia. Synnytys oli nopea ja helppo. 140 g painavampi esikoinen avitti tietä veljelleen, joka seurasi 6 min. myöhemmin vauhdilla perässä.
Oli kuin heillä olisi ollut valtava into ja kiire päästä kokemaan sitä kaikkea, mikä heitä odotti täällä maanpäällisessä elämässä.
11 v. myöhemmin heille syntyi hartaasti odotettu pikkuveli, jota alettiin helliä koko perheen voimalla. – Miten valtavan paljon kokemuksia, iloa, naurua ja onnea onkaan mahtunut näihin kaikkiin vuosiin!  

Näinä 2 polvileikkaukseni jälkeisenä viikkona pojat ovat olleet hoitamassa minua vuoronperään päivittäin (siunatut etätyöt, jotka tällaisen mahdollistavat). Yöpyneet luonani, ulkoiluttaneet hauvani, tehneet ruoat jne. Itse olin pyytänyt apua vain ulkoiluttamiseen. Olivat keskenään sopineet tuosta muusta.
Eilen sanoin, että nyt kyllä pärjään jo aika hyvin. Kuitenkin tuli tänäänkin kuopus ruokakaupan kautta, ja hauvan ulkoilutuksen jälkeen kokkasi meille maukkaan aterian.
Sydämeni on täynnä kiitollisuutta näistä lapsistani. Ja nyt lisäksi siitä, miten he kaikella huolenpidollaan osoittavat rakkauttaan äidilleen, jonka toimintakykyä kainalosauvat  hankaloittavat. . 

Miten ihmeessä vastaavassa tilanteessa leikkauksesta kotiutuneet, joilla ei ole läheisiä auttamassa, selviytyvät? Sitä ihmettelen! – Itse en olisi selvinnyt, varsinkaan siinä vaiheessa, kun lääkkeet eivät enää tuoneet helpotusta kipuun.
Miten ylipäätään ihmiset, jotka joutuvat kokemaan jatkuvaa kipua ja särkyä, kestävät? Tunnen suurta myötätunto heitä kohtaan.  

Onneksi meillä on annettu Voimanlähde, Pelastaja. Lohdutus, kuten Luukas evankeliumissaan kirjoittaa. Vanhan Simeonin hartaasti odottama Herran Voideltu.

Simeonin odotus palkittiin, ja hän sai pitää sylissään lasta, joka toi Jumalan kirkkauden säteilyn maailmaan. Ja joka tuli Ystäväksemme, Parantajaksemme ja Vapahtajaksemme.
Hän on luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä (Matt.28:20). Emme siis ole koskaan yksin (vaikka joskus siltä tuntuisikin).

Kanssamme on mitä uskollisin Ystävä, joka rakastaa meitä aivan valtavasti. Hänen puoleensa voimme kääntyä aina, kaikissa tilanteissa. Hän pitää meistä huolen, antaa voimia ja auttaa kulkemaan vaikeidenkin asioiden läpi. 

❤️❤️❤️

Huomisen Kynttiläpäivän raamatullisena aiheena on:
’Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille, ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille.’

Jumala, maan ääriin saakka kiiriköön sinun nimesi, kaikukoon ylistyksesi! Sinun kätesi on hyvyyttä täynnä. Iloitkoon Siionin vuori, riemuitkoot Juudan kaupungit, sillä sinun tuomiosi ovat oikeat.
Lähtekää, kulkekaa Siionin ympäri, laskekaa sen tornit. Katsokaa sen muureja, tutkikaa sen palatseja, niin että voitte kertoa tuleville polville:
Suuri on Jumala! Hän on Jumalamme ajasta aikaan. Hän johdattaa meitä ainiaan. 
Ps. 48:11–15

☀️ ☀️ ☀️

Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra palaa Siioniin. Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot, kaikki yhdessä iloitkaa!
Herra on antanut kansalleen lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin!
Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.
Jes. 52:8–10

Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.
Kun meillä Jumalan armosta on tällainen palveluvirka, me emme lannistu. Olemme hylänneet kaiken salakähmäisen, emme toimi petollisesti emmekä vääristele Jumalan sanaa, vaan tuomme esiin totuuden ja toivomme, että jokainen omassatunnossaan arvioi meidät Jumalan edessä. Jos meidän julistamamme evankeliumi on peitossa, se on peitossa niiltä, jotka joutuvat kadotukseen. Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman jumala on sokaissut, niin että he epäuskossaan eivät näe Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa, Kristuksen, joka on Jumalan kuva. Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä. Jumala, joka sanoi: ”Tulkoon pimeyteen valo”, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.
2. Kor. 3:18–4:6 

Tuota tekstiä lukiessa en voi olla ajattelematta, kuinka todellinen Kristuksen kirkkaus on ollut Paavalille. Ylösnousseen Kristuksen häikäisevä kirkkaus heitti hänet ratsun selästä maahan  Damaskoksen tiellä. – Kuinka monesti Kristus mahtoikaan ilmestyä Paavalille kaikessa kirkkaudessaan tuon ensikohtaamisen jälkeen?  

Jumala valaisi kirkkaudellaan Paavalin sydämen. Näin hän oppi tuntemaan Kristuksesta säteilevän kirkkauden. Hän sai tehtäväkseen kertoa muille Kristuksesta ja Hänen evankeliuminsa kirkkaudesta säteilevästä valosta.

Kristus haluaa valaista myös meidän sydämemme, jotta oppisimme tuntemaan Hänet, ja voisimme sen kautta olla myötävaikuttamassa niin, että Hänen Valonsa voisi säteillä yhä enemmän täällä maan päällä. Sillä sitähän tämä maailmamme niin kipeästi kaipaa.   

☀️ ☀️ ☀️

Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.
Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:
– Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin.
Luuk. 2:22–33

Pyhä Henki, anna meille samanlaista lujaa luottamusta kuin oli Simeonilla hänen odottaessaan luvattua Messiasta. Suo meille yhtä uskollinen sydän. Sydän, joka osaa herkästi ja kärsivällisesti odottaa Valoa, kaikille kansoille valmistettua ja annettua. Sydän, joka haluaa hiljentyä kuuntelemaan.

Niin että oppisimme tuntemaan Kristuksen, Hänen Kirkkautensa, Rakkautensa ja Viisautensa, ja kulkemaan Hänen viitoittamaansa ja valaisemaansa tietä. Siten kuin Hän toivoo meidän kunkin kulkevan. . 

❤️❤️❤️