Totuutta?

6.8.2019, Eilinen kolea aamu hätkähdytti: oi ei, tähänkö kesän ihanat lämmöt tyssäsivät? Harhaluulo: lämpö kohosi päivän mittaan ja maauimalassa yhtä iloinen meininki kuin hellepäivinä.
Kyllä maauimalat ovat suuri siunaus! Varsinkin kun polvi sanoo, että nyt ei lähdetä hiljaisia, tyyniä erämaalampia etsimään. Ja kun yli 40-vuotias lämminvesivaraajakin on sitä mieltä, että palvelusvuodet tulivat nyt täyteen. Kun ei tule lämmintä vettä hanasta, uimahalli tuntuu kullanarvoiselta.
Tänään lempeä ilma hyväilee koko olemusta. Nautitaan kesän (joka allakan mukaan jatkuu vielä melkein 4 viikkoa) ihanuuksista. Kiitetään jokaisesta päivästä. 🙂

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
    ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
    Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
    Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’
    Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”  (Matt. 7: 15-23)

Oletko joskus ”vain tiennyt”, mitä joku tuntemasi henkilö suunnittelee tai puuhaa selkäsi takana luullen, ettei sinulla ole siitä aavistustakaan?
Oletko miettinyt, pitäisikö sinun jollain tavoin ilmaista tietäväsi tuon toisen puuhista vai oletko antanut asian vain olla?
Olipa kyse pienestä tai suuremmasta asiasta, tilanne on kiusallinen. Helpompaa olisi, jollei tietäisi. Vaikket sanoisi asiasta mitään, luottamuksesi tuota henkilöä kohtaan on kärsinyt, mennyt tyystin tai ainakin siihen on tullut särö. 

Entä kun joku ei toimi salaa selkäsi takana, vaan tulee suoraan luo antaen ymmärtää, että puheensa ovat totta ja aikeensa hyvät ja vilpittömät?
Kun hälytyskellosi ei kilise, uskot kaiken, ja jossain vaiheessa huomaatkin tulleesi petetyksi.

Kun olet tietoinen siitä, mitä toinen suunnittelee tai tekee selkäsi takana, voit valita, ettet ilmaise hänelle tietäväsi, jollet halua nolata häntä.  
Mutta kun joku tulee luoksesi kertoen asioita, jotka eivät pidä paikkansa, etkä ole valpas vaan nielet kaiken, se onkin nolo juttu itselle – tai jotain vielä ikävämpää.

Jeesus käyttää aika vahvaa mielikuvaa luoksemme tulevista vääristä profeetoista: ”He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia.”
Hän ei kuitenkaan kehota pelkäämään näitä, varomaan vain. Tuo varominen tarkoittaa minusta varuillaan ja valppaana oloa. Tietoisuutta siitä, että liian hyväuskoisena voi tulla aika lailla harhaanjohdetuksi.

Hedelmistään puu tunnetaan. – Mistä sitten erottaa, onko joku vilpitön totuudenpuhuja vai johdattaako hän (ehkä tietämättään ja tahtomattaan) toisia harhateille? (Sillä jollei ole luonnostaan epäluuloinen, kyllä sitä haluaa luottaa toisten hyvyyteen ja vilpittömyyteen.)
Itselleni tuo kysymys on ollut ja on yhä tärkeä. Olen näet aikoinaan kokenut, että olen sekä joutunut harhautetuksi. Koen että olen myös itse ollut harhauttamassa toisia, josta olen tosi pahoillani. Olen opettanut asioita, joista sittemmin olen sanoutunut irti, koska olen nähnyt niiden sisältämän harhan. – Näin näen asian siitä kohdasta hengellistä tietä, jossa parhaillaan olen.
Mielenkiintoista minusta on sekin, että minun mielestäni joku voi olla harhauttaja, kun hän itse taas kokee olevansa vilpittömästi oikealla asialla.

”Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä”, Jeesus sanoi. Mutta hedelmien kasvu ja kypsyminen tapahtuu joskus vasta pitkän ajan kuluttua. Joten mistä tietää puun laadusta ennen hedelmien kypsymistä…?
Mistä voi tietää, kun joku, jolle ei vielä ole kasvanut niitä hedelmiä tai et ainakaan pysty niitä näkemään, tulee luoksesi ja sanoo jotain hengellisesti tärkeältä tuntuvaa? Jotain, jonka mahdollista todenperäisyyttä et pysty todentamaan esim.  Raamatusta? (Helpointahan on usein silloin, kun voi tarkistaa asian teoksesta, johon luotat.) Mistä tiedät, puhuuko toinen totta vai harhaa?

Vino puu – Viime vuonna puunkaatajat kävivät kaatamassa valtavan korkean  vanhan puun, joka oli vuosien varrella alkanut kallistua. Se ei ollut hedelmä- vaan lehtipuu, mutta se kasvatti isot oksansa väärään suuntaan – taloon päin. Jokin myrsky voisi rojauttaa ison puun talon päälle, joten vahingon välttämiseksi se sahattiin ja pilkottiin polttopuiksi.

Joskus on niin, että profeetta, evankelista tms hengellinen vaikuttaja kyllä tuntee toimintansa alussa Jumalan kutsun ja johdatuksen, mutta sitten (maineen, menestyksen, rahan- tai vallanhimon vuoksi) oksat alkavatkin kasvaa väärään suuntaan. Lopulta hänet todetaan uhaksi kuulijoidensa turvallisuudelle ja hänestä halutaan päästä eroon ennen kuin syntyy tuhoa. 
Monet tuntevat tulleensa petetyksi. Mihin tai kehen he enää pystyvät luottamaan?
Ja missä vaiheessa kallistuminen väärään suuntaan huomataan? Se ei ole aina niin helppoa – varsinkaan kyseisen henkilön seuraajille. 

Joidenkin asioiden pitäisi minusta saada hälytyskellot soimaan.
Esim. kun henkilö alkaa korottaa/korostaa itseään. Tai vielä selvemmin, jos hän  kieltää seuraajiltaan toisten kirjoittamien kirjojen lukemisen. Kaikki muut paitsi Raamattu ja hänen omat kirjansa ovat harhaanjohtavia.
Minusta on käsittämätöntä esim. se, että erään tällaisen julistajan toimintaa kannattava yhdistys toimii tänäkin päivänä maassamme.
Kyseinen julistaja asui useita vuosia Suomessa. Kun hänen opetuksessaan ja toiminnassaan ilmeni epäilyttäviä piirteitä, hän palasi entiseen kotimaahansa, johon hän oli perustanut teologisen oppilaitoksen. Tuossa maassa julkaistiin useammassa sanomalehdessä hänen entisten alaistensa paljastuksia siitä, kuinka tämä oli toiminut heidän ihmisarvoaan halventavalla tavalla; kuinka hän oli hyväksikäyttänyt ja alistanut työntekijöitään pöyristyttävillä tavoilla.
Nämä lehtiartikkelit – joita hänen seuraajansa pitävät panetteluna – ovat luettavissa netissä. – Ilmeisesti kaipuu ja tarve seurata vahvaa, ehdotonta auktoriteettia estää uskomasta rankkoja syytöksiä, joita hengellisestä johtajasta on esitetty.

Eräs tuntemani henkilö lähti kyseisen julistajan perässä tämän nykyiseen kotimaahan, työskennelläkseen hänen alaisenaan. Olen surullinen hänen vuokseen; koen että hän on jäänyt loukkuun. Hän puolestaan kokee, että juuri siellä hän voi parhaiten palvella Kristusta ja kasvaa Hänen kaltaisekseen.

Näin kerran yli 10 v. sitten tuon hengellisen julistajan livenä, esiintyi Kulttuuritalolla. Se oli minusta nimenomaan esitys, jota hän orkestroi. Muistan ajatelleeni, että tuossa tyypissä on jotain kummallista, mutten pystynyt määrittelemään mitä.
Myöhemmin kuulin, että hän profetoi Jeesuksen nimessä ja karkotti pahoja henkiä. Nekö olivat niitä voimatekoja, jolla hän sai useat suomalaisetkin seuraamaan itseään? Tiedä häntä. Joka tapauksessa = mielestäni yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka ihminen voi lähteä seuraamaan väärää profeettaa. Ja kuinka vaikeaa on irrottautua tästä & nähdä kuoren taakse.

Kristus, tahdon seurata vain Sinua, en ketään ihmistä tai ihmisoppeja. Sillä silloin tiedän että olen turvallisella tiellä. 
Vapahtajamme, auta meitä erottamaan, mikä on totta, mikä harhaa. Tarvitsemme siinä Sinua, tarvitsemme Pyhän Hengen johdatusta, Sinun Valoasi teillemme.
Kiitos että kuljet kanssamme ja että saamme aina kääntyä Sinun puoleesi, kun tarvitsemme selkeyttä ja erottelukykyä. Vaikuta Sinä meissä. Niin että voisimme todeta Paavalin sanoin:
”Kuka tuntee Herran mielen, niin että voi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.” (1.Kor.2:16)

Ps. Tuli vähän raskasta tekstiä tällä kertaa, mutta eipä ensi pyhän aihekaan – Totuus vai harha – sieltä keveimmästä päästä ole, kun oikein alkaa miettiä… 🙂

Muut tekstit: Ps. 92: 5-10, 13-16, 5. Moos. 13: 1-5, Job 28: 7-15, 23-28 ja 1. Joh. 4: 1-6.