4.5.2015. Rukous kannattelee & kannattaa. Jumala kuulee rukouksemme, ja Hän vastaa – vaikkei ehkä aina sillä tavoin ja siinä aikataulussa kuin itse haluaisimme. Mutta sittenkin: Hän kuulee ja Hän vastaa. Jos itsellä on tietyt odotukset siitä, miten ja milloin Jumalan tulisi vastata (usein = nyt heti please), saattaa tulla pettymistä ja luovuttamisen fiilis. Jeesus kehottaa kuitenkin olemaan sinnikäs. Ystävän kehotus kuuluu: jatka vaan pyytämistä; toiveikkaalla mielellä. Se kannattaa.
Jeesus sanoo:
”Kuvitelkaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: ’Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää. Eräs ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.’ Toinen vastaa sisältä: ’Älä häiritse minua. Ovi on jo lukossa, ja minä olen nukkumassa lasten kanssa. En minä voi nousta antamaan mitään.’
Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee.
Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” (Luuk. 11: 5-13)
Pyydä, etsi, kolkuta… – Ja lupaus: saat, löydät, ovi avataan.
Mitä etsin ja kaipaan juuri nyt? Pyörittelen ajatuksiani – no jo nyt on kumma, ei tule mitään mieleen! Luen tekstin uudestaan. Sen lopussa Jeesus antaa vinkin: Pyhän Hengen. Ai niin!
Kun Jumalan Henki täyttää meidät, täyttyy se hiljainen mutta syvä sielun/hengen kaipuu, jota välillä ei edes tiedostakaan, tai jonka tulkitsee jonain muuna kaipuuna ja jota koettaa ruokkia muunlaisilla jutuilla.
Kristuksen Pyhää Henkeä kannattaa aina pyytää, sinnikkäästi, hellittämättä. Hän, Ystävämme, avaa oven ja antaa mitä siinä tilanteessa tarvitsemme.
Byumbassa, Ruandan pohjoisessa kaupungissa, tulkkinani toimi eräs opettaja. Eräänä päivänä tavatessamme hän, yleensä aina hyväntuulinen, vaikutti masentuneelta. Kysyessäni kuulumisia hän kertoi ikävöivänsä perhettään. Hän kertoi elämäntilanteestaan: hänen vaimonsa ja 2 lastaan asuivat Kigalissa, pääkaupungissa, anopin luona. Mies totesi että anoppinsa asunto oli niin pieni, ettei hän voinut asua siellä. 3 vuoden ajan hän oli turhaan etsinyt opettajan töitä Kigalista. Byumbassa hän teki sijaisuuksia aina kun niitä oli tarjolla, ja hän sai asua erään perheen luona.
Kysyin, oliko hän rukoillut asian puolesta. Kyllä, mutta jossain vaiheessa oli lakannut rukoilemasta. Kysyin haluaisiko hän, että rukoilisimme yhdessä. Myöntävä vastaus. Rukoilimme siinä penkillä kadun varrella, emmekä koko päivänä enää puhuneet asiasta. Oli lauantai. Sovimme, että hän tulisi tulkikseni taas maanantaina.
Tarjoukset – Maanantaina hän tuli säteilevänä ja innosta melkein hypellen: hänelle oli soitettu Kigalista kahdesta eri koulusta ja tarjottu töitä. Toinen puhelu oli tullut sunnuntai-iltana ja toinen nyt maanantaiaamuna. Ihmettelimme, iloitsimme ja kiitimme Jeesusta, joka kehottaa anomaan, aina vaan, niin kauan kuin ovi aukeaa!
Silloin ihmettelin eniten sitä, että koulun rehtori soittaa sunnuntai-iltana ja tarjoaa työpaikkaa. Nyt tätä kirjoittaessa tulee mieleen, kuinka ruandalaiset (miltei kaikki kristittyjä) käyvät joka sunnuntai kirkossa. Jumalanpalvelukset alkavat (ainakin ne, joihin itse olen osallistunut) aina 1-2 t:n ylistyksellä. Pyhä Henki on vahvasti läsnä ja ihmiset antautuvat täysillä palvomaan ja rukoilemaan Jumalaa. Kun rukoilee sydän avoimena, Kristus voi koskettaa syvästi. Voin kuvitella, että Jumala oli kehottanut näitä kahta rehtoria tarjoamaan töitä tälle opelle. Ehkä Hänen kehotuksensa kosketti toista niin vahvasti, että tämä tarttui puhelimeen jo samana iltana.
Jumalan ajoituksia voi kyllä yrittää ymmärtää, mutta arvelen niiden loppujen lopuksi olevan pienen ihmismielen yltämättömissä. – Joka tapauksessa siitä olen vakuuttunut, että aina kannattaa rukoilla!
He has His hands on you – Marvin Sapp
”Hän näkee kyyneleesi, Hän jakaa sisäisen tuskasi
joskus mietit miksi Hän sallii kokemasi vaikeudet, mutta tiedä: Hänen kätensä ovat ylläsi
kun tummia pilviä päiviesi yllä vaikka aurinko paistaa
ja huudat täysillä: tuleeko tähän muutosta, mitä minun tulee tehdä?
muista silloin: Hänen kätensä ovat ylläsi
itkiessäsi Hän pitelee sinua, joten nosta kätesi korkealle, sillä Hän tarjoaa
joskus tunnet itsesi yksinäiseksi kuten eksynyt orpo lapsi
sinua kehotetaan olemaan vahva mutta kysyt: koska tämä loppuu, koska tulee voitto?
Hänen kätensä on ylläsi; kun ajat ovat vaikeat eikä kukaan tunnu ymmärtävän
juuri noina aikoina usein unohdamme mitä tarkoittaa olla Hänen käsissään
tiedä tämä: Hänen kätensä ovat ylläsi”
Muut tekstit: Ps. 40: 2-6, 2. Moos. 17: 8-13 ja Jaak. 5: 13-16