17.7.17 

Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli juoksujalkaa, polvistui hänen eteensä ja kysyi: ”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?” Jeesus vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. Käskyt sinä tiedät: älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, älä riistä toiselta, kunnioita isääsi ja äitiäsi.”
”Opettaja, kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen”, vastasi mies. Jeesus katsahti häneen, rakasti häntä ja sanoi: ”Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua.” Mies synkistyi näistä sanoista. Hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

Jeesus kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: ”Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan!” Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus jatkoi: ”Lapseni, Jumalan valtakuntaan on todella vaikea päästä. Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” Opetuslapset olivat yhä enemmän ihmeissään ja kyselivät toisiltaan: ”Kuka sitten voi pelastua?” Jeesus katsoi heihin ja sanoi: ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Jumalalle on kaikki mahdollista.”    (Mark. 10: 17-27)

Jeesuksen luo juossut mies, rikas ja hurskas, ymmärsi että paljon merkittävämpää kuin mukava maanpäällinen elämä oli se, missä hänen sielunsa/henkensä viettäisi iäisyyselämää.
Minusta koskettava kohta on tuo, jossa Markus sanoo Jeesuksen katsahtaneen häneen ja rakastaneen tätä. (Evankelistoista ytimekkäimmän, tiiviisti olennaisimmissa asioissa pysyttelevän faktamiehen mainitessa tuollaisen asian, sitä ei voi olla huomaamatta.)
Mitä Jeesus rakasti tuossa miehessä? Ajattelen, että Jeesus ilahtui nähdessään hänen puhtaan sydämensä sekä kiihkeän pyrkimyksensä elää hyvää, Jumalan tahdon mukaista elämää.

Kuin Natanael – Varmaankin Jeesus näki miehessä samaa kuin Natanaelissa. Nähdessään Natanelin Jeesus sanoi: “Siinä on oikea israelilainen, mies vailla vilppiä!” (Joh.1:47)
Natanael tunnisti Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja lähti seuraamaan häntä. Rikas mies tunnisti myös Jeesuksen pyhyyden, sillä hän polvistui tämän  edessä. Hän ei kuitenkaan lähtenyt seuraamaan Jeesusta.
Mikä pidätteli häntä? Hän oli jo niin lähellä Taivaan Valtakuntaa, että häneltä puuttui vain ‘yksi’, kuten Jeesus sanoi.
Vain yksi asia esti häntä pääsemään sisälle: hän ei pystynyt luopumaan siitä, mitä hänellä oli. Jeesus näki tämän ja halusi auttaa miestä voittamaan tuon esteen, joka sitoi häntä ja esti astumasta Jumalan Valtakunnan todellisuuteen.

Kameli – Hauska tuo Jeesuksen vertaus kamelista ja neulansilmästä. Eilen nukkumaan mennessä aloin miettiä, miksi Jeesus valitsi juuri kamelin kaikista eläimistä. (En tiedä, oliko Jeesuksen oma vai yleinen juutal. sanonta.)
Mieleen tuli kamelin koko ja kantamukset. Pitkine kauloineen ja kyttyröineen se oli varmasti suurin eläin, jonka israelilaiset olivat nähneet. Tai jollei oltu nähty niin ainakin kuultu Silkkitietä pitkin ja erämaiden halki kulkevista kameleista, jotka kauppamiesten karavaaneissa kuljettivat selässään isoja kuormia.

Mitä isompi lasti, sitä hankalampaa, kun tulee kapea kohta, josta pitäisi päästä läpi.
Eräällä Israelin matkalla mukaan lähti sen verran ystäviä, että mahtuisimme juuri ja juuri minibussiin. Oli sitä paitsi ekologisempaa matkata yhdellä kuin useammalla ajoneuvolla. Minibussin tavaratila oli pieni, joten jokainen lupasi ottaa vain pienen laukun mukaan.
Luostariin, jossa Nasaretissa yöpyisimme, piti toisesta kaupungista saavuttaessa ajaa hyvin kapeaa kujaa, jota reunustivat kivimuurit kummallakin puolella. Tuo luostari oli kuitenkin niin ihana paikka yöpyä, että olin varannut meille sieltä huoneet tällekin kerralle. Mietin kuitenkin, kuinka ihmeessä selviäisin minibussilla tuon kujan mutkista, kun henkilöautoillakin oli tehnyt tiukkaa.
Poikani pelasti tilanteen tulemalla matkalle mukaan ja toimimalla  autonkuljettajana. N. 40 cm minibussia leveämmälle kujalle saavuttuamme hengitimme kaikki sisään ja ihmettelimme, kuinka hän sai kuin saikin käännettyä minibussin miltei 90 asteen mutkassa sivupeilien hipoessa kujaa reunustavia korkeita muureja. (Vieläkin tuntuu käsittämättömältä, että siitä selvittiin muureihin osumatta.)

Tie elämään – Jeesus sanoi: “Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen.” (Matt.7:14)
Ymmärrän tuon hyvin. Haluamme pitää kiinni siitä, mikä meitä miellyttää, mikä tuntuu kivalta ja mukavalta. Vieroksuin pitkään ajatusta kapeasta tiestä, mm. siksi etten halunnut luopua sellaisesta mistä niin kovasti pidin ( = new age -jutuistani). Kukaan ei siihen kuitenkaan käskenyt tai pakottanut. Jumala alkoi vain näyttää minulle asioita, ja sisälläni heräsi vähitellen halu ja tarve luopua kokonaan niistä asioista, jotka tuolloin toivat minulle elannon.
Mutta kuinka monesti olenkaan saanut yllättyä siitä, miten paljon hyvää siitä seurasi; millaisia aarteita tällä tiellä löytää. Aarteita jotka eivät ole kaupan ja joita ei halua vaihtaa mihinkään muuhun.

Vapauteen – Yksi niistä on vapaus. Sekin on paradoksi: kuvittelet että joudut tällä tiellä jotenkin ahtaammalle, mutta saatkin kokea sen kaltaista vapautta, johon verrattuna aiemmin kokemasi vapaus onkin feikkiä.

Paavali kirjoitti: “Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.” Ja myös:
“Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.”

Radikaalit – Evankeliumin rikkaan miehen sielu oli kiinnittynyt siihen, mitä hän omisti. Puutteessa elävien tilanne ei koskettanut häntä ainakaan siinä määrin että olisi ollut valmis radikaaliin elämänmuutokseen toisten hyväksi. 1200 v. myöhemmin elänyt Franciscus Assisilainen sen sijaan oli radikaali. Jätti valmiiksi katetun vauraan elämän ja lähti etsimään kuinka voisi palvella Kristusta. Ehkä se, mitä Jeesus oli sanonut tuolle rikkaalle miehelle, oli vaikuttanut häneen.
Kristus puhui Franciscukselle hänen katsellessaan raunioituneen kirkon ikonia. Rakennettuaan kirkon kuntoon Franciscus ja hänen radikaalit ystävänsä päätyivät hoitamaan hyljeksittyjä leprasairaita.  

Vaikket kutsukaan monia meistä noin radikaaleihin elämänmuutoksiin,   auta Kristus meitä näkemään, mihin meitä kutsut. Sinä näet myös, mitkä asiat meissä estävät toimimasta Sinun Rakkaudestasi käsin.  
Auta meitä kasvamaan kaltaisuuteesi, voittamaan itsekkyytemme,   rakastamaan toisiamme, huomioimaan toisten tarpeita, antamaan omastamme. Kulkemaan Sinun osoittamaasi Rakkauden tietä.
Kiitos että olet Pelastajamme. Kiitos Armostasi ja Rakkaudestasi!

Love – Chris Tomlin & Watato Choir

“Kun on vaikea löytää toivoa
kun luottamus heikkenee
tarvitsemme syyn, joka takana seistä – rakkautta
kaikki haluamme sellaista mikä tuntuu joltain
välillä se tulee, välillä se varastaa
se mikä jää, mikä on todellista on – rakkaus
on rakkaus, on anteeksianto
on rakkautta niinä aikoina, jolloin on vaikeauksia
kun elämä on kylmää, on olemassa lupaus
et koskaan kulje ilman… rakkautta
se parantaa sairaat, lohduttaa heikkoja
murtaa ylpeän, kohottaa nöyrän
rakkaus on vastaus, rakkaus löytää tien
kun rakastamme toisiamme päivä kirkastuu”

“O-kwa-ga-la-kwe,
Ku-singa-byoo-na,
Bwe-twa-ga-la-na-o-lu-na-ku-lu-suu-fu”

(Watato – kuoro muodostuu lapsista, joiden joko toinen tai kummatkin vanhemmat ovat menehtyneet joko sodassa tai AIDSiin.)

Muut tekstit: Ps. 28: 1-2, 6-9, 1. Sam. 15: 22-26 ja Jaak. 2: 8-13