7.12.2015 
Kauris käyskenteli mökin rannassa, katsahti kuin moikatakseen ja keveästi astellen jatkoi matkaansa. Toisella kerralla kauris kulki n. 4 metrin päässä, pysähtyi kohdalle. Katselimme siinä toisiamme liikkumatta ties kuinka kauan, kunnes se loikki pois. Täysi liikkumattomuus, kuin kipsiin valettuna, ja siitä sitten yhtäkkiä, ennalta arvaamattomasti, kepeä liikkeelle lähtö. En ihmettele, että Jesaja parantuneen ramman hyppelyä kuvatessaan käytti profetiassaan juuri kaurista.
Kertokaa – Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ”Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:
Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju.”
Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta:
”Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu: – Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien.” (Matt. 11: 2-10)
Enkeli Gabriel ilmoitti Sakariaalle, Johannes Kastajan isälle, pojan tulevan elämäntehtävän jo ennen tämän syntymää: Johannes tulisi kääntämään ihmisten sydämet jälleen Jumalan puoleen ja tulisi olemaan Herran edelläkävijä. ”Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä”, lupasi Gabriel.
.Johannes hoitikin tehtävänsä rohkeana, vahvana ja varmana. Hän julisti Herran tulemista. ja kun Jeesus tuli Jordan – joelle saamaan kasteen, Johannes tunnisti heti Mestarin.
Arvailuksi jää, mikä sai Johanneksen vankilassa ollessaan lähettämään opetuslapsensa kysymyksensä kera Jeesuksen luo. Oliko hän todella alkanut epäillä Jeesusta luvattuna Messiaana? Vai oliko hän odottanut, että Jeesus tulisi vapauttamaan hänet ja kummeksui kun näin ei ollut käynyt? Vai halusiko hän vain varmistaa, ettei Jeesus ollut unohtanut häntä? Että Jeesus olisi tietoinen hänen tilanteestaan?
Varmistusta — Meillekin saattaa joskus tulla tarve varmistaa, että oletko Jeesus ihan oikeasti se ja sellainen, mitä profeetat ja opetuslapsesi ovat sinusta kirjoittaneet. Oletko minuakin varten? Oletko minunkin Vapauttajani, Pelastajani, Auttajani? Ja jos olet, näetkö tilanteeni, jonka kanssa parhaillaan kipuilen?
Voi olla aikoja, jolloin tuntuu, että uskomme on heiveröinen, tai jopa kadoksissa. Aikoja, jolloin aivan erityisesti tarvitsemme Pelastajaa vapauttamaan meidät tilanteestamme, ajatusvyyhdeistämme, tunnelukoistamme jne. Voi olla epävarma olo siitä, näkeekö Jumala nyt ihan varmasti uupumukseni, suruni, pelkoni. Voinko odottaa Häneltä apua?
Minusta on hieno juttu, että tuo Johanneksen kysymys on tallennettu kansien väliin. Se ikään kuin osoittaa meille, että kun kerran Johannes sai kysellä ja pyytää varmistusta, niin kyllähän mekin, tavalliset tallaajat. Jumala ei siitä pahastu. Päin vastoin, ajattelen että Hän toivookin meidän kertovan Hänelle niin ilomme kuin surumme. Vaikka Hän onkin Kaikkitietävä, olennaista on, että kääntyy Hänen puoleensa, että on Hämeen yhteydessä. Näin teki myös Jumalan Poika koko maallisen elämänsä ajan.
Oikea Messias? – Miten sitten voi varmistua siitä, että seuraa oikeaa Jeesusta? Joillekin kysymys voi olla ihan outo. Mutta ei ehkä niinkään niille, jotka ovat olleet tekemisissä erilaisten henkisten oppisuuntien kanssa. Jos on harrastanut esim. jotain ei-kristillistä meditaatiota, tai ollut tekemisissä jonkin sellaisen asian kanssa, jossa mieli on avattu henkisille tasoille (mm. yhteys henkioppaisiin), varmistaminen saattaisi olla tarpeen. Nuo tasot kun ovat tungokseen asti täynnä harhaan johtamista.
Itse halusin varmistaa moneenkin otteeseen sen jälkeen, kun koin Kristuksen kutsuvan minua pois henkisiltä poluiltani, new age – jutuista, t. mitä nimitystä niistä haluaakaan käyttää. Halusin varmistua siitä, että seuraan todella Jeesus Kristusta.
Mistä sitten voi tarkistaa, seuraako todella Jeesus Kristusta eikä jotain feikkiä taikka muunneltua opetusta? Ehdotukseni: evankeliumeista. Niistä löytyy pääpiirteissään Jeesuksen elämänkerta. Jos sen ja oman opin /open jutuista löytyy ristiriitoja, voi alkaa kysellä: hetkinen, mitkä asiat tässä nyt eivät oikein istu yhteen? Millaisia johtopäätöksiä voin ristiriitaisuudesta tehdä?
Ja aina kannattaa muistaa Pyhä Henki, Totuuden Henki. Pyytää Pyhää Henkeä ilmaisemaan totuus.
Helpompia ovat ne tapaukset, jossa joku ihan fyysinen hahmo antaa ymmärtää olevansa Jeesuksen inkarnaatio. Kuten Siperiassa elävä Vissarion, joka on kerännyt ympärilleen n. 5000 hengen yhdyskunnan. Elävät eristäytyneenä yhteisönä ’pyhässä maassaan’, kuten he asuinpaikkansa kokevat. Se on heille pyhää maata, koska heidän opettajansa asuu siellä.
Voi kysyä, kuinka on mahdollista, että noin suuri määrä ihmisiä uskoo tämän opensa olevan uudelleensyntynyt Jeesus. Jo tutustuminen tarkemmin evankeliumien Jeesuksen elämänkertaan, opetuksiin ja toimintaan avaisi varmasti heidän silmänsä näkemään ja korvansa kuulemaan. Tunnistamaan aidon ja väärennöksen välisen eron. Mutta ehkä he eivät haluakaan tunnistaa. Ehkä he haluavat elää harhakuvitelmassaan, koska se tuntuu paremmalta ja onnellisemmalta kuin se elämä, jonka he jättivät taakseen muuttaessaan tuohon syrjäiseen yhteisöön Siperian vuoriseudulla.
Mietin, millainen tilanne mahtaisi syntyä, jos heille eräänä päivänä selviäisi, ettei heidän opensa olekaan se, joksi he ovat hänet kuvitelleet.
Jesajan profetia – Jeesuksen aikalaiset saivat omin silmin nähdä Jeesuksen tekevän ihmeitä: sokeat saivat näkönsä, kuurot saivat kuulon, rammat kävelivät. Ne, jotka tunsivat kirjoitukset, ajattelivat varmaan, että tässähän Jesajan profetia nyt toteutuu:
”Jumala itse tulee ja pelastaa teidät. Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan.”
Mutta siitä, kuinka Jeesus Kristus yhä tekee näitä ihmeitä Pyhän Henkensä kautta. ei yleensä haluta puhua, muuta kuin korkeintaan tietyissä uskovien piireissä. Miksi siitä puhumista niin kovasti vältetään? Leimautumisen pelosta? Vai pelätäänkö toiveiden herättämistä ja pettymyksen aiheuttamista, jollei Jumala toimikaan toivomallamme tavalla?
Jeesus sanoi Johanneksen opetuslapsille: ””Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette.”
Mietin, miten nykyajan kyselijät saisivat tietää, kuinka Jumala on keskuudessamme ja toimii tänäkin päivänä, jos kaikki ne, jotka ovat tunteneet Hänen hoitavan, muuntavan, parantavan kosketuksensa, pitäisivät sen visusti vain omana tietonaan.
Kävellen – Itse olen ainakin niin kiitollinen siitä, että olen useasti saanut nähdä ja kokea – niin muiden kuin omalla kohdalla – kuinka Jumala hoitaa ja parantaa, että haluan kertoa siitä muillekin. Omalla kohdallani olen kokenut tämän useamman kerran polvessani. Siitä poistettiin aikoinaan nivelkierukka, ja siihen kehkeytyi vähitellen graavi nivelrikko: luu luuta vasten, ei mitään iskunvaimentajaa polvinivelien välissä. Lääkäreiden mukaan polveen olisi pitänyt laittaa tekonivel jo 15 v. sitten, mutta eivät laittaneet, koska en silloin kuulemma ollut tarpeeksi vanha. Ortopedi totesi, että polvi ei koskaan tule paranemaan, ja kehotti välttämään kävelemistä. – Tuollaisia sanoja ei viisikymppisenä liikkuvaisena ihmisenä noin vain suostunut nielemään.
Polveni puolesta on usein rukoiltu, kävelyn muututtua kivuliaaksi rasitettuani sitä liikaa. Rukouksen seurauksensa kipu on lähtenyt, ja olen taas pystynyt kävelemään vaivatta. Vaikken nyt ihan ole hypellyt, tuli tavakseni sanoa ystävilleni (jo ennen kuin olin lukenut tuon Jesajan profetian ramman hyppelystä) että nyt on taas olo kuin vuorikauriilla. – En tiedä mistä vuorikauris tuli mieleeni. Ehkä siitä vaivattomuudesta, jolla se loikkii ylös rinteitä.
Lääketieteellisesti ei ole ymmärrettävissä että kävelen kivutta. Mutta eipä minun tarvitsekaan ymmärtää, kun en ole sen alan ihmisiä. Kiitän sen sijaan usein Jumalaa Hänen ihmeellisestä, hoitavasta ja parantavasta voimastaan. Ja ajattelen, että ehkä Hän on hoitanut polveani sen vuoksi, että kertoisin siitä muillekin.
Kristus, Sinä kuulet ne kysymykset, jotka meidän mieltämme askarruttavat. Näet kaikki ne huolet ja vaivat, joiden kanssa yritämme elämäntilanteessamme selvitä. Vahvista meitä, kun olemme heikkoja, kun jokin asia tuntuu ylitsepääsemättömältä, kun tunnemme olevamme olosuhteidemme vankeja, kun emme näe tai kuule sitä, mitä meidän pitäisi. Auta meitä luottamaan siihen, että tulet luoksemme ja olet kanssamme, silloinkin kun meistä tuntuu että olet kaukana. – Kiitos että tulet! Kiitos että Olet!
Alla olevan videon viimeisessä kuvassa Jeesus katsoo ylös taivaaseen samoin kuin alkukuvassa, mutta piikkikruunu päässä. Ilmeisesti videon tekijä haluaa muistuttaa, että Jouluun, Jumalan Pojan syntymäjuhlaan, liittyy myös Pääsiäisen kärsimys. Mutta viimeisen kuvan pitäisi kyllä oikeastaan olla ylösnousemuskuva. Sillä juuri ylösnousemuksensa kautta Hän on tänä päivänä olemassa meitä varten. Jokaista kaipaavaa ja odottavaa varten. Ja niitäkin varten, jotka eivät vielä tiedä kaipaavansa. 🙂
Mary did you know – Reba McEntire
”Maria, tiesitkö että Poikasi tulisi kerran kulkemaan vetten päällä
tulisi pelastamaan poikamme ja tyttäremme, ja on tullut tehdäkseen sinusta uuden
että Lapsi jonka synnytit tulisi pian vapauttamaan sinut?
Maria, tiesitkö että Poikasi tulisi antamaan näön sokealle, tyynnyttäisi myrskyn kädellään
ja että Hän on kulkenut siellä missä enkelit kulkevat
ja että kun suutelet pientä Lastasi, suutelet Jumalan kasvoja
sokea näkee, kuuro kuulee, kuollut virkoaa eloon, rampa hyppelee, mykkä puhuu
Karitsaa ylistäen
Maria, tiesitkö että Poikasi on koko luomakunnan Herra
ja että Hän tulee eräänä päivänä hallitsemaan kaikkia kansakuntia
että Hän on taivaan täydellinen Karitsa
Lapsi, joka nukkuu sylissäsi on suuri Minä Olen.”
Muut tekstit: Ps. 85: 9-14, Jer. 3: 21-25 ja 1. Kor. 4: 1-5