28.9.2015.  Huomenna on Mikaelinpäivä, jota (t. sitä seur. sunnuntaita, Mikkelinpäivää) on perinteisesti vietetty arkkienkeli Mikaelin muistoksi. Nykyään se on ev.lut. kirkkojen pyhienvietossa muuntunut aiheeltaan kaikkien enkelien päiväksi. 

.                                     

Onko enkeleitä todella olemassa? Ilmestyvätkö nämä Jumalan sanansaattajat ihmisille ihan oikeasti? Ihmisillä on tästä lukuisia kokemuksia, joita on myös dokumentoitu. Alla yksi sellainen.

Pietaria pidettiin vangittuna, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen puolestaan.
Sen päivän vastaisena yönä, jona Herodes aikoi asettaa Pietarin oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotilaan välissä. Hänet oli sidottu kaksin kahlein, ja lisäksi vankilan ovella oli vartiomiehet. Mutta yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: ”Nouse kiireesti.” Kahleet putosivat Pietarin käsistä. Enkeli sanoi: ”Vyötä vaatteesi ja pane kengät jalkaasi.” Pietari teki niin, ja enkeli sanoi: ”Heitä viitta harteillesi ja seuraa minua.”
Pietari lähti enkelin mukaan. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, että se, mitä hänelle tapahtui, oli totta, vaan luuli sitä näyksi. He ohittivat ensimmäisen vartion, sitten toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupungille. Se aukeni heille itsestään, ja niin he astuivat ulos ja lähtivät kulkemaan kujaa pitkin. Yhtäkkiä enkeli oli poissa. Silloin Pietari tajusi, mistä oli kysymys, ja sanoi: ”Totisesti, nyt tiedän, mitä tapahtui! Herra lähetti enkelinsä ja auttoi minut Herodeksen käsistä, pelasti minut kaikesta siitä, mitä tämä kansa toivoi minulle tapahtuvan.” (Ap. t. 12: 5-11)

Kehotus – Viime vuoden jossain blogipäivityksessä kerroin, kuinka (11 v. sitten) koin Jeesuksen kehottavan minua  ostamaan Raamatun. En tuolloin pitänyt koko kirjasta. Ostin kuitenkin.
Kotiin saavuttuani kysyin Jeesukselta, mitä minun nyt pitäisi tästä lukea. Ensin sain luettavaksi niin rakkaudellista tekstiä, etten ollut uskoa että sellaista voi Raamatusta löytyä. Ja sen jälkeen (samana päivänä) tuon yllä olevan kohdan  Apostolien teoista. – Se sai minut oivaltamaan, ettei tämä kirja olekaan niin antiikkinen kuin olin kuvitellut.
Edellisenä viikonloppuna olin nim. ollut ystävieni kanssa Tampereella tilaisuudessa, jossa kiinalainen, vilpittömän oloinen, iloa säteilevä veli Yun oli puhumassa. Hän kertoi mitä oli kokenut Kiinassa, vankilassa.      

Veli Yunin kokemus (sellaisena kuin se jäi mieleeni): Yun oli vangittu julistustyönsä vuoksi. Häntä oli kidutettu niin, että hänen jalkaluunsa olivat murtuneet. Eräänä päivänä hän koki ilmestyksen: enkeli ilmestyi hänen selliinsä sanoen:” Veli Yun, tänään sinä lähdet täältä vapauteen.”
Miten hän voisi täältä lähteä, tarkasti vartioidusta, lukitusta sellistä, mietti Yun. Eihän hän pystynyt edes kävelemään!
Enkeli ilmestyi Yunin toverille viereiseen selliin ja sanoi tälle: ” Mene sanomaan veli Yunille, että hänen on lähdettävä täältä   tänään.” Hämmästynyt toveri meni Yunin selliin (kummankin sellin ovenlukot olivat auki) ja kertoi Yunille, mitä enkeli oli sanonut. Silloin Yun uskoi.
Enkeli tuli uudestaan samana päivänä Yunin luo ja sanoi:”Nouse, nyt on sinun hetkesi lähteä.” Yun nousi vuoteeltaan, kipu jaloissa oli viiltävä, mutta ne kantoivat; ja sellinoven lukko oli auki.
Yun kulki käytäviä pitkin, vartijoita ei näkynyt. Erään käytävän päässä oli vartijoiden koppi. Yun oli varma, että sen kohdalla hänen pakomatkansa päättyy. Mutta vartijat eivät huomanneet häntä. Yunin toveri tuli vastaan vartijan saattamana. Toverin silmät laajenivat hämmästyksestä, ja hän sanoi: “Veli Yun, minä olen menossa sisälle.” Yun vastasi: “Minä olen menossa ulos.” – Vartija ei nähnyt eikä kuullut Yunia.  
Vapauteen – Yun kulki vankilan pihan poikki, olettaen minä hetkenä hyvänsä saavansa kuulan kalloonsa. Hän saapui vankilan pääportille. Se oli raollaan. Yun astui ulos portista. Hänen eteensä kurvasi taksi; taksikuski kysyi :”Minne ajetaan?”

Todiste – Veli Yunin kertomus kuulosti minusta aivan uskomattomalta. Mutta kun seuraavalla viikolla luin uudesta Raamatustani kuinka Pietari vapautui vankilasta, oivaltaisin ettei Raamattu ole vain kokoelma historiallisia kirjoituksia erään kansan vaiheista ja siitä, mitä tapahtui 2000 v. sitten, vaan että samanlaisia asioita tapahtuu meidänkin päivinämme. Ja että minun piti varmaan kuulla jonkun kertovan livenä oma kokemuksena, jotta olisin voinut vakuuttua.

Vuosia myöhemmin olin kuuntelemassa veli Yunia Alppilan kirkossa. Tilaisuuden lopussa Yun sanoi, että jos joku haluaa saada siunauksen tai rukousta, voi tulla kirkkosalin alttarikaiteelle.
Ed. viikolla olin kuullut kommentin suhteestani Kristukseen. Kyse oli vain sanavalinnasta, mutta olin kuitenkin pahastunut kommentista, sillä kommentoija oli itsekin Kristukseen uskova, ja halusi kommentillaan osoittaa minun olevan väärässä.    En kuitenkaan lainkaan ajatellut tuota asiaa mennessäni siunausta saamaan.
Olin polvillani muiden joukossa alttarikaiteen penkillä. Painoin pääni alas, odottaen että tuo säteilevä Kristuksen palvelija siunaisi laittaen kätensä pääni päälle.
Lohdutus – Kohdalleni tullessaan Yun huudahti iloisesti ja puhui täsmälleen siihen asiaan, josta olin aiemmin pahoittanut mieleni.  Kuulin juuri ne vahvistuksen ja lohdutuksen sanat joita (tietämättäni) tarvitsin. Omasta mielestäni olin jo jättänyt kommentin omaan arvoonsa; Pyhä Henki näki kuitenkin syvemmälle. – Yun jopa innostui puhumaan tuosta asiasta yleisestikin: että tämä koskee kaikkia Kristukseen uskovia, näin juuri asia on. (Ehkä joskus myöhemmin kerron mistä oli kyse.) – Voi miten suloiselta tuntuikaan saada vahvistusta ja rohkaisua omalle uskonpolulleen! Kiitin hiljaa mielessäni Pyhää Henkeä, ja veli Yunia.        

Angels watching over me – Amy Grant (joka sai laulustaan Grammy – palkinnon)

“Viekää tämä mies vankilaan, mies kuuli Herodeksen sanovan, sotilasjoukko vei hänet pois
kahden vartijan välissä, kahlittuna, Pietari koetti nukkua
mutta seinän takana rukoiltiin lakkaamatta hänelle pelastusta
sitten valo ilmestyi yksinäisen vankityrmän pimeyteen
ja kahleet, jotka olivat sitoneet Jumalan miehen, avautuivat pudoten
mies juoksi omiensa luo ennen aamunkoittoa, hänen mielessään oli vain tämä:
enkelit vartioivat minua, jokaista liikettäni, joka askeltani
Vain Jumala tuntee ne ajat elämässäni joilloin jokin uhka vaani minua
kun holtittomasta autosta loppui bensa ennen kuin se olisi ajanut ylitseni
vähältä piti -tilanteet ympärilläni, onnettomuudet joita en kokenut
vaikken ihmissilmin näkisi käsiä, jotka johdattavat minut kotiin
Jumala, tiedän että heitä on ympärilläni, päivin ja öin
vihollisten lähestyessä tiedän enkeleiden joskus taistelevan
jotteivät jalkani pettäisi, en koskaan käänny toisaalle
jos kysyt mikä minua suojelee, kuulet minun sanovan: enkelit vartioivat minua
vaikken ihmissilmin näkisi käsiä, jotka johdattavat minut kotiin”

Muut tekstit: Ps. 103: 19-22, Joos. 5: 13-15 ja Matt. 18: 1-6, 10