6.8.2018 – Vain yksi – Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen:
”Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista. He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa. Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin. He käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, he istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rabbiksi.
Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa. Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus.
Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”
Jotenkin hieno juttu minusta Jeesukselta tuo, kuinka hän kehotti ihmisiä noudattamaan fariseusten opetuksia, vaikka nämä olivat sellaisia kuin olivat. – Tosin heti perään hän lataa armotta esiin heidän ominaisuuksiaan ja tapojaan: eivät eläneet kuten opettivat ja asettivat ihmisille kaikenlaisia säädöksiä & määräyksiä, joita eivät itse noudattaneet ja joita Jumala ei alunperin ollut Israelin kansalle antanut tai tarkoittanut. Lisäksi tekivät kaikenlaisia ulkokohtaisia temppuja tullakseen huomatuiksi ja ihailluiksi.
Mutta minkäs teet, kun ei ollut parempaa saatavilla. (Vaikka olihan joukossa poikkeuksiakin.)
Millaisia opettajia? – Kiitollisena ajattelen useita opettajiani kouluajoilta: työlleen antautuneita, pedagogisesti taitavia ja luovia, rohkaisevia ja kannustavia. Pyrkimyksenään saada esiin kunkin oppilaan parhaat ominaisuudet ja taipumukset. Heissä oli luontaista auktoriteettia, joten heidän ei tarvinnut korottaa itseään (ääntään) pitääkseen jöötä. Heitä kuunneltiin, koska heitä arvostettiin ja heistä pidettiin.
Nuo opet eivät tehneet mitään ulkonaisia temppuja saadakseen kunnioitusta osakseen. Heidän opetuksestaan sen sijaan välittyi rakkaus ja intohimo työtään kohtaan. He kiinnittivät huomionsa vahvuuksiimme ennemmin kuin heikkouksiimme. Tämä kaikki sai meidät innostumaan siitä, mitä he opettivat.
Nuo kuvaamani uranuurtajat (koulu, jonka periaatteisiin kuului alusta alkaen mm. 12 v:sen yleissivistävän opetuksen tarjoaminen kaikille oppilaille, oli nim. toiminut maassamme vasta 2 v. aloittaessani koulunkäynnin) olivat niitä opettajia, joita arvostin. Tietenkin oli myös toisenlaisia.
Paras Ope – Jeesus varoittaa ihannoimasta ihmisiä, varsinkaan opettajia, sillä loppujen lopuksi meillä kuuluu olla vain yksi Opettaja… Hän joka tietää kaiken – meistä, muista, menneistä, tulevista, koko maailmanmenosta – … siis kaiken.
Ja… itse asiassa, kun katsoin, mitä tuossa kirjoitin lapsuuden ja nuoruuden ajan opettajistani, huomasin että hei, Jeesuksessahan on nuo kaikki ominaisuudet, joita koulua käydessäni opettajissani ihailin. – Jes, minullahan on paras ope ikinä! Ja aina vaan saa oppia Häneltä uusia asioita.
”Olette kaikki veljiä”, ja sisaria. Saman Taivaallisen Isän lapsia. Jeesuksen opetuksen ydinsanomaa. Että olemme yhtä perhettä. Tuon ymmärtämistä kohti meidän olisi tarkoitus kasvaa, niin mielessämme, sydämessämme kuin toiminnan tasolla.
Tuo Jeesuksen toteamus auttaa ymmärtämään myös seuraavaa lausettaan (”…vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa”). Kun oivallamme, että meillä on kaikilla sama Isä, se muuttaa kaiken. Niin oman suhteemme Häneen kuin suhtautumisemme lähimmäisiimme.
Hän on ihan eri laatua kuin maallinen isämme, joka on varmaan tehnyt parhaansa – sen mihin on kyennyt, mutta varmasti myös monia virheitä. Taivaallinen Isämme sen sijaan on erehtymätön ja virheetön. Hän ajattelee kaikessa ainoastaan parastamme. Koska Hän on Rakkaus.
Useat meistä ovat kohdanneet ymmärtämättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta maallisen isänsä (tai äitinsä) taholta. Monet myös hylkäämistä, henkistä tai fyysistä satuttamista tai väkivaltaa, hyväksikäyttöä taikka muunlaista kaltoin kohtelua. Millaisen jäljen se on jättänyt sielun sisimpään? Miten se on vaikuttanut tai vaikuttaa omaan Jumala-suhteeseen? Uskon että paljonkin.
Mieltä lämmitti valtavasti eilen lukemani uutinen, jossa kerrottiin LeBron James’in, koripallopelaajan ja 3 lapsen isän, perustaneen peruskoulun ongelmallisista taustoista tuleville lapsille. LeBron itse varttui vaatimattomissa olosuhteissa, ilman isää, yksinhuoltajaäidin koettaessa pitää huolta perheestä. LeBron haluaa tarjota kotikaupunkinsa lapsille paremmat lähtökohdat.
Hänen perustamassaan koulussa opiskelu on ilmaista. Lisäksi oppilaat saavat ilmaiseksi koulupuvun, polkupyörän ja -kypärän, kuljetuksen 2 mailin säteellä, aamiaisen, lounaan ja välipalan.
Lasten perheet saavat ruokakaapin. (LeBron lapsuudenkodissa ei ollut ruokakaappia, ainoastaan jääkaappi, jossa oli kaikki kotoa löytyvät ruoka, eikä sitä ilmeisesti ollut aina tarpeeksi.)
Oppilaiden vanhemmille on tarjolla työhönsijoittautumispalveluja. Ja koulu lupaa maksaa Akronin yliopiston lukukausimaksut kaikille koulusta valmistuneille oppilaille. Vau, upea juttu!
Instragramissaan LeBron käyttää nimimerkkiä kingjames. Kun katsoin netistä kuvia tästä urheilijasta, en kuitenkaan nähnyt niissä ylpeää, kinginä itseään pitävää miestä.
Toisten palvelija – Minusta LeBron James antaa hienon esimerkin siitä, miten voi käyttää toisten hyväksi sitä, mitä itsellä on. Kuinka voi toimia, kun sydän on paikallaan ja kun haluaa palvella ja auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua ja tukea.
LeBron toteaa videohaastattelussa, että jokaisella lapsella on tarve tuntea, että joku välittää. Hänen toiveensa on, että kun lapset astuvat koulun ovesta sisään, he tuntevat, että heistä välitetään. – Voi vain kuvitella, millainen vaikutus tuolla koululla on sen jokaisen oppilaan elämään ja tulevaisuuteen. 🙂
Olemme Perhe – LeBronin instragramin otsakkeessa on hashtagit #WeAreFamily ja #MoreThanAnAthlet. – Toivottavasti monet muut mestariurheilijat ja tai muilla aloilla menestyneet julkkikset seuraavat LeBronin esimerkkiä. Kuinka paljon tuollaisia kouluja tarvitaankaan, ympäri maailmaa. Tarjoamaan lapsille hyvät lähtökohdat elämälle ja antaen heidän ihan konkreettisella tavalla tuntea, kuinka heistä välitetään.
Elämänkoulussa – Kristus, Sinä olet kuitenkin meidän Mestarimme! Kiitos että Sinä välität meistä jokaisesta. Auta että pitäisimme aina Sinut esikuvanamme, ylitse kaikkien muiden. Ole Sinä Oppimestarimme. Kiitos että saamme olla Sinun Elämänkoulussasi.
Anna esimerkkisi ja oppisi vaikuttaa asenteisiimme, puheisiimme, päätöksiimme, tekemisiimme.
Auta meitä vahvistamaan hyviä puoliamme, niin että ne heikot ja ikävät puolemme joutuvat menettämään otteensa. Oli sitten kyse ylpeydestä (joka voi ilmetä niin tavattoman monin eri tavoin) tai mistä tahansa ei-toivotusta ominaisuudestamme.
Anna meille Valosi, valaise nekin sisimmät sopukat, joista emme ole tietoisia.
Täytä sydämemme ja mielemme Kirkkaudellasi ja Rakkaudellasi. Niin että voisimme olla toisillemme siunaukseksi, kaikessa, ihan joka päivä. Kiitos Sinulle, Kristus. 🙂
Teach me Your Way – Richard Jensen
”Opeta minulle Sinun tiesi Herrani ja Jumalani
niin kuljen Sinun totuudessasi
anna minulle täysin eheä sydän
jotta voin kunnioittaa nimeäsi
puhdista sydämeni, puhdista minut Herra
sitä rukoilen
siirrä minut pois kaikesta, joka on tiellä, esteenä
poista minusta kaikki sellainen
mikä on esteenä Sinun Rakkaudellesi”
Muut tekstit: Ps. 51: 6-14, Jes. 2: 12-18 ja 1. Joh. 1: 8-2: 2.