13.8..2018    Perhosia ei maalla nähty   montaakaan, sudenkorentoja sen sijaan runsaasti.
Alla olevasta evankeliumista tulee mieleen, kuinka kiitollinen saa olla että ylipäätään näkee…  – ei mikään itsestäänselvyys, sekään.

Lähettäjän odottamia tekoja – Jeesus näki tien sivussa miehen, joka oli syntymästään saakka ollut sokea. Opetuslapset kysyivät häneltä: ”Rabbi, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi hän on syntynyt sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?” Jeesus vastasi: ”Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä. Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.” Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: ”Mene Siloan altaalle ja peseydy.” – Altaan nimi merkitsee: lähetetty. – Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.
Jeesus sanoi: ”Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita.” Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä lähellä, kysyivät tämän kuullessaan: ”Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?” Jeesus vastasi: ”Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä.”      (Joh. 9: 1-7, 39-41)

Oppi ja usko muuttui – Teini-ikäisenä luin teosofisia ja antroposofisia kirjoja. Niistä omaksuin käsityksen karman laista, jonka mukaan edellisten elämien hyvät ja pahat teot kantautuvat jossain muodossa seuraavaan elämään.
N. 15 v. sitten aloin siirtyä jälleensyntymisopista uudestisyntymisoppiin (eroavat toisistaan kuin yö ja päivä). – Tai oikeastaan ei voi sanoa että siirryin uudestisyntymisoppiin, sillä uudestisyntymistä kuvataan Raamatussa niin monin eri tavoin, ja siksi siitä varmaan on myös erilaisia, keskenään ristiriitaisia tulkintoja. Sellainen saa minut ottamaan etäisyyttä, miettimään mikä niistä mahtaa olla oikea ja jäämään kuulolle, toivoen, että jos vaikka Kristus valaisisi minulle joskus jollain tavalla asiaa…  

Menneisyydestäkö? – Teini-iässä jälleensyntymisoppi auttoi minua kestämään sitä epäoikeudenmukaisuutta, jota koin siinä että niin monet syntyvät maihin, joissa soditaan tai näännytään veden ja ravinnon puutteeseen, kun hyvinvointivaltioissa on kaikkea yli tarpeen. Oli lohdullista ajatella, että onnettomiin oloihin syntyneillä voisi olla mahdollisuus saada seuraavassa elämässä paremmat lähtökohdat elämälleen.
Nykyisin näen asian päinvastoin. Näen karma-opin tietyllä tavalla armottomana. Jollei oteta lukuun buddhalaista uskomusta, jonka mukaan ihminen voi seuraavassa elämässä syntyä vaikka koppakuoriaiseksi, voi karma-oppi ikävimmillään aiheuttaa armotonta syyttelyä, joko itseä tai toisia kohtaan. Voi esim. uskoa, että jokin tapahtuma tai esim. synnynnäinen rajoite tai vamma on seurausta jostain väärästä teosta menneisyydessä (ed.elämässä). Paitsi itsensä syyllistämiseen se voi johtaa myös toisia tai toisten tuomitseviin ajatuksiin: ‘itsepähän tuon aiheutit’.

Karmasta Armoon – Kristuksen myötä karman laki muuttui armon laiksi. Armon… ? Sitä ei ehkä ole niin helppoa ymmärtää tai hyväksyä, jos on tottunut ajattelemaan, että kaikki riippuu itsestä, omista teoista tai tekemättä jättämisistä, tai siitä millainen on ollut tai on, niin hyvässä kuin pahassa.
Vapahtaja vapautti ja vapauttaa menneisyyden kahleista ja sidoksista. Kun tämän uskoo, tajuaa myös ettei enää tarvita minkäänlaisia yrityksiä Jumalan suosion ja myötämielisyyden kalasteluun. Golgatalla tapahtunut kaiken sovittava uhrautuminen teki ja tekee turhiksi kaikenlaiset uhrirituaalit Jumalan lepyttämiseksi. Sellaisiahan on harjoitettu iät ajat kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa.
Tähän uskominen riittää. Voiko tuo olla noin yksinkertainen asia, voi joku ajatella. Monelle vaatimusten tai tiukassa uskonnollisessa ilmapiirissä kasvaneelle se on kuitenkin ollut valtava, käänteentekevä löytö, joka on muuttanut koko elämän. Tai vain mielenkiinnosta taikka syvempää totuutta ja henkilökohtaista suhdetta Jumalaan etsivälle. (Luin juuri kahdesta muslimista, jotka kertoivat UT:n tekstien avanneen heidän silmänsä näkemään ja mielensä ja sydämensä tajuamaan, että Jeesus on Messias, Maailman Valo. Toinen heistä oli imaami, toinen tutkija ja kirjailija. Kumpikin ryhtyi Kristuksen seuraajaksi ja kertoo nyt muillekin löydöstään.)

Valon silmät – Kristus näkee kaiken aivan eri valossa kuin me ihmiset. Hän katsoo Armon ja Rakkauden silmin, Valon silmin.
Uuden (siis minulle uuden) opin myötä sain huomata, että Kristukseen uskova voi myös luottaa Häneen ja Hänen mukanaoloonsa kaikissa asioissa elämässään (niin tässä kuin ikuisessa). Tietoisuus siitä antaa ihmeesti voimaa ja iloa.

Kallisarvoinen – Armoon uskova ymmärtää olevansa Taivaallisen Isänsä kallisarvoinen lapsi, hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin on, ei hyvien tekojensa tai hyvin eletyn elämänsä takia.
Jos on jossain elämänsä vaiheessa omaksunut käsityksen, että rakkaus pitää ansaita olemalla tietynlainen tai toimimalla tietyllä tavalla, tämä ‘uusi oppi’ voi tuntua radikaalilta, mullistavaltakin. Että meidän ei tarvitse koettaa ansaita Jumalan Rakkautta. Että Hänen Rakkautensa on riippumaton meidän (hyvistä tai pahoista) teoistamme.
Jumalan Rakkaus ei aseta ehdoksi hyviä tekoja, pikemminkin saa niitä aikaan.

Vaikka eihän Jumalan armo sitä tarkoita, että voisimme elää kuin elopellossa, ilman mitään seuraamuksia. Myös Raamatusta löytyy viittauksia siihen, että sitä niitämme mitä kylvämme.
Paavali kirjoittaa tästä kirjeissään korinttilaisille ja galatalaisille. Hän kehottaa luopumaan pahoista teoista ja kannustaa hyvään: ‘Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon.’ (Gal.6:9)

Nähdä Jumalan valtakuntaan – Jeesus puhui Nicodemokselle uudestisyntymästä. Hän sanoi, että ihmisen on synnyttävä uudesti Hengestä: “joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa”  Ja: “jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan”. (Joh.3:3,5; vanha suomennos).

Valon näkemistä – ‘”päästä sisälle…” – mitä Jeesus mahtoi tarkoittaa tuolla, Jumalan valtakunnan näkemisellä tai sinne sisälle pääsemisellä?
Luukas kirjasi ylös Jeesuksen sanat: “Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” Vanhan käännöksen mukaan: “Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä”. (Luuk.17:21)

Kutsu tulla Valoon – Jeesus sanoi, että Valo on tullut maailmaan, mutta että ihmiset ovat sen asemesta pimeyden. Ja että ihminen, joka noudattaa totuutta, tulee Valoon (Joh.19-21).
Tulenko Valoon? Kyse on valinnastani, tässä ja nyt, joka päivä. Ei menneistä, vaan tästä hetkestä. Missä haluan olla? Missä pysyn? Mitä vaalin ajatuksissani, tunteissani, sanoissani, tekemisissäni…? Onko Valo niissä läsnä?
Onneksi voi aina palata takaisin, jos tuntee ajautuneensa etäämmälle Valosta.   

Maa-ilman Valo – Jeesus sanoo olevansa Maailman Valo. Ihana sana tämä suomenkielinen ‘maa-ilma’. Jumalan muutoksia aikaansaava vaikutus on vahva yhtä lailla maan kuin ilmojenkin tasoilla. Kun Hän on läsnä, tapahtuu muutosta, sisäistä tai ulkoista tai kumpaakin. Kuin tehdäkseen tämän ihan konkreettisesti näkyväksi Jeesus sekoitti tahnan syljestään ja hiekasta (t. siitä maa-aineksesta, mitä siinä tiellä nyt olikin).

Taivaallista tahnaa – Siinä yhdistyivät taivaan ja maan elementit. Taivaasta Maahan laskeutuneen Jumalan Pojan kaikenmuuttava vaikutus teki maa-aineksesta parantavan seoksen. Sokea sai sen kautta Valon silmiinsä, ne avautuivat näkemään.

Jeesus, Parantajamme, Sinä näet, mille asioille me olemme sokeita itsemme ja ympäröivän maailmamme suhteen.
Avaisitko meidänkin silmämme näkemään? Näkemään sitä, mikä on todellisuudessa tärkeää, omassa elämässämme, sosiaalisessa verkostossamme, ympäristössämme ja maailmassamme. Näkemään sitä, mitä Sinä haluat meidän näkevän.
Anna meille silmät, joilla voimme nähdä niin kuin Sinä näet. Kyky nähdä Taivaan Valtakunnan todellisuus, niin maan päällä kuin taivaissakin.

Anna parantavan kosketuksesi vaikuttaa erityisesti siellä, missä sitä tarvitaan juuri nyt. Sinä näet, näet jokaisen. – Kiitos Sinulle Kristus.  🙂 

Christopher Duffley – Johonkin aiempaan bloggaukseen laitoin sokeana keskosena syntyneen Christopher Duffleyn elämästä kertovan videon. Lääkärit eivät uskoneet hänen  jäävän eloon, mutta hänen puolestaan rukoiltiin. Christofferista tuli Jumalan Rakkaudesta kertova ylistyslaulaulaja. Hän näkee sielun silmin. Sen saattoi havaita siitä aiemman bloggauksen videosta, jossa hän lauloi pelastushenkilökunnalle. Hän on koskettanut lukemattomia sydämiä laulujensa kautta.

Good, Good Father – Christopher Duffley

“Olen kuullut tuhansia tarinoita
siitä, millaiseksi he kuvittelevat Sinut
mutta olen kuullut herkät Rakkauden kuiskaukset
yön pimeydessä
kerrot että olet mielissäsi
ja etten koskaan ole yksin
olet hyvä, hyvä Isä, sellainen Sinä olet
ja Sinä rakastat minua
olen rakastettu, niin olen
olen nähnyt monien etsivän vastauksia
läheltä ja kaukaa
mutta tiedän meidän kaikkien etsivät
vastauksia, joita vain Sinä voit antaa
sillä tiedät mitä tarvitsemme
ennen kuin sanomme sanaakaan
olet hyvä Isä, sillä olet täydellinen kaikessa
Rakkautesi on kiistaton
pystyn tuskin siitä puhumaan
selittämätön rauha
tuskin pystyn ajattelemaan
kutsut minua syvemmälle
yhä syvemmälle, syvemmälle Rakkauteen”

Muut tekstit: Ps. 30: 3-6, 12-13, 2. Kun. 5: 1-15 ja Ap. t. 3: 1-10.