2.2.2015. 
Vanha tapa siunata kynttilänpäivänä kirkkovuoden aikana käytettävät kynttilät on mielestäni kaunis.
Keski-Suomessa ohjasin kerran hiljaisuuden retriittiä papin kanssa, jolle retriitti oli uusi kokemus, mutta joka oli avoin ideoille. Niinpä hankimme retriittiin osallistujille kynttilät, jotka pappi siunasi retriitin viimeisenä päivänä kynttilänpäivämessussa. Jokainen sytytti kynttilänsä alttarin edessä palavasta kynttilästä. Lauloimme Taize -laulua “Niin loistat Kristus kuin aurinko meissä”.
Auringonvalo on aina ollut minulle tärkeä, mutta paljon tärkeämpää oli sen Valon löytäminen, jota etsin useammista opinsuunnista. Ja aina lopulta selvisi, ettei ollut tässäkään sitä, mitä sieluni kaipasi. – Ja koko ajan (tämän ymmärsin myöhemmin) Hän, joka on Valo, odotti minua.
Valo, joka läpäisee kaiken; Valo, joka haluaa loistaa sielunsisimpäämme; Valo, joka sanoi tulleensa maailmaan, jottei yksikään joka Häneen uskoo jäisi pimeyteen.
Kristuksen kirkkaus – Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.
Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Johannes todisti hänestä ja huusi: ”Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.”
Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet. (Joh. 1: 14-18)
Kirkkauden kokeneita – Johannes Kastaja eli erämaassa heinäsirkat ravintonaan. Hän kastoi ihmisiä Jordanilla, julisti tulevasta ja odotti. Hän näki ja koki Kirkkauden Jeesuksen saapuessa joelle.
Opetuslapsi Johannes vaelsi pölyisiä teitä Jeesuksen kanssa. Hän näki monenlaista kärsimystä, sairautta ja vaivaa ihmisten tullessa hakemaan apua Jeesukselta. Hän sai nähdä ja kokea Mestarinsa Kirkkauden vaikutuksen – ei ainoastaan kirkastusvuorella, vaan ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Simeon sai nähdä Kirkkauden jo 30 v. ennen Johanneksia. Simeon -vanhus otti temppeliin tuodun Jeesus – vauvan käsivarsilleen ja kiitti Jumalaa: Valo, jota hän oli niin kauan odottanut, oli nyt siinä, hänen sylissään. Valo kaikille kansoille!
Kristus haluaa Valonsa syttyvän meissäkin. Hän haluaa säteillä Valoaan kauttamme tähän maailmaan. Joka päivä.
Lux Aurumque – Kultainen Valo; säv. Eric Whitacre
“Valo – lämmin, painava, puhdas, puhdas kuin kulta
ja enkelit laulavat vastasyntyneelle lapselle”
(Muut kynttiläpäivän tekstit ovat Ps. 48:11-15 ja Mal. 3:1-2.)