12.2.2024. Eilen Suomi jännitti presidentinvaalin lopputulosta. Minusta on hienoa, kuinka virkaan valittu korosti yhä uudelleen ehdokkaiden toisiaan kunnioittavaa ja arvostavaa kampanjointia. (Taitaa olla melko harvinaista maailmalla.)
HS teki katuhaastattelua Kumpulassa, jossa vaalivoittaja sai vain 20% äänistä (vähiten koko Suomessa). Vastaajat suhtautuivat rakentavasti ja toiveikkaasti häneen, vaikkei tämä ollutkaan heidän oma valintansa.
Olisipa hienoa, jos kaikki muutkin, jotka toivoivat erilaista lopputulosta, pystyisivät suhtautumaan samoin. Niin että valituksi tullut voisi toteuttaa pyrkimystään tulla koko kansan presidentiksi. Ja että myös me kansana voisimme kulkea eteenpäin toisia kunnioittavina, arvostavina ja rauhaa rakentavina.
**********************
Laskiaissunnuntain aiheessa puhutaan rakkaudesta. Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan sekä siitä, millaista ihmisen rakkaus on, kun se on kauneinta, puhtainta ja epäitsekkäintä (1. Kor. 13).
Miten erilaiselta ensi pyhän otsikko – Jumalan rakkauden uhritie – tuntuisikaan, jollei siinä olisi tuota uhri-etuliitettä… – tuo uhri-sana kun kalskahtaa korviini niin ikävällä tavalla. Golgatan tapahtumat tuntuvat aina vain niin rankoilta.
Mutta Pääsiäistä kohti ollaan menossa, joten aihe nousee taas väistämättömästi sisäisesti työstettäväksi. – Jospa tällä kertaa pääsisin Jeesuksen kärsimän kivun ja tuskan yli, niin että voisin suunnata katseeni pelkkää kiitollisuutta tuntien Pääsiäisen ilosanomaan: ylösnousemuksen ihmeeseen.
Toivoa kyllä saattaa olla meikäläisenkin jääräpään kohdalla tässä asiassa, ajatellen mitä vuosien kuluessa on sisimmässäni tapahtunut: 20 v. sitten suhtauduin vielä aikamoisella varauksella kristinuskon opetuksiin juuri Golgatan vuoksi.
On se vain ihmeellinen juttu, miten Jumala kulkee kanssamme ja tekee sisimmässämme hiljaa ja lempeästi työtään, jotta voisimme oppia tuntemaan ja ymmärtämään enemmän Hänen suunnitelmiaan sekä rakkauttaan meitä kohtaan.
Sillä tiellä on hyvä kulkea, Hänen kanssaan; Rakkauden tiellä.
Kirkkovuosikalenterista:
Jeesuksen julkinen toiminta saavuttaa käännekohtansa. Vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa, alkaa. Mutta juuri tällä tiellä Ihmisen Poika kirkastetaan. Jumalallinen rakkaus voittaa antaessaan itsensä alttiiksi kuolemaan asti. Tarvitsemme silmiemme avautumista, jotta näkisimme, miten Jeesus kärsii meidän puolestamme ja koko maailman puolesta. Vapahtaja kysyy myös meiltä itsemme alttiiksi antamista Jeesuksen seuraamisessa.
Pakopaikka
Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua.
Sinä olet vanhurskas, pelasta minut! Kuule minua, riennä avukseni!
Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta, vuorilinna, johon minut pelastat.
Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani.
Sinä johdatat ja ohjaat minua, sillä sinä olet minun Jumalani.
Sinä päästät minut verkosta, jonka viholliset ovat virittäneet eteeni.
Sinä olet minun turvani! Sinun käsiisi minä uskon henkeni.
Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala.
Ps. 31:2–6
Kääntykää
Minä tuomitsen teistä itse kunkin sen mukaan, mitä hän on tehnyt. Näin sanoo Herra Jumala.
”Kääntykää, luopukaa synneistänne, ettei syyllisyys olisi uhkana yllänne! Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, kaikki se millä olette syntiä tehneet, ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki. Miksi te kuolisitte, israelilaiset? En minä tahdo kenenkään kuolemaa – näin sanoo Herra Jumala. Kääntykää, niin saatte elää!” Hes. 18:30–32
🙏⚓❤️🙏⚓❤️🙏⚓❤️
Usko, toivo, rakkaus
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
1. Kor. 13
Miten tärkeää ja upeaa olisikaan, jos voisimme koettaa kasvaa kohti yllä olevia Rakkauden ihanteita. Yrittäisimme olla kärsivällisempiä. Osoittaisimme lempeyttä toisia kohtaan. Emme kadehtisi toisia, ts. vertaisi itseämme ja elämäämme toisiin ja heidän elämäänsä. Emme kerskaisi, pöyhkeilisi emmekä käyttäytyisi muullakaan lailla sopimattomasti. Emme etsisi omaa, vaan yhteistä etua.
Emme katkeroituisi hautuen sisimmässämme kokemaamme vääryyttä, vaan antaisimme Kristuksen täyttää sydämemme anteeksiannolla ja rakkaudella.
Iloitsisimme totuuden voittaessa. Ja kaikesta sellaisesta, mikä vahvistaa uskoamme ja toivoamme.
Miten tuo kaikki muuttaisikaan elämäämme. Kun emme siihen itse kykene, tarvitsemme apua sellaiselta, joka siihen kykenee. On ihana tietää, että aina voimme pyytää Hänen myötävaikutustaan. Hänen Rakkauttaan.
Kristus, tee meissä hyvää työtäsi, auta meitä kasvamaan kohti niitä ominaisuuksia, joita osoitit maallisen vaelluksesi aikana.
🙏⚓❤️🙏⚓❤️🙏⚓❤️
Välittäjä
Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus. Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, todistukseksi Jumalan tarkoituksesta, kun oikea aika oli tullut.
1. Tim. 2:4–6
Palvelija
Kun he sitten nousivat Jerusalemiin vievää tietä, Jeesus kulki muiden edellä. Opetuslapset olivat ymmällä, ja heidän perässään kulkevat ihmiset alkoivat pelätä. Silloin Jeesus kutsui taas luokseen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva: ”Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.”
Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: ”Opettaja, meillä olisi sinulle pyyntö. Suostuthan siihen.” ”Mitä te haluatte minun tekevän?” kysyi Jeesus. He vastasivat: ”Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella.” Jeesus sanoi heille: ”Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?” ”Voimme”, he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Sen maljan, jonka minä juon, te vielä juottekin, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan myös teidät. Mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille ne on tarkoitettu.”
Kun muut kymmenen kuulivat tästä, he suuttuivat Jaakobille ja Johannekselle. Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: ”Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” Mark. 10:32–45
Hyvin voisin kuvitella, että jos olisin kulkenut opetuslasten mukana Jerusalemiin johtavalla tiellä ja kuullut, mitä Jeesus kertoi tulevista tapahtumista, olisin joko torjunut kuulemani tai – kuten opetuslapset tekivät – vaihtanut nopeasti puheenaihetta. On vain niin rankkaa kuulla, että jotain pahaa tulisi tapahtumaan jollekin sellaiselle, jota rakastat tai joka on sinulle tärkeä.
Jaakobin ja Johanneksen kysymys on tuossa yhteydessä kuitenkin aivan tyrmistyttävä. Jeesus on juuri kertonut, että hän saa kuolemantuomion, ja nämä veljekset, jotka ovat saaneet kulkea Jeesuksen mukana 3 vuotta, alkavat anella Jeesukselta parhaita paikkoja tulevassa ’hallituksessa’.
Toisten palvelijaksi – Kun toiset hermostuivat veljesten röyhkeydestä, Jeesus alkoi puhua heille toisten palvelemisesta. ”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija,”
Tuoreesta presidentinvaalista johtuen ajatukset kääntyvät väkisinkin nykyhetkeen, tämän maailman hallituksiin ja johtajiin.
Ukrainalaisen komediasarjan Kansan palvelija (jonka ensi-ilta oli v. 2015), pääosaa, korruptiota vastustavaa historianopettajaa näytteli sarjan käsikirjoittaja Volodymyr Zelenskyi. Siinä hänet valitaan yhteensattumien summana maan presidentiksi.
(Sarjassa presidentti pyöräilee töihin. – Ei taitaisi olla mahdollista pyöräilyä harrastavalle uudelle pressallamme.)
Neljän vuoden kuluttua TV-sarjan alkamisesta Zelenskyi valittiin tosiasiallisesti presidentiksi. Eipä hän, eikä kukaan muukaan, olisi osannut arvata, millainen katkera malja ja tulikaste häntä, hänen perhettään ja koko kansaa odotti. Sarjan nimen mukaisesti Zelenskyistä tuli kansan palvelija mitä rankimmalla tavalla. Se laittoi hänen, kuten lukuisten kansalaistensa perheiden elämän täysin uusiksi. – Rukoillaan ukrainalaisten, samoin kuin kaikkien maansa itsenäisyyden puolesta taistelemaan joutuneiden puolesta.
🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛
Mietin Jeesuksen sanoja ”Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla.”
Miten surullista, että yhä on maita, joissa tuo vieläkin pitää paikkaansa. Ja miten kiitollisia saammekaan olla, että elämme maassa, jossa vallitsee demokratia ja rauha. Maassa, jossa ei tarvitse pelätä mielivaltaisen johtajan oikkuja ja toisia alistavia tai sortavia päätöksiä tai tekoja.
Ja miten tärkeää olisi, että yhdessä koettaisimme kasvaa kohti niitä Rakkauden ihanteita, joista Paavali kirjoittaa yllä (n kansan yhtenäisyys, jotta voisimme kasvaa kohti toteuttaa maassamme voisi toteutua yllä (1.Kor.13). akkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Kristus, Sinä näet, millaisten asioiden kanssa tämä maailma kamppailee.
Auta meitä, niin että oppisimme suhtautumaan toisiimme tahtomallasi tavalla. Anna meille palvelualttiutta, halua auttaa ja tukea toisia. Ohjaa meitä ystävälliseen ja toisiamme arvostavaan kanssakäymiseen.
Auta meitä kaikkia, niin vastavalittua presidenttiämme kuin meitä jokaista kansalaista, jotta voisimme kukin omalta osaltamme olla rakentamassa tästä maailmastamme hyvää ja rauhanomaista paikkaa elää ja asua. Niin että Sinun valtakuntasi kirkkaus voisi ilmentyä keskuudessamme.
Kiitos Vapahtajamme siitä, mitä olet tehnyt vuoksemme, ja siitä, mitä tänäkin päivänä teet. Kiitos että olet kanssamme. Kiitos Rakkaudestasi.
🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛