Heräämisiä

20.1.2015. Kiinanruusuni tekevät harvakseltaan kukkia ja ehkä siksi joka kukan puhkeaminen on minulle aina ilon ja ihastuksen aihe. Illalla vielä nupussa, aamulla täydessä kukassa. – Miten tämäkin, vuoden esikoinen, saattoi tietää milloin on aamu ja aika herätä, kun ulkona oli vielä ihan pimeää…   

                                    V.2015 1. kukka

Varhain aamulla…  – Synagogasta he menivät suoraan Simonin ja Andreaksen kotiin. Jaakob ja Johannes olivat mukana. Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta, ja hän alkoi palvella vieraitaan.
Illalla, auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luo tuotiin kaikki sairaat ja pahojen henkien vaivaamat. Koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle. Hän paransi useita erilaisten tautien vaivaamia ja ajoi ulos monia pahoja henkiä. Hän ei antanut henkien puhua, koska ne tunsivat hänet.
Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta ja löysivät hänet. He sanoivat hänelle: ”Kaikki etsivät sinua.” Mutta Jeesus sanoi: ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä.  (Mark. 1: 29–39)

Anopin kotona – Simon Pietari vaikuttui varmaankin siitä, kuinka Jeesus paransi hänen anoppinsa. Pietari asui anoppinsa talossa, joten tämä oli hänelle läheinen.
En koskaan tavannut omaa anoppiani, sillä hän kuoli tulevan mieheni, lasteni isän, ollessa teini-ikäinen. Minulla ei siis ole henk.koht. kokemusta anopista, anoppina olemisesta kylläkin. Anoppi -sanalla on jotenkin ikävä kaiku. Miniäni kertoi kerran sen vuoksi miettineensä, voisiko keksiä minulle jonkun toisen nimikkeen. Ei olla vielä keksitty. Minulla on kaksi miniää ja yksi tuleva (joka ystävilleen puhuu minusta anoppinaan). Ihania ovat kaikki, ja rakkaita.
Joulun aikaan järjestämme aina vähintään yhden päivän niin että olemme kaikki yhtä aikaa koolla (poikani, miniäni ja lapsenlapseni). Syömme jouluruokia, seurustelemme, laulamme joululauluja, leikimme kuusen äärellä jne. On iloinen, kiva tunnelma, on hyvä olla yhdessä.

                Eräässä tilanteessa jouluajan jälkeen heräsin tiedostamaan, kuinka suuri kiitoksen aihe itse asiassa onkaan se, että tuntuu aina niin hyvältä kun tullaan yhteen perheen kanssa, isommalla tai pienemmällä kokoonpanolla. Rauha maassa ja hyvä tahto kun ei ole mikään itsestäänselvyys.
Haluan
vaalia suhteitani miniöihini, vaalia luottamusta, keskinäistä kunnioitusta ja toisten toiveiden huomioimista. Haluan olla anoppi, jonka kanssa tulee toimeen ja jonka kanssa on helppo olla tekemisissä. – Kiitollinen olen tuosta herätyksestä muistamaan suhteiden ja niiden vaalimisen tärkeyttä.   

Voimaa aamurukouksesta – Kaikki halusivat jotain Jeesukselta. Parantumista, vapautumista, selitystä opetuksiinsa ja toimintaansa. Mistä Jeesus ammensi jaksamista nonstop – palvelutyöhönsä? Yllä olevassa evankeliumitekstissä Jeesus edellisen päivän pitkän työrupeaman jälkeen lähti heti herättyään aamuvarhaisella paikkaan, jotta saisi rauhassa rukoilla. Vaan pian opetuslapset jo kiirehtivät perään kertoen kuinka häntä etsitään ja kaivataan. – Siitä sitten lähdettiin toisille seuduille, joissa hän taas olisi ihmisjoukkojen ympäröimänä.
Jeesukselle merkittävin suhde oli Taivaalliseen Isäänsä. Sitä hän vaali varmasti jatkuvasti, mutta hän myös vietti aivan erityistä laatuaikaa Taivaallisen Isänsä kanssa. Usein nuo rukoushetket jäivät lyhyiksi, mutta olivat todennäköisesti sitäkin intensiivisempäi. Voin hyvin kuvitella, että noissa rukoushetkissä Jumala aivan erityisesti vuodatti Rakkauttaan Poikaansa, ja kaikkea muuta mitä tämä tarvitsi.
Käyttökelpoinen malli, johon Jeesus ei hakenut yksinoikeutta: heti aamusella herätessä viettää laatuaikaa Jumalan kanssa; antaa Rakkauden virrata, antaa Hänen vuodattaa  meihin sitä, mitä me kulloisenakin päivänä tarvitsemme. – Kokeilemisen arvoista.

Awakening – Chris Tomlin

https://www.youtube.com/watch?v=0_J9BI6AFO0

“Herääminen sydämissämme, Herra, tässä kansassa
Pyhä Henki, toivomme herätystä
Sillä ainoastaan Sinä herätät sieluni
herätä sieluni laulamaan maailmalle jota Sinä rakastat
tapahtukoon Sinun tahtosi, anna tahtosi tapahtua minussa

Herääminen läsnäoloosi, voimaasi, tähän hetkeen, tähän aikaan

Kuin nousevan auringon loiste tulee valo pimeästä
kuulen äänesi, ja tämä on heräämiseni
vain Sinä voit nostaa elämään
herää sieluni, herää sieluni laulamaan”

Ensi pyhän tekstit yllä olevan evankeliumitekstin lisäksi:
Ps. 102: 16–23, 5. Moos. 32: 36–39, 2. Kor. 1: 3–7