9.12.2019. Kun taivas tulee esiin pilviverhon takaa monen sadepäivän jälkeen, kaikki tuntuu erilaiselta. Auringon hymy nostaa hymyn omaankin olemukseen. – Osaisinkohan arvostaa sitä yhtä paljon, jos sen näkisi aina?

Valoa kaivatessa koetan etsiä ilon aiheita pienistä asioista. Kuten karpalon kokoisista minitomaateista, jotka toin vihreinä raakileina syksyllä sisälle ja jotka kypsyvät hiljalleen ikkunalaudalla. Tuovat kivan värilisän ruoka-annoksiin.;)
Chilit, jotka myös toin sisälle lämpimään ja ovat liian väkeviä syötäväksi, ilahduttavat ihan vaan värillään. Saavat olla Jouluun saakka ainakin,

Kunpa muistaisikin niinä hetkinä, jolloin tuntuu pimeältä ja ankealta, että valo tulee taas pian esiin. Niin kuin viikko sitten, jolloin maa sai lumipeitteen. Ja kuten eilen, kun aamusta iltapäivään sininen taivas oli näkyvissä. Nyt jaksaa taas odotella. Myös sitä todellista Valoa, jonka tulemista Maan päälle me muistamme ja juhlimme parin viikon kuluttua.

Jeesus sanoi:
”Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen. Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. Jolla on korvat, se kuulkoon!
Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’ Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!” (Matt. 11: 11-19)

Jeesuksen sanat laittavat miettimään: ei yksikään toinen ollut tuolloin ollut Johannesta suurempi. Miksi Jeesus sanoi niin?
Johannes Kastajan arvellaan olleen Jeesuksen serkku. Itse ajattelen heidän saattaneen olla pikkuserkkuja, koska heidän äideillään, toisilleen sukua olevilla Marialla ja Elisabetilla oli niin iso ikäero: toinen teinityttö, toinen iäkäs.

Tunnistaminen – Jeesuksen ja Johanneksen sukulaissuhde ei kuitenkaan käsittääkseni liity tähän asiaan muutoin kuin että sen vuoksi Johannes kohtasi Jeesuksen jo ennen kuin nämä olivat syntyneet tähän maailmaan; Kumpikin oli vielä äitinsä kohdussa, kun tuona tunnistamisen hetkenä Pyhä Henki täytti Johanneksen. Ja äitinsä Elisabetkin sai osansa Pyhän Hengen vuodatuksesta. Hän tunnisti Marian kantavan tulevaa Messiasta sisällään.

Avaaja – Mutta mistä syystä Jeesus sanoi Johannes Kastajan kuoltua että tämä oli suurin siihen asti syntyneistä? Koetin löytää raamatunkohdista vastauksia. Useasti toistuva teema on avaaminen.  Johannes avasi tietä taivasten valtakunnan tulemiselle ja tunnistamiselle.

Taivasten valtakunta on tullut lähelle – Kun Jeesuksen palvelutyön alkamisen ajankohta lähestyi, Johannes Kastaja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” (Matt.3:2)

Johannes kehotti ihmisiä parannuksen tekoon ja kastoi heitä. Kun fariseuksiakin tuli kasteelle, hän sanoi heille: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. (Matt.3:11)

Kun papit ja leeviläiset tulivat Johanneksen luo kysymään kuka tämä oli, Johannes vastasi: ”En minä ole Messias.” Mikä sitten? Elia? Luvattu profeetta? 
Toisten inttäessä häneltä täsmennystä Johannes vastasi: ”Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: ’Tasoittakaa Herralle tie!’ Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut.”(Joh.1:20-23)

Johannes valmisti ihmisiä, jotta nämä voisivat Vapahtajan saapuessa tunnistaa Hänet ja lähteä seuraamaan Häntä. Mutta sitä ei tuo erämaan profeetta osannut aavistaa, että tämä pyytäisi häneltä kastetta. 

Taivaat aukenivat – Kun Johannes oli kastanut Jeesuksen, Jeesus näki, kuinka taivaat aukenivat ja Henki laskeutui häneen kyyhkysen tavoin. Ja taivaista kuului ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.” (Mark.1:9-11)

Nuo sanat Jumala haluaa sanoa jokaiselle meistä. Hän haluaa meidän tietävän, kuinka rakkaita me olemme Hänelle. Ja muistavan, että kun käännymme Hänen puoleensa, taivaat ovat avoinna meille. Vaikkemme sitä itse havaitsisi, Hän näkee meidät ja haluaa sanoa meille, lapsilleen: ”Sinä olet minun rakas tyttäreni/poikani. Kuinka äärettömän tärkeä ja rakas oletkaan Minulle!”

Johannes avasi tien – Jerusalemissa Jeesus sanoi (ilmeisesti ylipapeille ja kansan vanhimmille): ”Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä.” (Matt.21:32)
Tie on avattu. riittää kun luottaen alkaa sitä kulkea. Jeesus haluaa pudottaa suomut silmiltämme näkemään taivaan todellisuutta. Siinä todellisuudessa kaikki näyttäytyy uudessa valossa.

Mikä voisi avata meitä näkemään, oivaltamaan ja muistamaan, kuinka lähellä taivas on meitä? Että se on vain ajatuksen päässä meistä. Että kun käännämme huomion Jumalaa kohti, taivas on jo läsnä. Jumala näkee, kuulee, rohkaisee, valaa toivoa: silloinkin kun kaikki näyttää pimeältä, Valo on lähellä.   

Taivasten valtakunta murtautumassa esiin – Jeesus sanoi: ”Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen.”
Johannes avasi tietä taivasten valtakunnan tulla. Hän avasi tietä jollekin sellaiselle, joka oli tulossa ja joka oli jo lähellä.

Usein taivasten valtakuntaa ajatellaan jossain Jumalan korkeuksissa olevana paikkana/tilana/ulottuvuutena, taivaallisena kotina, jonne ollaan menossa. Ja sitähän se onkin.
Minua kiehtoo kuitenkin myös tuo, kuinka taivasten valtakunta on lähellä, murtautumassa esiin. Ja se, kuinka taivas on jo täällä.
Eräässä vaiheessa Jeesus sanoi: ”Jumalan valtakunta on keskellänne”.
Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: ”Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ’Se on täällä’, tai: ’Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” (Luuk17:20-21)

Eikö olisi ihanaa, jos tämä voisi olla todellisuuttamme, joka päivä, joka hetki: tieto siitä, että Jumalan valtakunta ei ole ainoastaan jossain kaukana korkeuksissa, tavoittamattomissa, vaan keskellämme, tässä ja nyt. Että me voimme hengittää Jumalan valtakunnan läsnäoloa ja–olossa, elää ja toimia siinä.

Mitä Johannes Kastajalta puuttui, kun Jeesus totesi että ”kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän? Ymmärrän tuon niin, että Johannes julisti taivasten valtakunnan tuloa, muttei ehtinyt toimia siinä. Hänen työnsä oli tehty kun Jeesuksen palvelutyö oli käynnistynyt.

Jeesuksessa taivasten valtakunta tuli läsnä olevaksi. Ne, jotka uskoivat ja uskovat Jeesus Nasaretilaiseen Kristuksena, Vapahtajana, ovat Hänen valtakuntansa asukkaita. Ja ne, jotka palvelevat Häntä, tekevät (ihannetapauksessa ainakin) työtään Hänessä, Hänen valtakunnassaan, taivasten valtakunnassa.

Viisauden teoista Viisaus tunnetaan – Mistä Viisauden seuraajat sitten voisi tunnistaa? Viisaista päätöksistä ja teoista?
Ajatella, jos me osaisimmekin toimia aina Viisaudesta käsin! Ja ne, joilla on valta päättää yhteisistä asioistamme. Kyllä olisi moni asia toisin!  🙂 

Jumala, Sinä näet kuinka tarvitsemme Viisauttasi. Emme vain omaan elämäämme, vaan koko tämä maailmamme tarvitsee Sinun Viisautesi tekoja. Anna Valosi mieleemme ja sydämeemme. Johdata meitä elämään viisaasti ja myötätuntoisesti, rauhassa toistemme kanssa; Sinun valtakunnassasi. Kiitos Valostasi!

So This Is Christmas – Celine Dion. Jouluvideo parin vuoden takaa, ja vähän etuajassa… 🙂 

Muut 3. adventtisunnuntain tekstit: Ps. 85:9-14, Mal.3:23-24 ja 2. Piet. 1: 19-21.