Yhteyttä

7.5.2018  

Miten taivaallisia päiviä on saatu kokea! Aurinkoa ja lämpöä, kesän esimakua! 🙂
Eilen rapsuttelin kasvulavojen reunoilta sammalta ja kitkin niistä rikkaruohoja. Pienistä voikukan ja vuohenputken lehdistä syntyi pihatöiden väliin nopea ja helppo lounassalaatti, lisukkeiksi mitä ruokakaapeista löytyi: oliiveja, paprikaa, punasipulia, kurpitsansiemeniä, mustapippuria, kylmäpuristettua oliiviöljyä ja loraus omenaviinietikkaa. Nam!

Voikukka & vuohenputki – ilmaista ihanuutta! – Nyt kannattaa kerätä voikukanlehtiä (sis. mm.  C- ja A-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa ja vähemmän nitraatteja kuin viljellyt salaatit) sekä mm. C-vit. ja rautaa sisältäviä vuohenputken versoja (paikoilta, joiden puhtauteen autotien läheisyys tai bensaruoholeikkuri ei ole päässyt vaikuttamaan).
Antavat maukkaan ravintolisän kaikkeen ruoanlaittoon (salaatit, smoothiet, keitot, paistokset, leivonnaiset jne.) – Terveellistä ravintoa ja elämänvoimaa saatavilla, ja ihan ilmaiseksi!
Kuten sekin, mistä Jeesus alla puhuu… 🙂

Jumalan kirkkaus – Jeesus rukoili ja sanoi:
”Isä, niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.
Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.
Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”   (
Joh. 17: 18-23)

Yhtä olemisesta – Viime viikolla tuli tunne, että haluan laittaa Kristus – Valo -sivustolleni jotain taustastani. Kirjoitin, kuinka 90-luvun alussa luin (ruotsal. new age-lehdestä) erään henkisen open haastattelun. Ja että hän sanoi haastattelussa jotain, jonka vuoksi halusin hänet tavata.
Mikä sitten oli tuo lause, jonka hän haastattelussa sanoi? Hän sanoi, että me kaikki olemme yhtä.
V. 2000 olin lopulta hänen kurssillaan Saksassa. Kurssilla oli 100 osallistujaa, joista valtaosa halusi kysellä häneltä jotain. Koska en päässyt jututtamaan häntä, piti mennä 2. kurssille USA:an. Sovin haastattelun hänen kanssaan varmistaakseni että pääsen keskustelemaan hänen kanssaan; niin tärkeä tuo asia oli minulle.
Runsaan
tunnin ajan sain kysellä häneltä mitä halusin. Mutta en saanut häneltä tuohon yhtä olemiseen sellaista vastausta, joka olisi resonoinut sisälläni: tässä se oli, tätä sieluni etsi. – Tunsin, että jotain tärkeää jäi puuttumaan.

Ykseys oli ollut etsintäni pohjavireenä koko 90-luvun; sellaisena johon en ollut löytänyt itseäni tyydyttävää vastausta mistään new age opeista. Vasta luettuani Johanneksen evankeliumista, mitä Jeesus sanoi ykseydestä, tunsin: tässä se oli.
Ilahduin aika lailla huomatessani (pari päivää myöhemmin, kun nuo menneet etsintävaiheet olivat nousseet mieleeni) että en
si pyhän evankeliumitekstinä on juuri tuo kohta, jossa Jeesus puhuu yhtä olemisesta! Sattumaa tai johdatusta, joka tapauksessa kivalta tuntui ajoitus.  🙂

Kaikki yhtä – Jeesus rukoili, että olisimme kaikki yhtä. Niin kuin hän on Jumalassa ja Jumala hänessä. Kun ekan kerran luin tuon rukouksen Raamatusta (joskus 13-14v. sitten) tiesin, että tässä, vihdoinkin – monen mutkan ja matkan jälkeen – oli se, mitä olin etsinyt!
Uskon, että jossain syvällä sisimmässämme on kohta, jossa jokainen meistä voi aavistaa/tunnistaa/kokea, että Jeesuksen sanat ovat totta: että olemme yhtä. Jos vain virittäydymme ‘tunnistelemaan’.

Jeesus rukoili keskinäistä ykseyttä opetuslapsilleen, jotka olivat kulkeneet ja eläneet hänen kanssaan tiiviisti 3 v:n ajan, kuunnelleet hänen opetuksiaan. Heillä oli ollut elävä Jumalan Rakkauden ilmentymä vierellään koko tuon ajan. He eivät kuitenkaan olleet vielä löytäneet sellaista keskinäistä yhteyttä, jota Jeesus heille jäähyväisrukouksessaan rukoili.
Mutta kun he saivat sen, minkä Jeesus lupasi heille – Pyhän Hengen taivaasta – heillä oli vahva yhteys niin keskenään kuin Jumalan kanssa.

Jeesuksen rukous oli, että voisimme tajuta ja kokea, että jokainen lähimmäinen on sisaremme tai veljemme. – Siinäpä onkin vaikea oppiläksy! Paljonko olemme oppineet kuluneiden 2000 v:n aikana? Jos yleiseen elämän- ja maailmanmenoon katsoo, melko heikolta näyttää.
Mutta kun lukee tai kuulee yhteisöistä, järjestöistä tai yksityisistä ihmisistä, jotka toimivat kärsivien ja vaikeissa tilanteissa elävien ihmisten auttamiseksi, jopa välittämättä siitä, että oma henki on vaarassa
(esim. Syyrian sodan keskellä), on taustalla varmasti vahva tuntemus siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja kallisarvoinen.
Oppisimmepa elämään tuota yhteyttä todeksi ihan tavallisessa, jokapäiväisessä elämässämme…

Yhteyden löytyminen – Itselleni ainakin yhtä olennainen kuin ihmisten välisen yhteyden löytyminen on Jeesuksen rukoukseen sisältyvä ykseys taivaallisen Isän kanssa. – Jälkimmäinen taitaakin johtaa edelliseen.
Sillä eikö silloin, kun sydän kehottaa huomioimaan lähimmäisen tarpeita vähintäänkin samassa määrin kuin omia,
tai kun tunnetaan myötätuntoa kärsiviä kohtaan ja kun sydän kehottaa ojentamaan auttavan käden ja antamaan omastaan tarvitsevalle… – eikö siinä ole jo jotain tuosta ykseydestä?
Monet ovat kokeneet, kuinka Kristus on silloin läsnä, mukana siinä. Ja koska Hän on Isässä ja Isä Hänessä, siinä on mukana myös tämän ykseyden ulottuvuus.

Matka yhteyteen Jumalan kanssa – perimmäinen päämäärämme – ei ole itsekäs polku. Se on rakkauden ja myötätunnon polku.
Kyllähän erilaisten meditaatioiden kautta voi saavuttaa kokemuksia taivaallisesta kirkkaudesta ja ykseydestä kaiken ja kaikkien kanssa, mutta jos pyrkimyksenä on vain oma henkinen/hengellinen kasvu ja/tai oma valaistuminen (kuten yksilökeskeistä kehitystä korostavissa uushenkisissä opetuksissa ja harjoitteissa), jää olennainen puolikas puuttumaan: kanssakulkijat.  

Kristuksen osoittama tie vie yhteyteen. Yhteyteen sekä Jumalan että toisten kanssa. Siksi kristillinen mietiskelykin perustuu aina yhteyden etsimiseen; etsitään yhteyttä Jumalan kanssa.
Tuota ykseyttä/yhteyttä Jeesus demonstroi omalla elämällään sekä olemalla jatkuvasti yhteydessä Isäänsä että ottamalla huomioon ympärillään olevien tarpeet.

Todellinen Valkeus – Kun fokusoi mielensä ja katseensa Häneen, joka on Todellinen Valo, antaa samalla Hänelle mahdollisuuden valaista omaa mieltä, sydäntä ja olemusta, niin mietiskellessä kuin toiminnassa.
Kristus sanoo: “Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.

Jumalan rakkauden ilmentymää – Jeesus sanoi, että Jumala oli antanut kirkkautensa hänelle, ja että hän antoi tämän kirkkauden opetuslapsilleen, jotta nämä olisivat yhtä keskenään.
“Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.”

Kristus, antaisitko meillekin kirkkautesi… niin että voisimme olla yhtä keskenämme, ja yhtä Sinussa. Niin että nuo eivät vain jäisi kauniiksi sanoiksi ja idealistiksiksi, kaukaisiksi käsitteiksi. Vaan että tämä näkyisi elämässämme, pienesti ja vähitellen laajemminkin… kasvaisi kattamaan kaikkien maiden ja maanosien alkuperäiset ja uudisasukkaat, kaikenkokoiset ja -väriset… kaikenlaisissa olosuhteissa elävät… ihan todesti, käytäntöön asti.

Taivaallinen Isämme, olet tarkoittanut meidät yhteyteen, elämään ja kokemaan ykseyttä Sinun ja toistemme kanssa. Näet kuinka kovasti tarvitsemme Sinun apuasi ja vaikutustasi, tässäkin asiassa. Kiitos että kuulet Poikasi rukouksen, ja myös meidän rukouksemme! Kiitos Rakkaudestasi. Ja siitä, että Sinulle kaikki on mahdollista. 🙂 

Alla olevasta laulusta tulee mieleen, kuinka jokin sana voidaan ottaa ihan toisenlaiseen käyttöön kuin mitä se aiemmin on kuvastanut.
Raamatussa sateenkaari kuvaa yhteyttä ja liittoa Jumalan kanssa. Sellaisena haluan tuota sanaa edelleen ajatella, vaikka sille onkin nykyään annettu erilainen merkitys.   

Make Us One – Cindy Morgan

(Aika hankala suomennettava, varsinkin alku, mutta tässä sinnepäin:)

“Maailman lapset, vihamielisyyden ympäröimät
kädet ojentuvat kuun loisteessa
Herra tee meidät yhdeksi
kuulemme virran kohisevan yön pimeydessä
tule, ohjaa väsyneitä, Herra yhdistä meidät
lapset iloitkaa, tulkaa äänen luo
murtuneita parantavaan enkelten lauluun
sateen aikakausi, voittamattomat taistelut
johdata lähteelle, pese ja tee meidät yhdeksi
iloitkaa kaikki sydämet, yhdessä ääneni kanssa
tee meidät sateenkaareksi, Herra tee meidät yhdeksi
Valo taivaalla, elämämme Henki
yhdistä sateenkaari, Herra tee meistä yhtä”

Muut tekstit: Ps. 27: 1-3, 7, Sak. 14: 7-9 ja Ef. 1: 16-23.