Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2020

Valon kirkkaus

27.12.2020. Onneksi Joulu ei pääty jouluaattoon, -yöhön,  eikä 1. tai 2. joulupäiväänkään, vaan jatkuu aina Loppiaiseen saakka. Saa rauhassa viipyä Joulun ihmeen äärellä…
Tänään on 3. joulupäivä, Apostoli Johanneksen päivä.
Jumalan Rakkaus kulkee Johanneksen evankeliumin läpi sen punaisena lankana. Tämän päivän kirkkovuoden otsikkona onkin: Jumala on Rakkaus.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus…
Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan 
hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.
Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon
Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan.
Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki
nyt ja aina… (Jes.9:2,6-7)

Valo maailmalle – Tuota Jesajan profetian lupaamaa suurta Valoa oli odotettu monta vuosisataa, Tuota lupausten lasta, joka toisi taivaallisen Kirkkauden maailman pimeyteen.
Miten me reagoisimme, jos jonkun arvostetun profeetan 300 vuotta aiemmin ylöskirjattu, koko ihmiskuntaa koskeva ennustus kävisikin yhtäkkiä toteen – ja aivan toisella tavoin kuin olisimme olettaneet? 

Tokihan tuo lapsi, joka olisi Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala ja Iankaikkinen Isä,  syntyisi mahtavaan, kullalta välkehtivään, vartijoiden ympäröimään palatsiin?
Kuka olisi ikinä osannut kuvitella, miten Jumala järjestäisi tämän koko maailmalle merkityksellisen syntymän!

Rauihan Ruhtinas ei tarvinnut aseistettujen sotilaiden vartioimaa palatsia. Taivaallinen armeija, Jumalan kirkkaat enkelit, ympäröivät eläinsuojan, jossa Hän vietti ensimmäisen yönsä.  
Hänellä ei ollut vartiosotilaita eikä turvamiehiä koko inkarnaationsa aikana.
Ihmisillä ei ollut Jeesukseen mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu ylhäältä (kuten hän 33 v myöhemmin totesi Pilatukselle). 

Iankaikkisen Isän suunnitelmassa – Jostain syystä tuo Jeesuksen lause tuli mieleeni. Mietin, kuinka usein me ihmiset kuvittelemme tai ainakin toivomme, että elämämme ja siihen vaikuttavat tekijät olisivat omissa käsissämme, hallinnassamme. 
Kun tajuaa ettei näin ole, vaan että olemme osa jonkun meitä valtavasti Suuremman Suunnitelmaa, tuntee yhtäkkiä itsensä aika pieneksi. Tunne voi olla nöyryyttävä ja pelottava, vastustuksen ja kieltämisen nostattava. Tai sitten valtavan vapauttava – tieto siitä, että minun on vain tehtävä oma osuuteni, elettävä ja toimittava parhaan ymmärrykseni ja kykyni mukaan, mutta samalla saan olla Iankaikkisen Isän käsivarsilla, Kuulua Hänen Suureen Suunnitelmaansa – joka toteutuu juuri sillä tavoin, kuin Hän on sen suunnitellut… 

Hänen Rauhansa – Niinpä sekin, että Hän on Rauhan Tuoja, toteutuu tänäkin aikana erilailla kuin ehkä kuviteltiin, odotettiin tai toivottiin. Hänen Rauhansa ei tule sota-aseita kalistellen, vaan se syntyy hiljaisuudessa.
Hän antaa Rauhansa laskeutua sisimpäämme, kun suuntaamme huomiomme maailman menosta sydämeemme- Sinne, minne Hän haluaa tulla, tänäänkin.
Hän antaa oman Rauhansa. Rauhan, jonka kaltaista mikään maailmassa ei voi antaa.

Kristuksen kirkkauden ilmestyminen Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.
Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää. (Tit. 2:11–14)

Toivon toteutumista odotellessa…  – miten vaivatonta olisikaan vain odotella että Kristus hoitaa kaiken puolestamme – vapauttaa ja puhdistaa meidät kaikesta väärästä. Se olisi helpoin tapa suhtautua elämään ja asioihin. Vai olisiko?
Vääryyttä, epäoikeudenmukaisuutta. alistavia ja sitovia asioita on maailmassa vaikka kuinka. Me tosin näemme helpommin ja mieluummin itsemme uhrina kuin myöntäisimme omat vääränlaiset ajatuksemme, asenteemme ja käyttäytymisemme… 

Joulun Lahja – Jumala kutsuu meitä yhteistyöhön kanssaan: Hän on lunastanut meidät vapaiksi. Ja vaikka kaikki loppujen lopuksi onkin Hänen käsissään, itsestämme riippuu, miten vaalimme vapauttamme.

Taivaallinen Isäni, mihin Sinä haluat minun suuntaavan huomioni juuri tänään?
Mistä saisin voimaa muuntaa väärät ajatukseni ja asenteeni oikeamielisiksi, Sinun mielesi mukaisiksi?
Kristus lupasi opetuslapsilleen, että Hänen Henkensä tulisi ohjaamaan ja opettamaan heitä.  Hän sanoi myös että Isä ja Poika ovat yhtä, Ja että he tulevat luoksemme ja ovat kanssamme.
Pystynkö/pystytkö kuvittelemaan, että Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas – että Hänen Henkensä on ja vaikuttaa minussa/sinussa?
Jos pystyisin/pystyisit, niin kyllähän siinä vääränlaiset ajatukset ja asenteet saisivat kyytiä… – eivät yksinkertaisesti enää mahtuisi mieleen tai sydämeen…

Saattaa kuitenkin tuntua liian suurelta tai pelottavalta ajatella ja uskoa, että Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä voisi olla sisällämme, on ja vaikuttaa meissä.
Ehkäpä juuri siksi meille on annettu ja säilytetty kertomus siitä, miten Jumala syntyi maan päälle: pienenä, avuttomana, vanhempiensa huolenpitoa tarvitsevana vauvana. Siinä ei ole mitään pelottavaa. Päinvastoin se on hellyttävää, sydämiämme avaavaa.

Joulun Lahja – Katseeni osuu pienen tuikun valaisemaan seimeen: siinä se on: Rauha. Täyttymys. Lämpö virtaa sisääni seimeä katsellessa. Juuri nyt ei tarvita muuta. Saan vain olla, ihmetellä, kiittää ja ylistää, yhdessä enkelten kanssa Joulun ihmettä; Joulun Lahjaa, meille annettua.

Kristus, Vapahtaja  – Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
– Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.   (Luuk. 2:1–14)

Luukkaan Jouluevankeliumi on kaunis ja seesteinen. Siinä ei kuvata matkan vaivoja, väsymystä, hätääntymistä, kun majapaikkaa ei tahdo löytyä, synnytyskipuja, yön kylmyyttä ja pimeyttä. Pelko tosin valtasi paimenet, mutta enkeli rauhoittaa heitä samantien.
Joulukertomus on varmaan maailman kiehtovin kertomus. Eri elokuvaversioista saadut mielikuvat elävät vahvoina mielessä.
Mutta kun siirrän muistikuvani niistä sivuun, minkälaisena Jouluyön tapahtumat piirtyvät mieleni verkkokalvolle tänä vuonna?
Yllätyn: Rauhaa huokuvina, hiljaisina. Täysin vailla dramatiikkaa. Ehkä tarvitsen nyt juuri sitä.  Nähdä kaikki juuri niin. Rauhan ja hiljaisuuden kautta.

Taivaan Rakkaus,  kiitos että tulit, Ja että tulet taas luoksemme. Kiitos Rauhastasi ja Valostasi.

Noel – Chris Tomlinin laulu Lauren Daiglen tulkitsemana

“Rakkaus inkarnoituneena
taivaallinen Rakkaus
tähti ja enkelit antoivat merkin
kumartakaa lasta, polvistukaa
ihmiskunnan Pelastajan edessä
Lapsi on meille syntynyt
Hän hallitsee ikuisesti
Joulu, Joulu
tulkaa katsomaan mitä Jumala on tehnyt
kertomus ihmeellisestä Rakkaudesta
maailman Valo, annettu meille
Jumalan Poika, Ihmisen Poika
joka oli jo ennen maailmaa
joka syntyi kärsiäkseen, pelastaakseen
noustakseen ylös haudasta
Kristus, ikuinen Herra
Hän tulee hallitsemaan ikuisesti
maailman Valo, meille annettu”

Jouluyön tekstit: Ps. 96:1–3, 6–10, ja Luuk. 2:1–14, Jes. 9:1–6, Tit. 2:11–14 ja Luuk. 2:1–14.

Valostasi saamme valon

22.12.2020. Ilon pisaroita– Joskus voi kokea ihastuttavan hetken ihan tutuilla kotikulmilla. Eräänä harmaana sateentihkuisena päivänä – en muista oliko aamu vai ilta – kun hauva laittoi nelitassujarrut päälle ilmaistakseen, että ulkoiluintoa ei nyt tällä säällä oikein löydy pihaa pitemmälle, katseeni osui katuvalon valaisemaan pensaaseen: oksat täynnä kimaltelevia kastehelmiä. Siitä lähtien ollaan lähdetty lenkille ihastellen jalokivipensastamme. Miten pieni asia voikaan tuottaa niin paljon iloa!

Joku päivä sitten löysin Jouluradion. Nyt se on muutamia päiviä soinnut taustalla. Eräs ystäväni on koettanut monen vuoden ajan selittää meikäläiselle, miten helppo netistä on kuunnella radiota. Minulla kun ei ole radiota eikä TV:tä, enkä ole kumpaakaan kaivannut. Useimmiten nautin siitä, että on hiljaista.  
Nyt kuitenkin kumpusi jostain syvältä kaipaus kuulla niitä klassisia tuttuja, sydämeen meneviä joululauluja. Jonkinlaista lohdun etsimistä tähän erilaiseen jouluaikaan varmaan.
Totesin kuinka helposti se läppäriltä löytyy: Jouluradio.fi ja nuolen näpäys. Sen verran vanhanaikainen totesin kuitenkin olevani siinäkin suhteessa, että uudemmat sovitukset vanhoista joululauluista eivät säväytä samoin kuin ne vanhat, syvälle sieluun uppoavat tulkinnat.

Pääosassa – Vaikka joululauluista tehdään jatkuvasti uusia muunnelmia, itse Joulussa on jotain. joka ei muutu, vaikka sen viettoon keksitäänkin uusia tapoja. Mietin engl.kielistä sanaa: Christmas. Jos siihen lisää yhden s:n, sanan voi tulkita tarkoittavan Kristus-kokoontumista tai Kristus-messua. Mass -sana tarkoittaa myös pääosaa. Kristus pääosassa – siitähän Joulun viettämisessä itse asiassa on kyse: että muistetaan ja juhlitaan sitä, kuinka Jumala syntyi pieneksi ihmiseksi ihmisten keskuuteen.
Se on asia, josta voi iloita, vaikka joutuisi tänä vuonna viettämään joulupyhiä eristyksissä. Sillä Kristus tulee kyllä viettämään syntymäpäiväjuhlaansa kanssamme, jos ja kun Hänet vain kutsumme. Kukaan ei siis oikeastaan joudu viettämään tätäkään Joulua yksin, jos vain kutsuu syntymäpäiväsankarin mukaan juhlaansa.
Englanninkielisestä toivotuksesta Merry Christmas. herää kysymys: voisimmeko mekin – olosuhteista huolimatta – löytää ilon tämän(kin) Joulun viettoon?

Sinun Valostasi saamme valon – Herra, sinun armosi on
avara kuin taivas,
pilviin ulottuu sinun totuutesi.
Vanhurskautesi on vuoria korkeampi ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys.
Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala!
Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset.
Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda ilosi virrasta.
Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon.  (Ps. 36:6–10)

Siipiesi suojaan Miten kauniisti ja lohdullisesti tuon psalmin laatija kuvaa Luojamme olemusta, ihmeellistä armoa sekä halua auttaa ja suojella luotujaan. Tänä jouluaikanakin voimme ja saamme luottaa Hänen huolenpitoonsa, olipa oma tai lähimmäisiemme tilanne millainen hyvänsä.
Siinä on minusta valtava ero, katsooko siihen, mikä on toisin kuin toivoisi, vai kääntääkö huomionsa siihen, mikä sittenkin on hyvin. Sillä on vaikutusta mieleemme, sydämeemme ja ylipäätään elämäämme. Kiitollisuus on tila, jonka voi valita. 

Elämän ja Ilon LähdeTuon psalmin kirjoittaja on valinnut olla kiitollinen Luojalleen kaikesta siitä, mitä Hän on. Siitä, kuinka Hän on kaiken elämän Lähde. Ja siitä kuinka Hän antaa luotunsa juoda ilon virrasta. Ilo on asia, jonka aika harvoin näkee tai kuulee yhdistettävän Jumalan lahjoihin. Pyydetään, että aivan erityisesti tänä Jouluna me, rakkaamme ja läheisemme saisimme kokea sitä Iloa, jonka vain Hän voi meille antaa.

Hän tuo Rauhan – Sinä Betlehem, sinä Efrata,
sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa!
Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija.
Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.
Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää.
Sitten israelilaisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä.
Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä Herran voimalla.
Herra, hänen Jumalansa, antaa hänelle vallan ja kunnian.
He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka.
Hän tuo rauhan.   (Miika 5:1–4)

Evankeliumiteksti on sama kuin Jouluyönä. Ajatuksena on palata siihen joulupyhinä, joten en laita sitä nyt vielä tähän.

Muut jouluaaton tekstit ovat: Jes. 11:1–5, Jer. 23:5–6,  Ap. t. 13:16–26 ja Luuk. 2:1–14. 

Ystävä laittoi linkin Self Isolation Choirin  virtuaaliseen joulukonserttiin, jossa tyttärensäkin lauloi, Siinä ihastuin itselleni tuntemattomaan laulun O little town of Betlehem’in sanoihin.
Tässä toisen virtuaalikuoron esittämänä.

O Little Town of Betlehem – Virtual Choir

O little town of Bethlehem
How still we see thee lie!
Above thy deep and dreamless sleep
The silent stars go by
Yet in the dark street shineth
The everlasting Light
The hopes and fears of all the years
Are met in thee tonight

O morning stars, together
Proclaim the holy birth
And praises sing to God, the King
And peace to men on earth
For Christ is born of Mary

And gathered all above
While mortals sleep, the angels keep
Their watch of wondering love

How silently, how silently
The wondrous Gift is given!
So God imparts to human hearts
The blessings of His heaven
No ear may hear His coming
But in this world of sin
Where meek souls will receive Him still
The dear Christ enters in

O holy Child of Bethlehem
Descend to us, we pray
Cast out our sin and enter in
Be born in us today
We hear the Christmas angels
The great glad tidings tell
Oh, come to us, abide with us
Our Lord Immanuel!

Suomeksi suurin piirtein näin:

Kuinka hiljaisena lepääkään pieni Betlehem. Syvän ja unettoman yösi ylitse hiljaa liikkuvat tähdet. Tumman tien yllä loistaa kuitenkin Ikuinen Valo
vuosia kannetut toiveet ja pelot Sinä kohtaat, tänä yönä.
Oi aamun tähdet, julistakaa yhdessä pyhää syntymää

ja laulakaa ylistystä Jumalalle, Kuninkaalle, ja rauhaa ihmisille maan päällä.
Sillä Kristus syntyy Mariasta, Ja ihmisten nukkuessa enkelit vartioivat ihmeellistä rakkautta.
Kuinka hiljaa suurenmoinen Lahja annetaankaan! Näin Jumala välittää ihmissydämiin taivaansa iunaukset. 

Hänen tuloaan eivät korvat kuule, mutta tässä syntisessä maassa, jossa nöyrät sielut vieläkin ottavat Hänet hiljaa vastaan, rakas Kristus astuu sisään.
Oi Betlehemin pyhä lapsi, rukoilemme: laskeudu meihinkin, Heitä pois syntimme ja astu sisään. Synny meissä tänään. 

Me kuulemme Joulun enkelten ilmoittaman hyvän sanoman. 
Oi tule luoksemme, ole kanssamme, Herramme Immanuel.

Iloista ja Rauhallista Kristuksen syntymäjuhlaa!

Enkelin ilmoitus

14.12.2020,  Pikkuinen kuusi kultaisia lehtiä oksillaan. Noinkin vähällä voisi joulukuusen koristella. ajattelin kuusen nähdessäni. Tuolla kuusella tosin oli koko ruskan väriloisto ympärillään. 
Miten vähä riittäisi joulunviettoon tänä erilaisena Jouluna? Pandemia rajaa monilla joulunviettoa tavalla tai toisella kapeammaksi. Olisiko tässä mahdollisuus harjoitella jotain uutta?

Nettijoulu? – Poikani ja miniäni ehdottivat, että tänä Jouluna viettäisimme etäjoulua yhdessä netin avulla. Ensin se oli minusta ihan outo ajatus. Harjoitellaan, ehdotti positiivisen mielenlaadun omaava poikani. Pidetään nettidinneri. Se on tätä aikaa, äiti. Jos meillä tänä vuonna olisikin nettijoulu. Olisipa sitten sellainenkin koettu.
Niinpä eräänä sovittuna päivänä söimme ja seurustelimme leppoisasti läppärit pöydillä.
Ei se itse asiassa tuntunutkaan niin hullulta kuin olin luullut. Kun he nyt haluavat mennä turvallisemman kaavan mukaan, niin onhan tällainen yhdessäolo netin kautta parempi kuin ei mitään.

Sitä paitsi niin mieluisaa kuin se onkin aina ollut minulle – nyt jäävät jouluruokavalmistelut pienemmälle, kun emme tänä vuonna kokoonnu koko perheen voimalla. Mitä voisin tehdä sen sijaan? – Mielestäni kannattaa yrittää löytää valoisia puolia näissä poikkeusoloissakin. 🙂

T
Hyvältä tuoksuvia palloja puunoksalle ripustettuna,,mitä ihmettä?

Kuurot kuulevat, sokeat pääsevät pimeydestä –  Jesajan profetiaa Kristuksen syntymästä Israelin kansan keskuuteen: 
‘Vain lyhyt aika enää, ja Libanonin vuoret muuttuvat hedelmätarhaksi, ja tarhat ovat laajoja kuin metsät. Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, sokeat pääsevät synkästä pimeydestä ja heidän silmänsä näkevät. Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä.’ (Jes. 29:17–19)

Hallitsija kansojen toivoksi Myös Paavali siteeraa Jesajan profetiaa Jumalan lupaamasta hallitsijasta, johon kansat oanevat toivonsa:
‘Kristus on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu:
    – Siksi ylistän sinua kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi.
Ja edelleen:
    – Riemuitkaa, kansat, yhdessä hänen kansansa kanssa.
Ja vielä:
    – Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat!
Jesaja taas sanoo:
    – Iisain juuresta nousee verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi. Häneen kansat panevat toivonsa.
Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.’ (Room.15:13)

loa, rauhaa ja toivoa Kaunis tuo Paavalin rohkaisu ja toivotus roomalaisille. Sitä saamme uskoen ja luottaen pyytää myös itsellemme: että Toivon Jumala täyttäisi meidät ilolla ja rauhalla.  Niin että meillä olisi Pyhän Hengen voimasta runsaasti toivoa.
Vanhan sananlaskun mukaan: niin kauan kuin on toivoa, on elämää. Tai: niin kauan on elämää, kuin on toivoa.

Elämä ja toivo liittyvät toisiinsa. Voi tietoisesti valita toivovansa parasta. Näytti oma, läheisen tai maailman tilanne miltä tahansa, aina voimme ja saamme toivoa. Toivoa sitä parasta. Ja se paras on myös Jumalan tahto, sillä Hänellä on hyvä tahto meitä ihmisiä kohtaan, kuten jouluevankeliumissa  (vanhemmassa versiossa) todetaan.
“Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” (Luuk.2:14)

Jumalan Rakkauden muuttava voima – Nykyinen käännös haluaa kertoa, että Jumala rakastaa meitä.
‘Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.’
Onhan tuo yksi tärkeimmistä asioista tietää… se, että Jumala rakastaa meitä.
Kun tieto siitä on laskeutunut sydämeen pysyvästi, elämä omalla kohdalla on muuttunut pysyvästi. 

Pyhän Hengen voimasta Eipä tule useinkaan mieleen, miten monella tavalla Pyhä Henki vaikuttaa meissä. Pyydetään, että Pyhä Henki antaa meille voimaa voittaa haasteet ja katsoa ja luottaa  Valoon myös tänä jouluaikana. Voimaa uskoa, toivoa ja luottaa, että jotain hyvää on tulossa, vaikkemme mielessämme ehkä siihen (vielä) yltäisikään. 

Pyhästä Hengestä Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel –
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.  (Matt. 1:18–24)

Kristuksen syntymään liittyi paljon Jumalan ilmoituksia, profetioita ja lupauksia. Messiaan syntymää oli odotettu monta sataa vuotta.
Olisi ollut enemmän kuin ymmärrettävää, että Joosef olisi kyseenalaistanut tuon unen, jossa enkeli kertoi hänelle, että hänen kihlattunsa synnyttäisi kauan ja hartaasti odotetun Vapahtajan. Maria, kuten hän itsekin, oli vaatimattomissa oloissa, pienessä Betlehemin kylässä varttunut tyttö. Miksi ihmeessä Jumala olisi valinnut juuri Marian synnyttämään Poikansa maailmaan?

Joosef ei varmastikaan olisi pystynyt käsittelemään enkelin viestiä, jollei Pyhä Henki olisi vaikuttanut hänessä.
Pyhän Hengen voima saa aikaan ihmeellisiä asioita! Sellaisia, jotka ylittävät ihmisymmärryksen.
Siihen meidän on joskus tyytyminen, omassa elämässämmekin. Ettemme ymmärrä kaikkea mitä tapahtuu. Mutta voimme päättää, että pidämme kiinni toivosta, että jotain hyvää on tulossa, vaikkemme sitä vielä näkisikään.

Usko siihen, mitä toivot – Heprealaiskirjeessä todetaan, että ‘usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.’ (Hepr.11:1)

Joosef uskoi, vaikkei ymmärtänyt Jumalan aivoituksia eikä voinut nähdä mitään todisteita siitä, että enkelin ilmoitus pitäisi todella paikkaansa. Hän luotti kuitenkin siihen, että Jumala tietää mitä tekee, tässäkin asiassa, ja hänen tehtävänsä on toimia Jumalan kehotuksen mukaan. 
Niinpä hän otti Marian vaimokseen. Ja loput tiedämmekin.

Enkelin ilmoitus ja se että Joosef toimi enkelin kehotuksen mukaisesti, vaikutti koko ihmiskunnan kohtaloon. Jumalan Poika syntyisi maailmaan, Vapahtajaksemme. Avaamaan silmämme ja korvamme näkemään ja kuulemaan taivaallista totuutta. Herättämään sydämiämme ymmärtämään, kuinka paljon Jumala rakastaa meitä.

Hän rakastaa meitä. Ei siksi, millaisia olemme tai emme ole, tai sen perusteella, mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. Hänen Poikansa on sovittanut meidät. Mikään ei voi erottaa meitä Hänen Rakkaudestaan. Hän rakastaa meitä, sillä Hän on Rakkaus.
Voi olla, että siihen tuntuu joskus vaikealta uskoa tai luottaa. Mutta juuri sen vuoksi Jumala antoi Poikansa syntyä maailmaan. Jotta voisimme uskoa.

Moni kokee turvalliseksi lähestyä Häntä ja Hänen Rakkauttaan Joulun tapahtumien kautta, ihmetellen, niihin eläytyen. Voiko olla mitään sydämiä koskettavampaa ja aseistariisuvampaa kuin että Taivaiden Valtias laskeutuu alas tavallisten köyhien ihmisten keskuuteen, vaatimattomaan eläinsuojaan, kun ihmisasumuksissa ei ole tilaa?

Voisiko tämä tuleva Joulu olla sellainen, jossa joulunviettoon kuuluneiden, nyt ehkä olosuhteiden pakosta karsittujen asioiden sijasta tehtäisiinkin aivan erityinen tila Hänelle, tulla luoksemme, asumukseemme, sisimpäämme, sydämeemme?      

 Immanuel – God is with us – Michael Cord

‘A sign shall be given: a virgin will conceive
A human baby bearing undiminished deity
The glory of the nations a light for all to see
That hope for all who will embrace His warm reality
Immanuel – our God is with us
And if God is with us who could stand against us
Our God is with us
For all those who live in the shadow of death
A glorious light has dawned
For all those who stumble in the darkness
Behold your light has come
So what will be Your answer? Will You hear the call?
Of Him who did not spare His son but gave Him for us all
On earth there is no power there is no depth or height
That could ever separate us from the love of God in Christ’

”Merkki annetaan, neitsyt synnyttää ihmislapsen
jossa jumaluus on täytenä

Loiste kansoille, valo kaikkien nähdä
toivo kaikille, jotka ottavat vastaan

Hänen lämpimän todellisuutensa
Immanuel – Jumalamme on kanssamme

Ja jos Jumalamme on kanssamme, kuka voisi olla meitä vastaan.
Jumalamme on kanssamme, Immanuel.
Kaikille jotka elävät kuoleman varjossa
loistava Valo on sarastanut.

Kaikille, jotka kompuroitte pimeässä:
katsokaa, Valonne on tullut.

Mikä on vastauksesi? Kuuletko Hänen kutsunsa,
joka ei säästänyt omaa Poikaansa, vaan antoi Hänet kaikille?
Maan päällä ei ole sellaista voimaa, syvyyttä tai korkeutta
joka koskaan voisi erottaa meidät Jumalan Rakkaudesta Kristuksessa.
Jumala kanssamme, Immanuel.”

4. adventtisunnuntain tekstit ovat Ps. 130:5–8, Jes. 29:17–19, Room. 15:8–13 ja .Matt. 1:18–24.

Edelläkävijä

8.12.2020. Linnan juhla – Itsenäisyyspäivän juhla presidentinlinnassa oli mielestäni hyvillä ajatuksilla ja tyylillä suunniteltu ja toteutettu.
Perinteisistä puku- ja kättelykavalkadijuhlista en ole koskaan välittänyt. Tämän vuoden juhlataltiointia olen kuitenkin katsellut mielenkiinnolla. Sopivissa pätkissä. Kiva kun Yle Areena antaa siihen mahdollisuuden.
Monipuolinen ohjelma, positiivinen tunnelma, jota jatkoi kansalaisten osallistuminen luontokuvilla ja kommenteilla. Puhdas, kaunis luonto oli vahvasti esillä yhteisenä, vaalimisen arvoisena aarteenamme. Lapset ja nuoret saivat tuoda esille odotuksiaan ja toiveitaan maamme tulevaisuudelle – joka koskettaa ennen kaikkea heitä, sillä tulevaisuus on heidän.
Tällaisia itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlia katsoisin ja kuuntelisin mielellään tulevinakin vuosina. 🙂     

Tulevat juhlat?Meillä kaikilla voi olla tietynlaisia ajatuksia, käsityksiä ja toiveita siitä, millaista tulevaisuutta kohti olemme menossa. Ja omilla valinnoillamme voimme siihen myös jossain määrin vaikuttaa.
Siitäkin, mikä meitä odottaa siirtyessämme yli tämän elämän rajan, meillä saattaa olla ajatuksia, käsityksiä ja toiveita. Voimmeko vaikuttaa siihenkin omilla valinnoillamme? Kirjoitusten mukaan voimme.
Jeesuksen vertauksessa tuhlaajapoika palasi kotiin katuen vääriä valintojaan. Isä juoksi iloiten häntä vastaan ja järjesti hänelle juhlat.
Osaammeko kuvitella/odottaa/toivoa omalle kohdallemme iloista vastaanottoa ja juhlaa, kun on Kotiinpaluun aika? Ajattelen, että siihen Kristus halusi meitä vertauksellaan rohkaista.

Paljastettu salaisuus Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä! Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen. (Room. 16:25–27)

ikiajoista alkaen kätkettynä ollut salaisuus. Niin hyvin kätkettynä, etteivät fariseukset, jotka varsin hyvin tunsivat kirjoitukset, pystyneet tunnistamaan Messiasta, kun Hän tuli heidän keskuuteensa. Harvassa ovat nykyisin ne kansat, jossa ei olisi julistettu evankeliumia tavalla tai toisella.
Nykyisin tehokkain tiedonvälittäjä on Internet. Ja älypuhelimet, joiden kautta kuunnellaan ja katsellaan lähetyksiä sellaisissakin asumuksissa, joissa ei muuta teknillistä laitetta löydy.
15 v. sitten ihmettelin Afrikan maissa, kuinka kaikilla oli kännykät, vaikka asuttiin savimajoissa ilman sähköä. Kännykän avulla pidettiin yhteyttä toisiin.
Nykyään yhteydet ulottuvat älypuhelimien myötä paljon laajemmalle, maailman ääriin, voisi sanoa.  ja kaikki tieto samoin.

Lähetysjärjestöjen lehdet kertovat, kuinka muslimimaissa ihmiset seuraavat kristillisiä kanavia puhelimellaan, ja kuinka lukuisat muslimit ovat kertoneet tulleensa tuntemaan niiden kautta Kristuksen omana Vapahtajanaan.

Johannes Edelläkävijä

Ensi pyhänä muistetaan Johannes Kastajaa, Kristuksen Edelläkävijää, kuten ortodoksit häntä nimittävät.
Monissa
ikoneissa ja keskiaikaisissa maalauksissa Johannes Kastajan sormi osoittaa ylöspäin, Häneen, joka on tulossa. Hänen, jonka kengännauhoja hän ei kokenut olevansa arvollinen avaamaan.  

Johannes havahdutti ihmiset huomaamaan, kuinka heidän valinnoillaan on merkitystä. Ja sillä, mihin he suuntaavat huomionsa ja toivonsa. Hän käänsi heidän katseensa Vapahtajaan. Häneen, joka oli jo heidän keskellään, mutta jota he eivät vain olleet tunnistaneet. 

Tämä on todistus, jonka Johannes antoi, kun juutalaiset lähettivät Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: ”Kuka sinä olet?” Johannes tunnusti totuuden, hän ei sitä kieltänyt. Hän sanoi: ”En minä ole Messias.” ”Mikä sitten?” he kysyivät. ”Oletko Elia?” ”En ole”, Johannes vastasi. ”Oletko se luvattu profeetta?” Hän vastasi: ”En.” Silloin he sanoivat: ”Kuka sitten olet? Meidän on vietävä vastaus niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?” Johannes vastasi: ”Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: ’Tasoittakaa Herralle tie!’ Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut.”
    Niiden joukossa, jotka oli lähetetty Johanneksen luo, oli myös fariseuksia. He kysyivät häneltä: ”Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta?” Johannes vastasi: ”Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne, hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja.”  (Joh. 1:19–27)

Mitäköhän Johannes Kastaja haluaisi sanoa meille, tämän päivän ihmisille? Haluaisiko hän tänäänkin kääntää katseemme kohti Rakkautta, joka syntyi maan päälle, keskuuteemme? Rakkautta, joka haluaa tänäkin Jouluna tulla luoksemme, olla vierellämme, kanssamme, täyttää tyhjän tilan sydämessämme? 

Etäjoulu? – Yle Areenan kautta on nähtävissä Hgin tuomiokirkon ekumeeninen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus. Kirkkosalin tyhjät penkit sekä presidentinlinnan erilainen juhla sai miettimään tulevaa Joulua: miten monessa kodissa sitäkin vietetään tänä vuonna jossain muodossa etänä?

Jumala vierellämme – Joulukansiostani, johon olen koonnut joitain juttuja, jotka ovat koskettaneet, löysin silloisen Espoon piispan, nykyisen arkkipiispan Tapio Luoman toteamuksen vuodelta 2012:
“Hyvän joulun perusta on kaikessa syvällisyydessään lopulta yksinkertainen: Jumala on lähellämme, aivan vierellämme.”

Mitä tapahtuu sisimmässämme Se, mitä Tapio Luoma tuolloin halusi sanoa joulukirkkoon menemistä harkitsevalle, ehkä tottumattomalle kirkossa kävijälle, sopii hyvin myös tähän korona-ajan Jouluun:  “Tärkeintä ei ole se, mitä tapahtuu alttarilla, saarnatuolissa tai urkuparvella, vaan se, mitä tapahtuu omassa sisimmässä.”

Rakas Jumala, viritä sydämemme, sisimpämme odottamaan, kuuntelemaan, ihmettelemään Rakkautta, joka haluaa tulla luoksemme, sydämiimme.

When Love Was Born – Mark Schults

Tähtitaivas loistaa, yö on hiljainen
paimenet katselevat kukkulalta.
Suljen silmäni, näen yön jolloin Rakkaus syntyi.
Täydellinen lapsi odottaa lempeänä,
äiti kumartuu suukottelemaan Jumalan kasvoja.
Enkelit täyttävät keskiyön taivaan, laulavat
Halleluja, Hän on Kristus, Kuninkaamme.
Immanuel, Rauhanruhtinas
Rakkaus on tullut alas sinun ja minun luo.
Taivaan lahja, pyhä kipinä
tuli johdattamaan tien sydäntemme sisimpään.
Betlehem, sinun pienen ovesi kautta
tuli toivo, jota olemme odottaneet:
Maailma muuttui pysyvästi, kun Rakkaus syntyi.
Suljen silmäni, näen yön jolloin Rakkaus syntyi.

Muut tekstit: Ps. 85:9–14, 5. Moos. 18:15–19 ja Room. 16:25–27.