25.8.2025. Lähdimme eilen ystävän kanssa ex tempore eväsretkelle merenrannalle.. Olihan vielä kesä, vaikka sää olikin viilennyt! Tarpeeksi vain ylle. Ja aurinko lämmitti ihanasti aina kun tuli esiin. ☀
Tehdessämme lähtöä muodostui taivaalle vaikuttava näytelmä. Vastapäisen rannan tummansiniset pilvet sekä auringonvalo, joka kimmelsi merenpinnalla synnyttivät niin vahvan kontrastin. ettei voinut kuin jäädä sitä ihastelemaan.
Valo lävisti vastapäisen rannan sadepilvet ja valaisi purjeen. – Tuskin saimme irrotettua silmiämme näkemästämme.
Vaikka ensi pyhän tekstit ovat synkeänlaiset ja tummanpuhuvat, meillä on Kristuksen seuraajina toivo: Hän on Valomme. Hän puhaltaa purjeisiimme ja vie meidät läpi vaikeiltakin tuntuvien haasteiden. Kannattaa pysyä Hänen matkassaan. *******
Kirkkovuosikalenterista: Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15).
*******
Kunpa kansani kuulisi minua – ”Kuule, kansani, minä varoitan sinua. Kunpa kuulisit minua, Israel!
Muuta jumalaa sinulla ei saa olla, vierasta jumalaa älä kumarra.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.
Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni, Israel ei halunnut totella. Siksi minä hylkäsin sen, jätin sen paatuneen sydämensä valtaan, kulkemaan oman ymmärryksensä varassa.
Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua, kunpa Israel kulkisi minun teitäni!
Minä nujertaisin heti sen viholliset, kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan.”
Ne, jotka vihaavat Herraa, joutuvat matelemaan hänen edessään, ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti. Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä, hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.
Ps. 81:9–17
Savenvalaja – Jeremialle tuli tämä Herran sana: ”Mene savenvalajan työpajaan! Siellä saat kuulla, mitä minä haluan sanoa sinulle.”
Minä menin savenvalajan työpajaan, jossa hän parhaillaan työskenteli pyöränsä ääressä. Jos valmistumassa oleva astia meni pilalle hänen käsissään, hän muotoili samasta savesta uuden, sellaisen kuin halusi.
Silloin minulle tuli tämä Herran sana:
”Enkö minä, Herra, voi tehdä sinulle, Israelin kansa, samalla tavalla kuin tämä savenvalaja savelleen? Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni. Minä voin päättää, että revin, tuhoan ja hävitän kansan tai valtakunnan. Mutta jos se kansa luopuu pahuudestaan, minä muutan mieleni enkä anna rangaistukseni kohdata sitä. Minä voin myös päättää, että rakennan ja istutan kansan tai valtakunnan. Mutta jos se kansa tekee pahaa eikä tottele minua, minä muutan mieleni enkä anna sille sitä hyvää, minkä olin luvannut.”
Jer. 18:1–10
Valkeat vaatteet – ”Sardeksen seurakunnan enkelille kirjoita:
Näin sanoo hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja seitsemän tähteä:
Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista.
Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.
Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”
Ilm. 3:1–6
Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: ”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi.”
Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos niitä, jotka siellä kävivät kauppaa. Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.’ Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.”
Hän opetti sitten joka päivä temppelissä. Ylipapit, lainopettajat ja muut kansan johtomiehet miettivät, miten raivaisivat hänet pois tieltä. He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, sillä koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä.
Luuk. 19:41–48
Lähestyessään Jerusalemia Jeesus itki. Kun kaupunki tuli näköpiiriin tunteet valtasivat hänet, sillä hän näki ennalta sen kohtalon. Ehkä taivaassakin itkettiin: Jumalan enkelit olivat varmaan kuulleet Hänen hyvistä lupauksista tuolle kaupungille; kuinka Hän halusi siunata Jerusalemia ja antaa sille hyvää, mikäli sen asukkaat vain pysyisivät Hänen tahdossaan. .
Jeesukselle, kuten muillekin juutalaisille, Jerusalem oli pyhä kaupunki. Siellä sijaitsi Jumalalle rakennettu temppeli, jonne tultiin osoittamaan Hänelle kunnioitusta ja kiitollisuutta.
Jeesus oli lapsesta pitäen tehnyt vanhempiensa mukana pyhiinvaelluksia tuohon kaupunkiin.
Nytkin hän oli tulossa pääsiäisjuhlaan. Paitsi Jerusalemin kohtalon Jeesus tiesi, mitä tuona erityisenä Pääsiäisenä tulisi tapahtumaan. Kansa tervehti häntä huutaen hoosianna! Kuitenkin pian suuri osa heistä kääntyisi häntä vastaan. Varmasti tämäkin sai Jeesuksen murheelliseksi.
Jeesuksen opettaessa temppelissä ’koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä’, Luukas kirjoittaa. Ja jonkin ajan kuluttua he olivat jo huutamassa hänelle tuomiota.
Mietin miten äkkiä ihmisten mieli voi muuttua. Ja sitä, miten tärkeää on pitää kiinni Kristuksesta, etenkin silloin, kun jokin koettaa tulla sen väliin, jonka on sydämessään tunnistanut hyväksi.
Miten tarkkana saammekaan olla, jos ja kun meille koetetaan uskotella jotain, mikä ei pidä paikkaansa. Tai kun olemme vaikeiden päätösten edessä.
Silloin tarvitaan aivan erityisesti Jumalan läsnäolossa viipymistä, hiljentymistä ja Hänen äänensä kuuntelemista. Jotta voisimme kuulla Hänen johdatustaan. Etsiä Hänen tahtoaan.
Jottemme vain seilaisi virran mukana tai jopa joutuisi tuuliajolle.
Ja jotta voisimme nähdä pimeimmänkin läpi loistavan Valon. .
Kristus, auta meitä kuulemaan ja seuraamaan johdatustasi, joka päivä. Kutsu meitä kulkemaan ja elämään kanssasi. Ohjaa meitä pysymään Sinun merkitsemälläsi ja valaisemillasi reitillä.
Sinä näet heikkoutemme ja näet miten kovasti tarvitsemme Sinua. Kiitos suuresta rakkaudestasi ja myötätunnostasi jokaista meitä kohtaan!
Kiitos sinulle Kristus, että olet meidän ja koko maailman Valo!
*******