Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2026

Jeesus herättää uskon

26.1.2026. Miten ihana aurinkoinen päivä tänään olikaan! Ja lisää on luvassa!
Kiinanruusut ne vaan tekevät kukkia. Saa nähdä, jaksavatko viimeisetkin nuput vielä aueta. Siten varmaankin asettuvat nuo kasvit viimeinkin talvilepoon, keräämään voimia kevään kasvua varten. .
Itsellä menossa päinvastainen vaihe; talvenajan yöunen tarve on vähentynyt huomattavasti, ja huomaan hämmästyksekseni herääväni paljon aikaisemmin kuin pimeimpinä kuukausina.
Valo antaa voimaa.

Tämän viikon aihe käsittelee Taivaallisen Valon voimaa: sitä uskon voimaa, jonka Jeesuksen läsnäolo, vaikutus ja toiminta herättivät hänen aikalaisissaan. Hänen voimansa vaikutus herättää uskon myös meidän aikalaisissamme, joka puolella maailmaa. 🙂

🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️

Kirkkovuosikalenterista: Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana.

Kansat pelkäävät Herran nimeä, maan kuninkaat kumartavat häntä, kun Herra jälleen rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassaan. Hän katsoo sorrettujen puoleen, ei torju heidän rukoustaan.
Tämä on kirjoitettu tulevalle polvelle, jotta uudeksi luotu kansa ylistäisi Herraa. Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, tähyää taivaasta maan päälle. Hän kuulee vankien vaikerruksen, hän vapauttaa kuoleman omat. Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan, kun kansat kokoontuvat yhteen, kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.
Ps. 102:16–23

🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️

Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä.
Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat!
Siionin kansa, sinä joka asut Jerusalemissa, sinun itkusi aika on ohi! Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle.
Vaikka Herra suo sinulle vain kapean leivän ja niukasti vettä, hän, sinun opastajasi, ei enää kätkeydy.
Omin silmin sinä saat nähdä hänet. Aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen:
– Tässä on tie, kulkekaa sitä.
Jes. 30:18–21

Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut.
Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Uskon vuoksi oli Abelin Jumalalle antama uhri Kainin uhria arvokkaampi. Koska Abel uskoi, hän sai vanhurskaudestaan todistuksen, kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa, ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.
Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. ”Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen.” Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli – niin hänestä todistetaan – elänyt Jumalan mielen mukaisesti. Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä.
Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon, kun hän sai ilmoituksen sellaisesta, mikä ei vielä ollut nähtävissä. Hän rakensi arkin, ja näin koko hänen perheensä pelastui. Hänen uskonsa langetti maailmalle tuomion ja antoi hänelle itselleen uskovien perinnön, vanhurskauden.
Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa. Koska hän uskoi, hän asettui muukalaisena luvattuun maahan ja asui siellä teltoissa, ja niin asuivat myös Iisak ja Jaakob, jotka perivät saman lupauksen. Abraham odotti sitä kaupunkia, joka on rakennettu vankalle perustalle ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt.
Hepr. 11:1–10

Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: ”Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt.” Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä jäämään kaupunkiin, ja hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi. Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan, ja he sanoivat naiselle: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”
Joh. 4:39–42

Samarialainen nainen, jonka kanssa Jeesus oli puhunut kaivolla, riensi kertomaan kaupunkilaisille, mitä Jeesus oli hänelle sanonut. Sen lisäksi että Jeesus oli kertonut naiselle kaiken hänen elämästään, hän oli ilmaissut tälle ihan suoraan, kuka hän on:
Naisen sanottua Jeesukselle: ”Minä tiedän kyllä, että Messias tulee. Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken”, Jeesus vastasi hänelle: ”Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.” (Joh.4:25-26)

En muista evankeliumeista toista kohtaa, jossa Jeesus olisi näin suoraan – ainakaan yksittäisen ihmisen kanssa keskustellessaan – ilmaissut olevansa se Messias, jota odotettiin tulevaksi.
Pikemminkin hän esitti asian kysymysmuodossa. Kuten kysyessään opetuslapsiltaan, kenen ihmiset sanovat hänen olevan, ja sitten opetuslasten näkemystä:
”Entä te? Kuka minä teidän mielestänne olen?”
Kun Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika”, Jeesus sanoi: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tämä ei sinulle ole ilmoittanut lihaa eikä, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. (Matt.16:13-17)

Nikodemokselle, joka tuli salaa tapaamaan Jeesusta selvittääkseen hänen identiteettinsä, ei Jeesus myöskään antanut suoraa vastausta.
On kuin Jeesus olisi halunnut, että ihmiset miettisivät ja prosessoisivat näkemäänsä ja kuulemaansa. Ja että se avaisi sydämet vastaanottamaan taivaallisen ilmoituksen.
Siinä mihin ihmisen järki ja päättelykyky ei yllä, Jumala tulee avuksi: Pyhä Henki ilmaisee Taivaan totuuden hänen sisimmässään.

Monet samarialaiset uskoivat naista, kun tämä kertoi mitä Jeesus oli sanonut hänelle kaivolla. Ja vielä useammat uskoivat Jeesukseen, kun kuulivat tämän itsensä puhuvan.
Jeesus vietti heidän kanssaan pari päivää. Mieleeni tulee, että Jeesus taisi tuntea sympatiaa samarialaisia kohtaan. Ehkä hän toivoi, että he olisivat löytäneet uudelleen juurilleen. Olihan heidän oppinsa niin kovin samankaltainen kuin juutalaisilla, joista he olivat aikoinaan irrottautuneet omaksi uskonyhteisökseen. Ja tietenkin ennen kaikkea, että he olisivat löytäneet Messiaan, jota he odottivat tulevaksi, ja joka nyt oli heidän keskellään.

Huolimatta siitä, mihin uskonsuuntaukseen olemme syntyneet tai mihin tai mitä uskomme, Kristus tuntee enemmänkin kuin myötätuntoa meitä kohtaan. Hän rakastaa meitä valtavasti ja haluaa, että tulisimme tuntemaan totuuden.
Kun sydämemme on avoin, Hän voi – tavalla tai toisella – ilmaista meille taivaallisen identiteettinsä. Kun lähestymme Jumalaa etsivällä ja kaipaavalla mielellä ja sydämellä, Hän voi tulla ja koskettaa tietoisuuttamme tavalla, jota emme ehkä osaisi odottaakaan.

Ylösnoussut Jeesus Kristus haluaa kohdata meidät henkilökohtaisesti. Hän haluaa herättää ja vahvistaa meidänkin uskoamme. Hän haluaa tulla luoksemme ja sanoa myös meille:
”Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.”

🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️🌤️

I Believe – Charity Gayle

Alusta lähtien Sinä olet ollut muuttumaton, ajasta aikaan Sinä olet, alati Sinä pysyt
jokainen salaisuus, kysymykset joita minulla on ollut
ne ovat turvassa Sinun tahdossasi, joten uskon Sinuun aina vaan

Sinä olet se joka sanot olevasi, Sinä teet sitä mitä sanot tekeväsi
Sinä tulet läpi kaiken, olet aina kykenevä, Sinä olet jo tehnyt tien
juoksen väistyneiden aaltojen lävitse suoraan luoksesi
Sinä olet aina uskollinen

Jeesus, olet minua varten, pidät minut vakaana,
joka sana jonka puhut on lupaus jonka Sinä pidät, tämä luja perustus ei voi järkkyä
Jumalani, Sinä et koskaan epäonnistu, et ainoatakaan kertaa, etkä tule epäonnistumaan

Uskon, Herra, että veresi vuodatettiin ristillä ja että haavojesi kautta minut on parannettu
ja että tulet täyttämään jokaisen lupauksesi
uskon että Sinä nousit kuolleista voittajana ja että tuo sama voima elää minussa
olen uudesti syntynyt, olen vapahdettu, minä uskon, että helvetin portit eivät voita
Sinun kirkkosi elää ja voi hyvin, elän kertoakseni tämän evankeliumin

Uskon, että jonain tulevana päivänä Sinä tulet läpi taivaan
tulet hakemaan tahrattoman morsiamen, until my faith has been made sight
ja sinä päivänä kun olen juossut kilpailuni saan lopulta nähdä Sinut kasvoista kasvoihin
eikä mikään voi erottaa (meitä)
yhdessä joka heimon ja kielen kanssa kumarrun Jumalan Karitsan edessä laulaen; Pyhä, Pyhä, Pyhä

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

19.1.2026. Mistä ammennat voimaa jokaiseen päivään? Mikä virvoittaa sinua? Mikä tuo ilon ja rauhan sisimpääsi?
Viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat olleet sitä luokkaa, että kantautuvat jo tällaisen uutispaastoa yli 3 v. pitäneenkin korviin. Kun rukouksessa kysyin, tulisiko minun taas ryhtyä seuraamaan uutisia, ymmärsin saamastani vastauksesta ettei se tee (tunneihminen kun olen) hyvää sielulleni. Tärkeimmistä asioista saan kyllä tiedon lähimmiltäni (joista eräs vahvisti juuri äsken asian ja kannusti jatkamaan uutispaastoa).

Yhä merkityksellisemmäksi käy se, millaisten asioiden annamme vaikuttaa ja muokata ajatuksiamme ja tunteitamme. Ja sen huomaaminen ja huomioiminen, mikä vie ja mikä päinvastoin antaa voimaa. toivoa ja innostusta,

Jos voin hyvin, voin välittää hyvää oloa myös läheisilleni ja niille lähimmäisille, joita kohtaan. Sen sijaan että keskittäisin huomioni esim. maallisen vallan mittelöihin, haluan katsoa Häneen, joka sanoo: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (Matt.28: 18).

Tämän viikon evankeliumi kertoo kuinka Jeesus kohtasi naisen kaivolla. Nainen sanoi että he, samarialaiset, odottavat Messiasta. Jeesus vastaa naiselle: ”Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.” Jeesus sanoo myös, että vedestä, jota hän antaa, tulee sen vastaanottajassa ”lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.”

Kristus haluaa kohdata myös meidät, ja sanoa meille: ”Minä se olen.” Hän haluaa ilmaista meille, että Hän on kanssamme. Hän haluaa virvoittaa meitä ikuisen elämän vedellä.
ja Hän haluaa antaa meille oman Rauhansa. (Joh.14;27) Hän haluaa antaa sisimpäämme niin vakaan Rauhan, että sitä eivät maailman tuulet huojuta. Sellaisen Rauhan voimme löytää, kun katsomme Häneen; siihen mitä Hän on ja mitä Hän voi, ja pysymme Hänen Voimansa ilmapiirissä.

.💧💧💧💧💧💧💧

Kalliosta kumpuaa vettä – Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään. Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa! Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan. Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa.
Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä. He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä. Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata. Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.
Ps. 105:2–5, 39–42

Koko erämaan vaelluksensa aikana israelilaiset saivat kokea, kuinka Jumala piti heistä huolta.
Hän teki ihmeitä, jotta he saivat ravintoa. Ihmeellisellä tavalla Hän tarjosi heille vettä autiomaassa, kun he olivat janoisia.

Tänäkin päivänä Hän tekee ihmeitä siellä, missä uskotaan Häneen ja käännytään Hänen puoleensa. Käsitykseni on, että Jumala haluaisi auttaa meitäkin paljon, paljon enemmän kuin osaamme pyytää, toivoa ja uskoa.

Anna meille vettä – Israelin kansa lähti liikkeelle Sinin autiomaasta ja siirtyi pysähdyspaikasta toiseen Herran ohjeiden mukaisesti. Kansa leiriytyi Refidimiin, mutta siellä ei ollut kylliksi vettä. Ihmiset alkoivat moittia Moosesta ja sanoivat: ”Anna meille vettä juotavaksi.” Mooses kysyi heiltä: ”Miksi te syytätte minua? Miksi te koettelette Herran kärsivällisyyttä?” Mutta koska he kärsivät janosta, he nurisivat Moosesta vastaan ja sanoivat: ”Minkä vuoksi toit meidät Egyptistä tänne? Siksikö, että saisit tappaa meidät janoon lapsinemme ja karjoinemme?” Silloin Mooses rukoili apua Herralta ja sanoi: ”Mitä minun pitää tehdä tälle kansalle? Kohta he jo varmaan kivittävät minut!” Herra sanoi: ”Lähde kulkemaan muiden edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimmista. Ja kun lähdet, ota sauvasi, jolla löit Niilin vettä. Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen.” Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden.
2. Moos. 17:1–6

💧💧💧💧💧💧💧💧💧💧💧💧

Elämän vettä – ”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.”
Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule!” Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.
Ilm. 22:16–17

Alfa ja Omega – Johanneksen ollessa Patmos-saarella vankina hän näki monia ilmestyksiä. Niistä viimeisimmässä Johannes kuulee enkelin välityksellä suuresti rakastamansa Opettajan yllä olevat sanat. Jeesus ilmoitti siinä mm. myös, mitä tulee tapahtumaan, kun hän palaa maan päälle:
”Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” (Ilm.22:12-13)

Ikuisen elämän vettä – Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti.
Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minun juoda astiastasi.” Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. Samarialaisnainen sanoi: ”Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?” Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.
Jeesus sanoi naiselle: ”Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” Nainen sanoi: ”Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit? Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin.” Jeesus vastasi hänelle: ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” Nainen sanoi: ”Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa.”
Jeesus sanoi hänelle: ”Mene hakemaan miehesikin tänne.” ”Ei minulla ole miestä”, nainen vastasi. Jeesus sanoi: ”Totta puhuit: ei sinulla ole miestä. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta.” Nainen sanoi: ”Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa.” Jeesus vastasi: ”Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta. Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.”
Nainen sanoi: ”Minä tiedän kyllä, että Messias tulee.” – Messias tarkoittaa Kristusta. – ”Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken.” Jeesus sanoi: ”Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.”
Joh. 4:5–26

Jaakobin kaivo – Tämä evankeliumikohta puhuttelee minua joka lukukerralla eri tavoin. Tällä kertaa pysähdyin Jaakobin kaivon kohdalla. Siellä Jeesus kohtasi samarialaisen naisen. Mutta miksi tuota kaivoa pidettiin (ja yhä pidetään) Jaakobin kaivona?

Kantaisä Abrahamin pojanpoika ja Iisakin poika Jaakob osti aikoinaan maata läheltä Sikemiä
(= nyk. Länsirannalla sijaitseva Nablus) ja rakensi sinne asumukset perhekunnalleen sekä karjasuojat eläimilleen,
Sen maapalstan, jolle hän siellä pystytti telttansa, hän osti sadalla kesitalla hopeaa Sikemiltä ja hänen veljiltään, Hamorin pojilta. (1.Moos.33:19)
Todennäköisesti Jaakob kaivautti paikalle myös kaivon, jotta hänen perhekunnallaan ja suurella karjalaumallaan olisi turvattu vedenlähde.

💧💧💧💧💧💧💧💧💧💧💧💧

Kaivolla Jeesus kohtasi samarialaisen naisen. – Mikä olikaan samarialaisten tausta?
Wikipedian mukaan samarialaisten ryhmä syntyi, kun osa muinaisista israeliiteista irtaantui juutalaisista erilliseksi kansakseen. Heidän harjoittamansa uskonto, samarialaisuus, perustuu Tooraan ja on hyvin juutalaisuuden kaltainen, mutta samarialaiset eivät itse pidä sitä juutalaisuuden suuntauksena vaan itsenäisenä israelilaisena uskontona.

Samarialaisten Toorassa on jonkin verran eroavaisuuksia juutalaisten Tooraan, joista olennaisin koskee Garissiminvuorta ja sille rakennettua temppeliä Jerusalemin sijaan.
Tästä siis johtui, että samarialaisnainen mainitsi juuri tämän seikan, kun eteen oli tullut ainutlaatuinen tilaisuus puhua juutalaismiehen kanssa, jonka hän lisäksi oli todennut profeetaksi: ”Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa.”

Jeesus sanoi naiselle: ”Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme.”
Lukemattomat toisuskoiset ovat kertoneet rukoilleensa vuosikausia uskontonsa oppien mukaan, mutta kyse ei ole ollut henkilökohtaisen suhteen luomisesta rukouksen kohteeseen, vaan ulkoa opittujen rukousten toistamisesta. Kunnes Jeesus on ilmaissut itsensä heille, ja näin he ovat tulleet tuntemaan Jumalan, joka haluaa olla henkilökohtaisessa suhteessa luotujensa kanssa. Ja he ovat lähteneet seuraamaan Kristuksen viitoittamaa tietä.

Jumala on henki, Jeesus totesi naiselle, ”ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.”
Jeesus sanoi: ”Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa.”

Taivaallinen Isämme, anna tämän olla aika, jolloin yhä useammat meistä alkavat rukoilla Sinun tahtosi mukaisesti. Ohjaa meitä Hengelläsi, auta meitä ymmärtämään Sinun suunnitelmiasi.
Kristus, suo meidän nähdä Sinun taivaallinen voimasi tänäkin päivänä, täällä, keskuudessamme, tämän maailman keskellä.
Kiitos että olet kanssamme, ja että aina voimme kääntyä puoleesi, kaikessa, kaikissa tilanteissa.

🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛

Kasteen lahja

11.1,2026. Tämänaamuinen lahja kiinanruusulta: nuppu puhkesi kukkaan.

Miten paljon pieniä kiitoksenaiheita voimmekaan löytää päivittäin. Tänään kiitin siitä, että ulkona oli vähän lämpimämpää.
(On kuin kroppani kylmyydensietokyky heikkenisi vuosi vuodelta.)

Sydäntä kouraisee ajatellessani ukrainalaisia, jotka kamppailevat kylmyyttä vastaan, kun maan sähköverkkoja on pommitettu hajalle. Niistä osaa ei saada toimimaan koko talvena. Ja yölämpötila laskee siellä tälläkin viikolla – 18 asteeseen.

Monet avustusjärjestöt auttavat ja tukevat sodan uhreja. Itse vakuutuin UKRAINANHÄTÄ.FI – järjestön toiminnasta nähdessäni videon, jossa sen toiminnanjohtaja Hannu Haukka seisoo Ukrainassa rakennettujen satojen kamiinoiden keskellä. Järjestö on jo lahjoittanut tuhansia kamiinoja koteihin, joiden lämmitysjärjestelmä on tuhoutunut. Kamiinat tuovat lämpöä asuntoihin ja niiden avulla voi lämmittää vettä ja valmistaa ruokaa. – Tälle järjestölle annettu lahja menee varmasti perille ja suureen tarpeeseen.

🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛

Tämän pyhän UT;n tekstit käsittelevät Jeesuksen kastetta sekä kasteen merkitystä kristityn elämässä. – Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.

Herra on meidän kilpemme, Israelin Pyhä meidän kuninkaamme! Näyssä sinä kerran vakuutit palvelijoillesi:
”Minä olen valinnut nuorukaisen kansan joukosta, olen pannut kruunun sankarin päähän. Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni. Minun voimani vahvistaa häntä ja käteni on hänen tukenaan.
Hän sanoo minulle: ’Sinä olet minun isäni, olet Jumalani, turvakallioni.’ Minä otan hänet esikoisekseni, nostan kuninkaista korkeimmaksi. Koskaan en ota häneltä pois armoani,
minun liittoni kestää horjumatta. Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti, annan hänen valtaistuimensa pysyä niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä.”
Ps. 89:19–22, 27–30

Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa.
Jes. 61:1–3

Ollessaan käymässä Nasaretissa, kaupungissa jossa hän oli viettänyt lapsuuttaan ja kasvanut aikuisikään, hän meni sapattina synagogaan. Hänen noustessa lukemaan hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirjakäärö, Jeesus etsi siitä tuon yllä olevan kohdan ja luki sen. Sitten hän istuutui, ja sanoi;
”Tänään, teidän kuultenne, tämä kirjoitus on käynyt toteen.” (Luuk.4:21)

Ensin kaikki paikalla olijat tulivat kosketetuiksi (Hengen vaikutuksesta, ajattelen) ja ihmettelivät Jeesuksen sanoja. Sitten he alkoivat järkeillä: ei, mutta tuohan on puuseppä Joosefin poika! Miten hän voi tuollaista väittää! Jeesus näki heissä nousevan torjunnan ja totesi:
”Totisesti: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.”(Luuk.4:24)

Kun Jeesus vielä kertoi pari esimerkkiä entisaikojen arvostetuista profeetoista Eliasta ja Elisasta, kaupunkilaiset raivostuivat siinä määrin, että ajoivat hänet ulos ja halusivat syöstä hänet alas jyrkänteeltä, mutta Jeesus käveli väkijoukon läpi ja jatkoi matkaansa.

Eikö olekin merkillistä, että vaikka tuosta tapahtumasta on kulunut jo 2000 vuotta, niin yhä vain Jeesus saa aikaan yhtä vahvoja reaktioita joko puolesta tai vastaan?
Lukemattomat ihmiset tulevat syvästi kosketetuksi lukiessaan tai kuullessaan hänestä ja hänen opetuksistaan, taikka kohdatessaan hänet ilmestyksessä. – Toisaalta monet reagoivat häneen voimakkaan torjuvasti.

Harva suhtautuu Jeesukseen neutraalisti. Jotkut kavahtavat jo pelkästään Jeesuksen nimen kuullessaan. Tämän sain kokea useamman kerran new age- aikoinani, kun pidin jotain kurssia tai luentoa. Mutta kun voimakkaasti reagoineet henkilöt pääsivät käsittelemään (usein kahdenkeskisessä keskustelussa) syytä reaktioonsa, heidän suhtautumisensa usein muuttui, ja vastustus suli pois.

Joitakin vuosia sitten näytti trendinä olevan Buddha-patsaiden käyttö sisustuselementtinä niin näyteikkunoissa kuin kodeissa. Enpä nähnyt tai kuullut missään torjuvaa reagointia tuohon ilmiöön.
Onko niin, että muiden uskontojen profeettoja ja symboleja pidetään jotenkin ”vaarattomampina” kuin kristinuskon; sellaisina, joita voi pitää vaikka trendikkäinä?

Kristuksen seuraaminen ei missään vaiheessa ole ollut jokin ohimenevä trendi. Hänen seuraajajoukkonsa kasvaa ja laajenee aina vain, ympäri maapalloa; sellaisissakin maissa, joissa sitä voi pitää melkoisena ihmeenä (esim. nykyisessä Iranissa).
Henkensäkin uhalla ihmiset haluavat seurata Kristusta ja Hänen viitoittamaansa tietä. Tämä ei ole heille mikään keveä päähänpisto, vaan rohkea, heidän elämänsä täysin muuttava ja mullistava valinta.

Näyttää siltä, että myös meidän maassamme on käynnissä muutosprosessi. Ehkäpä juuri lisääntynyt kristinuskosta luopuminen sekä sen vastustus on saanut aikaan vastareaktion. Tätä nähdään erityisesti nuorten parissa: yhä useampi totuuden etsijä löytää ja on löytänyt Kristuksen elämänsä johtotähdeksi ja alkanut kulkea Hänen osoittamaansa tietä.

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟

Herran enkeli puhui Filippokselle: ”Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio.” Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.

Henki sanoi Filippokselle: ”Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä.” Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: ”Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?” Mies vastasi: ”Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo.” Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään. Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä:
– Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut. Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois.
Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.
Hoviherra sanoi Filippokselle: ”Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?” Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: ”Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Filippos sanoi hänelle: ”Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista.” Hoviherra vastasi: ”Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.” Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.
Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan.
Ap. t. 8:26–40

Seuraavana päivänä Johannes näki Jeesuksen tulevan häntä kohti ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Tämä on se, josta minä sanoin: ’Minun jälkeeni tulee mies, joka on minua suurempi, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minä en tuntenut häntä, mutta että hän tulisi julki Israelille, minä tulin kastamaan vedellä.”
Johannes todisti: ”Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta niin kuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päälleen. Minä en tuntenut häntä, mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen nähnyt tämän miehen ja todistan, että tämä mies on Jumalan valittu.”
Joh. 1;29-34

Jumalan Henki vaikutti Johannes Kastajan elämässä jo ennen hänen syntymäänsä. Ja hänen vartuttuaan Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, mikä hänen tehtävänsä tuli olemaan, ja johdatti hänet Jordan-joelle, jossa hän kastoi ihmisiä parannukseen.

Kun Jeesus tuli joelle Johanneksen kastettavaksi, Pyhä Henki osoitti Johannekselle, että Jeesus oli se, jonka hän oli tiennyt tulevaksi. Ja josta hän oli sanonut: ”Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne. hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja.” (Joh.1:26-27)

Johannes näki Hengen laskeutuvan Jeesuksen ylle kyyhkysen muodossa. Ja hän tiesi, että tässä oli nyt se mies, josta hän oli saanut ilmoituksen. Hän kastoi ihmisiä vedellä, mutta tämä, jonka tulemiseen Johannes valmisti ihmisiä, kastaisi Pyhällä Hengellä.

Arvelen, että se voi tapahtua joskus myös niin, ettei sitä välttämättä edes heti itse tajua. Että vasta jälkeenpäin ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Ajattelen, että itselleni kävi näin 22 vuotta sitten,
järjestäessäni tuolloin tilaisuuksia eräälle evankelistalle ja toimiessani niissä tulkkina, olimme kerran pohjoisessa erään ystäväni luona. Tuossa tilaisuudessa oli koolla sekä hänen että minun ystäviä sekä myös uusia tuttavuuksia.

Tuon talvisen viikonlopun aikana tunsin valtavaa iloa, jolle en löytänyt mitään selitystä. Vasta erään ystäväni huomauttaessa siitä minulle aloin miettiä, mistä se oikein mahtoi johtua. En kuitenkaan voinut ymmärtää, mikä sen sai aikaan.
En tuolloin tuntenut juurikaan Raamattua enkä muutenkaan tiennyt uskonasioista kuin sen mitä koulun uskonnontunneilla ja rippikoulussa olin kuullut (ja siitäkin suuren osan olin unohtunut).

Seuraavana arkipäivänä sain puhelun: kysyttiin, tulisinko pitämään luennon tulevan syksyn new age -messuille. Kuulin itseni vastaavan, että tulen kyllä, sillä ehdolla että saan puhua Jeesuksesta, ja että lopuksi laulettaisiin ylistyslauluja. Tähän suostuttiin ja ilo pulppusi minussa; saisin kertoa suurelle yleisölle Jeesuksesta!
Tämä oli täysin vierasta luonteelleni. Aiemmin minua oli pitänyt suostutella tosi sinnikkäästi , jotta suostuin pitämään luentoa isolle porukalle – ja nyt olin vain täynnä intoa!

Myöhemmin olen ajatellut, että tuon innostuksen täytyi olla Pyhän Hengen aikaansaamaa. Ehkäpä Jeesus kastoi minut tuolloin Hengellään, jotta arkuuteni väistyisi ja voisin rohkeasti ja ilolla kertoa hänestä sellaisillekin, jotka syystä tai toisesta suhtautuivat häneen torjuvasti. 🙂

Aikana, jota paraikaa elämme, tulee yhä tärkeämmäksi, että oppisimme kuuntelemaan Pyhän Hengen johdatusta. Mitä Hän haluaa meidän tekevän, miten toimivan kussakin tilanteessa?
Luojallamme on suunniteltuna paljon tehtäviä meitä varten, ja Pyhä Henki auttaa löytämään niille tekijöitä.

Kristus, auta meitä elämään niin, että kuuntelisimme Henkesi johdatusta. Niin ettemme antaisi maailman virtausten kuljettaa meitä, vaan että voisimme olla herkkinä kuulemaan taivaallista opastusta ja seurata sitä.
Kiitos että Sinä kuljet kanssamme. Kiitos että olet Toivonantajamme.

Anna Henkesi täyttää meidät yhä uudelleen. Vahvista ja rohkaise meitä elämään ja toimimaan tahtomallasi tavalla.
Kiitos että kaikissa tilanteissa saamme kääntyä puoleesi. Kiitos Rakkaudestasi ja huolenpidostasi!

🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛

Jeesus, maailman Valo

5.1.2026. Häikäisevän kirkas oli tänään, loppiaisaattona, auringon loiste sinisellä taivaalla, valkeitten hankien vielä korostaessa valon määrää. Miten ihanalta tämä tuntuukaan pitkän ja pimeän jakson jälkeen!

On kuitenkin olemassa Valo, häikäisevän kirkas Valo, joka on aina keskellämme – silloinkin, kun ulkoista valoa ei näy. Paavali kirjoittaa tästä Valosta, että Jumala on halunnut osoittaa, ’miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo.’

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟

Kirkkovuosikalenterista: Loppiaisen evankeliumi kertoo idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille.

Oikeutta ja rauhan hedelmää – Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle!
Hän jakakoon kansallesi oikeutta, köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon, niin vuoret kantavat rauhan hedelmää ja oikeus verhoaa kukkulat. Merestä mereen hän hallitkoon, suurelta virralta maan ääriin asti. Kumartakoot häntä aavikoitten asujat, hänen edessään viholliset nuolkoot tomua. Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat, Saban ja Seban kuninkaitten verot.
Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä, ja palvelkoot häntä kaikki kansat, sillä hän kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi.
Ps. 72:1–3, 8–12

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟

Valo kaikille kansoille – Ja nyt sanoo Herra, hän, joka teki minut palvelijakseen kohdusta alkaen palauttaakseen Jaakobin luokseen ja kootakseen Israelin suojaansa
– olen siis ollut Herralle arvokas ja minun Jumalani on minun voimani – näin hän sanoo:
– Ei riitä, että olet minun palvelijani ja saatat ennalleen Jaakobin heimot, tuot takaisin Israelin eloonjääneet.
Minä teen sinusta valon kaikille kansoille, niin että pelastus ulottuu maan ääriin saakka.
Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, kansansa lunastaja, tälle kaikkien halveksimalle, muukalaisten
inhoamalle, itsevaltiaitten orjalle:
– Kuninkaat saavat vielä nähdä! He nousevat osoittamaan kunnioitusta, ruhtinaat heittäytyvät maahan edessäsi. Herran tahdosta näin tapahtuu, hänen, joka on uskollinen, Israelin Pyhän,
hänen, joka on sinut valinnut.
Jes. 49:5–7

Häikäisevän kirkas salaisuus – Nyt iloitsen saadessani kärsiä teidän hyväksenne. Sen, mitä Kristuksen ahdistuksista vielä puuttuu, minä täytän omassa ruumiissani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta. Minusta on tullut sen palvelija, kun Jumala suunnitelmansa mukaisesti uskoi minun tehtäväkseni ilmoittaa teille täydellisesti sanansa, salaisuutensa, joka on ollut kätkössä aikojen alusta, sukupolvesta toiseen, mutta jonka Jumala nyt on paljastanut pyhilleen. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo.
Kol. 1:24–27

Kristus keskellämme – Paavalin kirjoittaessa kolossalaisille kirjettään, ei silloisen Rooman valtakunnan alueella vielä tiedetty paljoakaan ylösnousseesta Jumalan Pojasta.
Paavali oli itse kohdannut Kristuksen ollessaan matkalla vangitsemaan kristittyjä.
Kristus ilmestyi Paavalille niin häikäisevän kirkkaana, että hän putosi hevosen selästä ja oli sokeana useamman päivän.

Tuo kohtaaminen sai aikaan sen, että kristittyjen vainoojasta tuli voimakas Kristuksen lähettiläs, jonka kautta Jumala levitti evankeliumia laajoille alueille, Jerusalemista aina Roomaan saakka. Näin ihmiset saivat kuulla Jeesuksen elämästä, hänen lunastustyöstään ja sen merkityksestä kaikille kansoille. . .

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟

Idän tietäjät – Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: ”Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.” Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. ”Juudean Betlehemissä”, he vastasivat, ”sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:
– Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija,
joka on kaitseva kansaani Israelia.”
Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. ”Menkää sinne”, hän sanoi, ”ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä.” Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.
Matt. 2:1–12 (1. vuosikerta)

Kirkas tähti, jota Idän tietäjät olivat seuranneet, johti heidät menemään ensin Jerusalemiin. Aika ymmärrettävää, että käy kuninkaan palatsista kysymässä, mistä voisi löytää uuden, vastasyntyneen kuninkaan. Tietäjät eivät voineet aavistaa, millaiset seuraukset sillä tuli olemaan, että Herodes näin sai kuulla uuden kuninkaan syntymästä ja myös, missä hänen oli määrä syntyä.

Betlehem sijaitsee melko lähellä Jerusalemia, vain 9 km:n, ,eli noin 2 tunnin kävelymatkan päässä. Kameleilla matka taittui vielä joutuisammin. Eli aika nopeasti tietäjät löysivät perille ja saattoivat osoittaa kunnioitustaan vastasyntyneelle Kuninkaalle. He antoivat kallisarvoiset lahjansa, kullan, suitsukkeet ja mirhan. Muuta heistä ei kerrotakaan. Ei sitä, mitä he puhuivat Marialle ja Joosefille, tai kuinka pitkään he viipyivät Betlehemissä.

Tietäjien saapuminen karavaaneineen pieneen kaupunkiin ei varmastikaan jäänyt huomaamatta yhdeltäkään betlehemiläiseltä. Mikä toi nämä arvokkaat, kaukaiset vieraat heidän vaatimattomaan kaupunkiinsa? .

Ylipapit ja lainopettajat kuitenkin tiesivät, että Messiaan oli määrä syntyä juuri Betlehemissä, samassa kaupungissa, josta kuningas Daavid oli kotoisin.
Joskus mietin, mahtoikohan kukaan niistä ylipapeista, lainopettajista ja fariseuksista, jotka toimivat tehtävissään 30 vuotta myöhemmin, Jeesuksen toimiessa palvelutehtävässään, tietää että Jeesus oli syntynyt Betlehemissä. Tuo tieto olisi ehkä voinut auttaa ainakin joitakin heistä oivaltamaan ja uskomaan, että Jeesus todella oli heidän odottamansa Messias.

Meille sen pitäisi olla paljon helpompaa – oivaltamisen ja uskomisen siis. Onhan meillä siitä vahvoja dokumentteja. Evankeliumeista, UT:n kirjeistä sekä varhaisten historioitsijoiden kirjoituksista voimme lukea Kristuksen syntymästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Ja siitä, mitä tapahtui näiden edellä, välillä ja jälkeen.

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟

Apostoli Johannes kirjoitti: ’Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.’ (Joh.1:9)
Jotta se, että Jeesus oli ja on tuo todellinen Valo, voi muuttua itselle todeksi, tarvitaan usein kuitenkin enemmän kuin luettu tai kuultu tieto. Vaikka onkin niitä (toisuskoisiakin), jotka Raamattua lukemalla ovat oivaltaneet Jeesuksen olevan Messias ja ryhtyneet Hänen seuraajikseen, yleensä se muuttuu todeksi syvemmällä, sydämen tasolla.

Jumala haluaa auttaa meitä tässäkin. Hän näkee ja kuulee etsivät ja kaipaavat sydämemme.
Jeesus lupaa: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” (Matt.7:7)
Ajattelen, että nuo Jeesuksen kehotukset ja lupaukset sopivat hyvin uskonvahvistusta kaipaavalle.

Maailman Valo – Jeesus sanoi; ”Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen”. (Joh.12:46)

Kiitos Sinulle, Jeesus Kristus, maailman Valo, että Sinä et tahdo kenenkään jäävän pimeyteen!
Valaise mielemme ja sydämemme vastaanottamaan se lahja, jonka tulit meille tuomaan ja antamaan. Kiitos että synnyit tähän maailmaan. Kiitos että annoit meille elämäsi ja avasit meille tien taivaallisen Isän yhteyteen.
Kiitos että olet kanssamme nytkin, ja tämän alkaneen vuoden jokaisena päivänä!

We Three Kings – Kolmen kuninkaan laulu

Ps. 6.1.26. Yllä oleva kolmen kuninkaan laulu on suosittu laulu englanninkielisissä maissa. Suomeksi ei tätä laulua löytynyt. Aikomukseni oli laittaa tähän sanat suomeksi, mutta tänään, Loppiaisena, laulaessamme ystäväpariskunnan kanssa joululauluja ystäväni muisti tuohon lauluun suomalaiset sanat. Niiden alkuperä jäi vähän epävarmaksi, mutta laitan ne joka tapauksessa tähän, hieman muunneltuna:

Me oomme kolme kuningasta ja kaukaa tuomme lahjoja
yli maiden, merten seuraten loistoa tähden sen.

Oi tähti suuri, tähti yön. tähti näytä meille tie
länteen ohjaa, meitä johtaa, Valoansa kohti vie.

Syntynyt on Kuningas. kultaa hälle lahjoitan
kruunata ett’ hänet saamme maailman Valtiaaksi.

Suitsuketta lahjoitan, se on anti Jumalan
rukouksen, ylistyksen mielessä kirvoittain,

Mirhaa annan katkeraa. elämän se lahjoittaa
tuskan, kärsimyksen, kuolon. kahleissa kylmän maan.

Syntynyt on Kuningas. Ihminen ja Jumala
halleluja, halleluja, riemuitsee taivas ja maa

Oi tähti suuri, tähti yön- tähti meille näytä tie
länteen ohjaa, meitä johtaa. Valoaan kohti vie.

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟

Ja tässä vielä suora käännös:

Olemme kolme Itämaan kuningasta, lahjoja kuljettaen matkaamme kaukaa
kautta peltojen, lähteiden, nummien ja vuorten seuraten tuota tähteä

Ihmeiden tähti, yön tähti, kuninkaallisen kauneuden kirkas tähti
länteen johtava, etenevä, opasta meidät täydellisen Valosi luo

Kuningas on syntynyt Betlehemin tasangolla. kultaa tuon kruunatakseni Hänet
iäisen Kuninkaan, hallitsemaan meitä ikuisesti

Frankinsensia tuon uhrattavaksi, suitsukkeen tuoksu tuo lähelle Jumaluutta,
rukousta, ylistystä, nouskaa kaikki palvomaan Häntä, Jumalaa korkeuksissa

Mirhaa tuon minä, sen tuoksu on karvas, synkkä elämä, suru, huokaus, veri, kuolema
sinetöity kivi, kylmä hauta

Katso, Hän nousee loistokkaana, Kuningas, Jumala ja uhri
halleluja, halleluja vastaa maa taivaalle

🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟🌟