Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2024

Lähimmäinen

28.8.2024. Tänään koiran kanssa aamulenkillä tuli kylätiellä vastaan auto, joka pysähtyi kohdallamme. Autoa kuljettanut mies avasi oven. Auton radiosta kuului miesääni, joka sanoi: “Se oli Jumalan johdatusta, niin siinä kävi.” Sitten kuljettaja sulki autonoven ja jatkoi matkaansa.

Eilen oli vapaaehtoisten virkistyspäivä, jonka aiheena oli luopuminen ja kiitollisuus. Tilaisuuden järjestänyt pappi oli pyytänyt joitakin meistä kertomaan aiheeseen liittyvistä kokemuksista. – Kerroin ensin vähän siitä, millä tavoin Jumala oli johdattanut minut sille tielle, jolla Hän halusi minun kulkevan, ja sitten siitä, miten v. 2008 Loyolassa järjestetyssä 30 pv:n ignatiaanisessa retriitissä jouduin miettimään, mistä olisin valmis luopumaan Hänen tähtensä.

Aikamoisen prosessin käynnisti se, kun mietin, miten reagoisin, jos Hän pyytäisi minua luopumaan rakkaistani ja läheisistäni, muuttamaan johonkin kaukaiseen maahan tekemään työtä Hänelle, tai jos Hän pyytäisi minua luopumaan kaikesta mitä minulla on ja jakamaan se köyhille.

Nuo asiat nousivat tuolloin mieleeni mietiskellessäni saamaani raamatuntekstiä. Halusin käsitellä niitä niin rehellisesti ja vilpittömästi kuin vain ikinä mahdollista; ei mitään hurskastelua tai tekopyhää asennetta; siihen pyysin Kristuksen apua.

Hattulan kirkon sisäänkäynti

Hiljaisessa rukouksessa tarpeeksi kauan viipyessäni Jumala teki työtään sisimmässäni, ja tuosta vaikeasta, syvästä ajatus- ja tunnetason prosessista seurasi vahva tuntemus siitä, mikä sittenkin on minulle kaikkein merkityksellisintä, ja kenen toiveita ja kehotuksia haluan olla valmis noudattamaan. Kiitollinen olo tuli siitä, mitä tuon prosessin myötä olin oivaltanut.

Oli kuin Jumala olisi tänä aamuna halunnut vahvistaa eilen kertomani asiat tuon autoradiosta kuulemani lauseen myötä. Olen niin kiitollinen kaikista sellaisista asioista, joissa koen, että Hän on niissä mukana, johdattaen ja vahvistaen.

**********************

Kirkkovuosikalenterista: Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta, joka ylittää kaikki rajat. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi. Ihminen itse ei ole aina tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena.

Sakastin oven yläpuolella näkyvät Kristoforoksen jalat

Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan. Oikeamielinen ei koskaan horju, hänet muistetaan ikuisesti.
Ei hän pelkää pahoja viestejä vaan luottaa vakain mielin Herraan. Hän on vahva ja rohkea, ei hän pelkää, ja pian hän katsoo voittajana ahdistajiinsa.
Hän antaa avokätisesti köyhille, hän toimii aina vanhurskaasti ja kulkee pystyssä päin.
Ps. 112:5–9

💛💛💛💛💛💛💛

Noomi sanoi miniöilleen: ”Palatkaa kumpikin äitinne luo. Olkoon Herra teille hyvä, niin kuin te olette olleet hyviä vainajiamme ja minua kohtaan. Kunpa te Jumalan avulla saisitte molemmat uuden miehen ja löytäisitte turvan ja onnen hänen kattonsa alla.” Hän suuteli heitä, mutta he puhkesivat itkuun ja sanoivat: ”Ei, me tahdomme, että sinä viet meidät kansasi luo.” Silloin Noomi sanoi: ”Menkää takaisin, tyttäreni! Mitä syytä teillä on tulla minun mukaani? Enhän minä enää voi synnyttää poikia teille miehiksi.”
Miniät itkivät nyt vielä katkerammin. Viimein Orpa suuteli anoppiaan hyvästiksi, mutta Ruut ei suostunut eroamaan Noomista. Silloin Noomi sanoi: ”Katso nyt, kälysi lähti takaisin kansansa ja jumalansa luo. Lähde sinäkin kälysi mukana.” Mutta Ruut sanoi: ”Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu kuin kuolema erottaa minut sinusta!” Kun Noomi käsitti, että Ruut oli lujasti päättänyt seurata häntä, hän ei puhunut siitä sen enempää.
Ruut 1:8–11, 14–18

sakastin oviaukko

Rakkaus toteuttaa koko lain – Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Käskyt ”Älä tee aviorikosta”, ”Älä tapa”, ”Älä varasta”, ”Älä himoitse”, samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain. Room. 13:8–10

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi – Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on tärkein käsky, hän vastasi: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein.”
Jeesus ei kuitenkaan jättänyt vastaustaan tähän, vaan jatkoi: “Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Kumpi noista käskyistä on vaikeampi? Riippuu varmaan siitä, keneltä kysytään.
Joku joka on kohdannut elämässään todella rankkoja asioita ja kokenut, ettei Jumala ole auttanut, voi olla sitä mieltä, ettei pysty vilpittömästi rakastamaan Jumalaa.
Joku toinen, joka on katkeroittanut mielensä, kun on toisen ihmisen tai useamman taholta kokenut epäoikeudenmukaisuutta tai jopa julmuutta, saattaa tuntea mahdottomalta ajatukselta, että lähimmäistään pitäisi rakastaa.

Luojamme haluaa kuitenkin tehdä meissä hyvää työtään. Hän ei käskyttämällä käske, vaan rakastamalla. Hänen Rakkautensa meitä kohtaan on sisintämme hoitavaa, parantavaa ja puhdistavaa. Hän toivoo ja odottaa, että antaisimme Hänelle mahdollisuuden osoittaa Rakkauttaan ja Huolenpitoaan meitä kohtaan.

Hän haluaa sulattaa suojaksi rakennetut mielemme muurit ja kovetetut sydämemme. Hän haluaa vetää meidät Rakkautensa piiriin, jotta me voisimme oppia rakastamaan sekä Häntä että lähimmäisiämme.
Vaikeaahan se meille on, mutta taivaallinen Isämme on – onneksemme – ihmeellisen kärsivällinen lapsiaan kohtaan. 💛💛💛

Sakastin ikkuna

Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.”
Mark. 12:41–44

Ennen tuota Jeesus sanoi kuulijoilleen: “Varokaa lainopettajia! He kulkevat mielellään pitkissä viitoissa ja odottavat, että heitä tervehditään toreilla. he ottavat synagogassa etumaiset istuimet ja pidoissa kunniapaikat mutta vievät leskiltä talot ja latelevat pitkiä rukouksiaan vain näön vuoksi.”

Kuin tilauksesta paikalle tuli tuo köyhä leskivaimo, joka antoi kaiken mitä hänellä oli.
Mietin tuota köyhää leskivaimoa. Hän toteutti käytännössä sen, mitä sain retriitissä pohtia ajatusten ja tunteiden tasolla.
Naisen toiminta koskettaa syvästi. Hänellä oli varmaan niin vahva luottamus Jumalaan, että hän tiesi, että tämä pitäisi hänestä huolen. Hän rakasti Jumalaa ja tiesi, että Jumala rakasti häntä.

Aika harvinaista on varmaan nykyään, että Jumala pyytää luopumaan kaikesta omastaan, jakamaan sen köyhille ja ryhtymään Hänen töitään tekemään luottaen pelkästään Hänen huolenpitoonsa.

Franciscus Assisilainen toimi näin. Hän luopui perinnöstään, jopa vaatteistaan ja lähti paljain jaloin palvelemaan ja auttamaan lähimmäisiään. Hän hoiti joukkoonsa liittyneiden veljien kanssa spitaalisia, joita kaikki muut karttoivat. Franciscuksen sydänystävä Clara seurasi hänen esimerkkiään, hoiti ja auttoi köyhiä ja sairaita, yhdessä häntä luostarin erittäin karuihin ja askeettisiin oloihin seuranneiden sisarten kanssa.

Jeesus totesi, että kun me autamme vaikeassa tilanteessa olevaa lähimmäistämme, me itse asiassa teemmekin sen hänelle. Hän haastaa meitä osoittamaan rakkauden tekoja niillekin, jotka omasta mielestämme eivät tunnu niin rakastettavilta.
’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’ (Matt.25)

Eikä sen käsittääkseni tarvitse olla aina jotain isoa. Jo se, että on ystävällinen ja huomaavainen toista kohtaan, voi olla jollekin yksinäiseksi, masentuneeksi, surulliseksi tai hauraaksi itsensä tuntevalle merkittävä asia; ehkä jopa sen päivän paras juttu.

Kristus, Sinä näet kuinka haasteellista meidän on rakastaa lähimmäisiämme. Auttaisitko meitä tässä vaikeassa asiassa? Anna Sinun kaiken voittavan Rakkautesi täyttää mielemme ja sydämemme, ja virrata edelleen lähimmäisillemme, esteettä, valikoimatta. Auta meitä kohtaamaan lähimmäisemme siten, kuin Sinä haluat meidän heidät kohtaavan. Auta meitä toimimaan Sinun käsinäsi ja jalkoinasi päivittäin, jokapäiväisessä elämässämme, kaikissa kohtaamisissamme. Kiitos että kuljet kanssamme. Kiitos Rakkaudestasi, jolla opetat ja ohjaat meitä.

🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏

Jeesus, parantajamme

23.8.2024. Ah ihanuutta, kun näin pitkään, ihan yhtäjaksoisesti, ollaan saatu nauttia lämpimistä kesäsäistä. Kiitän onnellisena jokaisesta päivästä. Nivelenikin kiittävät, ne kun toimivat paljon paremmin kun on lämmintä, kuten koko kroppa. – Miten iso merkitys sillä onkaan koko olemukselle! 🔅

Mielessä ovat kuitenkin myös ne monet, kaikenikäiset, erilaisissa elämäntilanteissa olevat, jotka eivät tunne oloaan niin hyväksi, ja Jotka koettavat jaksaa selvitä masennuksen, huolten, pettymysten, pelkojen, kipujen, sairauksien tai surun kanssa.

Viimelauantaisessa lapsenlapseni konfirmaatiomessussa rippikoululaiset lauloivat Juha Tapion laulun ‘Rakastettu’. Siinä toistuivat rohkaisevat sanat:
“Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaanRakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan”

Tuohon tapaan uskon myös Parantajamme, ylösnousseen Kristuksen, haluavan meitä rohkaista vaikeuksien keskellä. Hänen Rakkautensa ja huolenpitonsa on vahvaa. – Kannattaa kääntyä Hänen puoleensa, olipa tilanne millainen tahansa, ja kertoa Hänelle huolensa. Hän haluaa auttaa, tuoda lohdutusta, hoitaa haavojamme ja johdattaa näkemään sen hyvän, mikä on nyt ja luottamaan siihen hyvään, joka on edessäpäin.

💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛💛

Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi.
Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään.
Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään!
Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän.
Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo.
Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun.
Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene.
Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina.
Ps. 30:3–6, 12–13

Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa.
Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on.
Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää.
Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen.
Herra rakastaa oikeamielisiä, ja suojelee muukalaisia.
Hän tukee leskiä ja orpoja, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi.
Herra hallitsee ikuisesti. Hän on sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!
Ps. 146:5–10

Pietari ja Johannes menivät temppeliin. Oli rukoushetken aika, yhdeksäs tunti. Silloin sinne kannettiin miestä, joka oli ollut rampa syntymästään saakka. Hänet pantiin joka päivä temppelin niin sanotulle Kauniilleportille, jotta hän voisi kerjätä temppeliin meneviltä. Kun mies näki Pietarin ja Johanneksen menossa temppeliin, hän pyysi heiltä almua. Pietari loi katseensa häneen, samoin Johannes, ja Pietari sanoi: ”Katso meihin.” Mies katsoi tarkkaavasti odottaen saavansa heiltä jotakin. Mutta Pietari sanoi: ”Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: nouse ja kävele.” Hän tarttui miestä oikeasta kädestä ja auttoi hänet ylös, ja siinä samassa mies sai voimaa jalkoihinsa ja nilkkoihinsa. Hän hypähti pystyyn, seisoi jalkojensa varassa ja käveli, ja hän tuli heidän kanssaan temppeliin, hyppeli kulkiessaan ja ylisti Jumalaa. Kaikki näkivät, kuinka hän käveli ja ylisti Jumalaa. He tunsivat hänet samaksi mieheksi, joka oli istunut Kauniillaportilla kerjäämässä, ja olivat hämmästyksestä suunniltaan sen johdosta, mitä hänelle oli tapahtunut. Ap. t. 3:1–10

Jeesus näki tien sivussa miehen, joka oli syntymästään saakka ollut sokea. Opetuslapset kysyivät häneltä: ”Rabbi, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi hän on syntynyt sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?” Jeesus vastasi: ”Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä. Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.” Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: ”Mene Siloan altaalle ja peseydy.” – Altaan nimi merkitsee: lähetetty. – Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.
Jeesus sanoi: ”Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita.” Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä lähellä, kysyivät tämän kuullessaan: ”Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?” Jeesus vastasi: ”Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä.” Joh. 9:1–7, 39–41

Lähettäjän tahto – Jeesus osoitti sekä opetuksin että käytännön toimin, kuinka hän tekee sitä, mitä hänen Lähettäjänsä, taivaan Isä, odottaa hänen tekevän.
“Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon. (Joh.6:38)

Taivaan Isän tahto oli, että Kristus syntyy maan päälle ja elää täällä ihmiselämän, jotta ihmiset voisivaat tulla tuntemaan taivaallisen Valon kirkkauden ja voiman.
Lukemattomat ihmiset Galilean seuduilla, ja Juudeassakin, huomasivat kyllä, että Jeesus ei ollut kuka vaan rabbi, vaan hänen olemuksestaan säteili aivan erityistä, ihmeellistä voimaa.
Jotkut tunnistivat hänessä Kristuksen, odotetun Messiaan.

Joukossa oli aina myös niitä, jotka seurasivat Jeesuksen toimintaa niin kriittisellä mielellä, etteivät havainneet hänessä ja hänen toiminnassaan muuta kuin sellaisia asioita, joissa he näkivät jotain moitittavaa. Miten he olisivatkaan voineet huomata, että Jeesus opetti ja toimi taivaallisen Isänsä tahdon mukaan?

Maailman Valo – “Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.” – Miten paikalla olleet mahtoivat ymmärtää sen? Jäikö osa pohtimaan ja ihmettelemään, voisiko tuo mies, joka puhuu meille, todella olla taivaasta lähetetty, tuomaan Valon koko maailmaan?
Vai sivuutettiinko koko asia sen vuoksi, että se vain ylitti inhimillisen ymmärryksen?

Nuo fariseukset, joita Jeesus kutsui sokeiksi, taisivat kuulua siihen joukkoon, joka kuulusteli miestä, jonka Jeesus oli parantanut. Nämä eivät uskoneet, että tämä mies oli ollut syntymästään saakka ollut sokea. He eivät myöskään uskoneet, että Jeesus voisi olla Jumalan mies, koska hän paransi sapattina rikkoen näin sapattikäskyä. (Johannes kuvaa tätä 9. luvun jakeissa 13-34)

Kirkkovuosikalenterissa todetaan, että ‘Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen.’

Jeesus kuuli, että fariseukset olivat ajaneet näkönsä saaneen miehen tiehensä kuulusteltuaan häntä. Jeesus kysyi mieheltä: “Uskotko Ihmisen Poikaan?”
Mies pyysi Jeesusta sanomaan, kuka hän on: “Sano, jotta voisin uskoa.”
Jeesus sanoi: “Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi.”
“Minä uskon, Herra”, mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.

Tuo mies uskoi, että Jeesus on Jumalan Poika. Jeesus oli avannut hänen silmänsä, niin että tämä pystyi nyt näkemään sekä fyysisen maailman että tunnistamaan myös hengellisen todellisuuden. Kun on saanut nähdä ja kokea, kuinka Jumala parantaa, on helppo uskoa.

Haastavampaa on uskoa Jeesuksen parantavaan voimaan, jollei ole saanut sitä nähdä tai kokea. Jumala kutsuu meitä kuitenkin uskomaan ja luottamaan, vaikkemme olisi tiedostaneetkaan Hänen läsnäoloaan, johdatustaan, vaikutustaan, huolenpitoaan ja varjeluaan omassa tai lähimmäistemme elämässä.

Rohkaisevaa on tietää, että Kristus haluaa auttaa meitä tässäkin asiassa. Hän haluaa, että silmämme avautuisivat näkemään sellaisia asioita, joita Hän haluaa meille näyttää. Hän haluaa avata korvamme kuulemaan ja mielemme ymmärtämään taivaallisen ulottuvuuden asioita. Sellaisia taivaallisissa itsestään selviä, mutta omasta mielestä ehkä vielä liian merkillisiä.

Kiitos Kristus, että olet kanssamme. Kiitos, että olet maailman Valo. Valaise meidät, läheisemme ja lähimmäisemme, kaikissa maissa ja kansakunnissa, koko maailmassa. Valaise sydämemme ja mielemme ja koko olemuksemme Kirkkaudellasi.
Siunaa meitä Rauhallasi ja Rakkaudellasi. Kiitos, että olet Parantajamme.

🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛

Etsikkoaikoja

10.8.2024. Sateen raikastama, lämmin ja tyyni kesäpäivä – en muista milloin olisin näin pitkään yhtäjaksoisesti saanut nauttia kesän lämmöstä. Kun ilma tuntuu iholla silkinpehmeältä, se tuo hyvän olon koko olemukseen. – Tämän olon haluan tallentaa oikein vahvasti kehomuistiini ja siitä ammentaa aina tarvittaessa! 🔅

Vaikka onhan olemassa vielä vahvempi asia, josta ammentaa hyvää oloa, vuoden jokaisen a päivänä. Tila, johon voi palata aina, yhä uudestaan. Tila, jossa uudistua, virkistyä, saada inspiraatiota ja tuntea syvää rauhaa ja pyhyyttä: Jumalan läsnäolo. Paras paikka, jossa hiljentyä ja jossa saa olla vaan, Rakkauden ja Rauhan ympäröimänä ja täyttämänä.

Tuo tila ei ole riippuvainen siitä, missä on fyysisesti, kotona, puistossa, ulkona luonnossa, rannalla, metsässä, kirkossa tai missä muualla tahansa. Asiaa auttaa kuitenkin, kun löytää paikan, jossa mieli rauhoittuu ja koko olemuksellaan voi keskittyä Pyhän läsnäoloon.

(Temppeliaukion kirkossa napsimiani kuvia kun vielä riittää, niin vielä vaan laitan niitä. tähänkin. 🙂 )

Kirkkovuosikalenterista:
Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15).

”Kuule, kansani, minä varoitan sinua. Kunpa kuulisit minua, Israel!
Muuta jumalaa sinulla ei saa olla, vierasta jumalaa älä kumarra.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.
Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni, Israel ei halunnut totella.
Siksi minä hylkäsin sen, jätin sen paatuneen sydämensä valtaan, kulkemaan oman ymmärryksensä varassa. Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua, kunpa Israel kulkisi minun teitäni!
Minä nujertaisin heti sen viholliset, kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan.”
Ne, jotka vihaavat Herraa, joutuvat matelemaan hänen edessään, ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti. Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä, hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.
Ps. 81:9–17

Herra sanoi Abrahamille:
    ”Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas. Siksi minä aion mennä sinne katsomaan, ovatko he todella tehneet kaiken sen pahan, mistä valitetaan. Minä haluan saada siitä selvän.”
    Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi vielä puhumaan Abrahamin kanssa. Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: ”Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat? On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?” Herra sanoi: ”Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin.”
    Abraham vastasi: ”Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra, vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa. Entä jos niistä viidestäkymmenestä puuttuu viisi? Hävittäisitkö viiden vuoksi koko kaupungin?” Herra vastasi: ”En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentäviisi.” Abraham kysyi vielä: ”Entä jos siellä on neljäkymmentä?” Herra sanoi: ”Niiden neljänkymmenen takia minä säästän sen.” Abraham sanoi: ”Älä suutu, Herra, vaikka puhunkin vielä. Entä jos siellä on kolmekymmentä?” Herra vastasi: ”En hävitä sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä.” Mutta Abraham sanoi: ”Saanko vielä puhua sinulle, Herra? Entä jos sieltä löytyy vain kaksikymmentä?” Herra sanoi: ”Niiden kahdenkymmenen takia jätän sen hävittämättä.” Mutta Abraham sanoi: ”Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?” Herra sanoi: ”Niiden kymmenen takia jätän sen hävittämättä.”
1. Moos. 18:20–32 Kirjoituksissa sanotaan:
– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan.
Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko. Hepr. 3:15–19

Kirjoituksissa sanotaan:
– Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne niin kuin silloin, kun nousitte kapinaan.
Ketkä tekivät näin: kuulivat mutta nousivat kapinaan? Kaikki ne, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet pois Egyptistä. Keille Jumala oli vihoissaan neljäkymmentä vuotta? Niille, jotka lankesivat syntiin ja joiden ruumiit sitten jäivät autiomaahan. Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepopaikkaansa? Niille, jotka eivät totelleet. Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko. Hepr. 3:15–19

Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta:
”Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja tuhkaan ja kääntyneet. Minä sanon teille: Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä vähemmällä kuin te.
Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.”
Matt. 11:20–24

Tiukkojasanoja Jeesuksen suusta on Matteus kirjannut evankeliumiin. Heräsi tarve katsoa, mikä oli saanut Jeesuksen lausumaan noin tuimia asioita Korasinista, Betsaidasta sekä Kapernaumista, jossa hän majaili Pietarin kodissa Galilean alueella toimiessaan.

Jeesus lähetti opetuslapset matkaan sanoen, että taloon, jossa heidät otetaan hyvin vastaan, tulkoon se rauha, jota he kantavat mukanaan. “Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne.” (Matt.10:14)

Lampaat susien keskelle – “Katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle”. Jeesus sanoo. Ja sitten seuraa samankaltainen viittaus muinaisiin kaupunkeihin kuin yllä olevassa evankeliumitekstissä.
Jeesus kertoi opetuslapsilleen etukäteen, miten heitä tultaisiin vainoamaan ja kohtelemaan kaltoin, ja miten he joutuisivat kärsimään hänen nimensä vuoksi. Mutta hän myös kertoi, ettei heidän tarvitsisi yrittää selvitä omin voimin, vaan Pyhä Henki antaisi heille oikeat sanat.
“Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.” (Matt.10:40)

Annettuaan ohjeet 12 opetuslapselleen, Kun Jeesus jatkoi matkaa toisiin kaupunkeihin, hänen luokseen tuli vankilassa viruvan Johannes Kastajan seuraajia. Jeesus alkoi puhua kansalle Johannes Kastajasta: “Hän on se, josta on kirjoitettu: — Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien.” (Matt.11:10)

Johannes Kastajan ja opetuslastensa tulevaa kohtaloa ajatellessaan Jeesus purki turhautumistaan jatkaen: “Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ‘Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’ Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ‘Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ‘Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!” (Matt.11:16-19)

Yllä olevat kohdat auttoivat minua ymmärtämään evankeliumitekstin Jeesuksen sanoja, jotka hän suuntasi Galilean seudun kaupunkien asukkaille. He olivat omin silmin nähneet Jumalan ihmeitä: sokeat olivat saaneet näkönsä, halvaantuneet parantuneet, Jeesus oli ruokkinut tuhansia muutaman leivän ja kalan lisääntymisihmeen kautta jne. Tämä ei kuitenkaan ollut juurikaan vaikuttanut heidän uskoonsa tai tapaansa elää.

Kristus, miten monin tavoin mahdatkaan kutsua meitä nykyihmisiä yhteyteesi, uskomaan Sinuun, seuraamaan Sinua? Sinä näet meidät jokaisen, näet millaisessa elämänvaiheessa ja tilanteessa kulloinkin olemme.
Auta meitä pitämään mielemme ja sydämemme avoimina, niin että voisimme havaita, milloin haluat tavoittaa huomiomme. Että voisimme ymmärtää, mitä toivoisit meidän tekevän, tai milloin haluaisit meidän muuttavan suuntaa tai ajatusmallia, tai milloin toivoisit meidän toimivan toisin.

Kaikkivaltias, johdata meitä Pyhän Henkesi kautta, pidä meistä kiinni ja kulje kanssamme, niin että oppisimme seuraamaan Sinun viitoittamaasi tietä, joka päivä. Kiitos Rakkaudestasi meitä kohtaan.💛💛💛

Totuus ja harha

2.8.2024. Oho, nyt vasta huomasin, että tämä juttu oli jäänyt luonnokseksi. Tätä nämä suloisenlämpimät kesäpäivät saavat aikaan. 🔅- Mutta vaikka aihe oli ja menikin jo, päivitän tämän nyt kuitenkin.

Mistä voi tietää, mikä on totta ja mikä harhaa? Eihän se ihan helppoa ole. Nykyään pystytään muuttamaan jonkun henkilön videoitua puhetta niin, että puheen sisältö muuttuu täysin, ilman että sitä pystyy visuaalisesti tai auditiivisesti juurikaan erottamaan.
Netissä esitellään tekoälyn luomia, todellisentuntuisia ihmishahmoja ja sisällöltään väärennettyjä Youtube -videoita. – On hyvä, että tällaisista asioista kerrotaan mediassa. Jotta tietäisimme, kuinka meitä yritetään johtaa harhaan. Tarkkana saa olla, ettei mene lankaan.

Virtuaalinäyttely – “Helsinki Beneath” -tekoälyvalokuvanäyttelyä Hgin Citycenterissä esitellään näin:
‘Koe Suomen ensimmäinen tekoälynäyttely, jossa kaikki sisältö on luotu tekoälyn avulla – jopa taiteilija itse.’
Ja näyttelyn taiteilijaa, Ana Baueria, seuraavasti:
– Saksalais-espanjalainen Bauer tuli alun perin tunnetuksi valokuvaajana. Viime vuosina hän on keskittynyt luomaan generatiivista taidetta. Bauer ammentaa elämäänsä ja taiteeseensa inspiraatiota Berliinin muurin murtumisesta ja sen luomasta toivosta ja positiivisuudesta.
– Teoksillaan Bauer pyrkii murtamaan muurit ihmisten välillä ja lisäämään empatiaa, kipeät aiheet esiin kuvien takaa tuoden. Hänen työssään yhdistyvät monikerroksellisuus ja kokemuksellisuus, joiden avulla Bauer haluaa synnyttää aitoja tunteita katsojassa.
– Bauerin lähestymistapaa kipeisiin aiheisiin on kuvattu inspiroivana ja uudenlaisena. Saksalainen Kaltblut-magazine nimesi Bauerin 2020-luvun 20 kiinnostavimman taiteilijan listalleen.
– Bauer on esitellyt taidettaan kotimaansa ulkopuolella useissa eri näyttelyissä, mutta Citycenterin “Helsinki Beneath” on Ana Bauerin ensimmäinen tilausnäyttely.
Ja alla kuva Ana Bauerista.

Jollei tekstiä lue tarkasti, kaikki menisi täydestä. Tässä on taitelija Ana Bauerin luomia tekoälyvalokuvia.

Todellisuudessa näyttelyn valokuvat ovat tekoälykuvittaja Antti Karppisen ottamia.
Hän kertoo, kuinka eräs luova tiimi pyysi häntä mukaan toteuttamaan projektia, joka ‘tarjoaa täysin uudenlaisen taidekokemuksen’.

Taiteen ollessa kyseessä on loppujen lopuksi aika harmitonta, vaikkemme erottaisi, milloin jokin teos on tekoälyn avulla aikaansaatu.
Mutta kun meille esitetään esim. tekoälyllä muokattua poliittista propagandaa, voivat seuraukset olla ikäviä, jopa kohtalokkaita.
Miten ihmeestä me enää voimme erottaa, onko meille esitetty materiaali todenmukaista vai virtuaalitodellisuutta?

**********************

Kirkkovuosikalenterista: ‘Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen.’

**********************

Turvakallio – Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi, minä riemuitsen sinun kättesi töistä.
Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi!
Tyhmä ei sitä käsitä, mieletön ei sitä ymmärrä. Vaikka jumalattomat rehottavat kuin ruoho, vaikka väärintekijät nyt kukoistavat, he tuhoutuvat, katoavat ikiajoiksi.
Sinä, Herra, olet iäti Korkein. Sinun vihollisesi sortuvat, sinun vihollisesi sortuvat, Herra, kaikki väärintekijät joutuvat hajalle. Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu, kasvavat korkealle kuin Libanonin setrit. Heidät on istutettu Herran temppeliin, he kukoistavat Jumalamme esipihoilla.
Vielä vanhoinakin he ovat voimissaan, versovat ja vihannoivat, kertovat Herran oikeamielisyydestä.
Herra on minun turvakallioni, hän ei tee vääryyttä.
Ps. 92:5–10, 13–16

Tehkää hyvää – Jeremia sai Herralta tämän sanan:
”Mene Herran temppelin portille ja julista näin: Kuulkaa Herran sana, kaikki te Juudan asukkaat, jotka käytte näistä porteista sisälle rukoilemaan Herraa!”
Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:
”Hylätkää väärät tienne ja tehkää hyvää! Silloin minä annan teidän asua tässä paikassa. Älkää luottako valheen puhujiin, jotka hokemalla hokevat: ’Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli!’ Kääntykää vihdoin oikealle tielle ja tehkää hyvää, kohdelkaa aina oikeudenmukaisesti toisianne. Älkää sortako vierasheimoisia, älkää orpoja älkääkä leskiä. Älkää surmatko syyttömiä tässä maassa. Älkää seuratko muita jumalia, sillä se on teille turmioksi. Jos tottelette minua, niin saatte asua tässä maassa, jonka annoin teidän isillenne ikuisiksi ajoiksi.”
Jer. 7:1–7

Rauhaa – Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet. Katsokaa, ettei joukossanne ole ketään siveettömästi elävää tai maailmallista, sellaista kuin Esau, joka yhdestä keitosta myi esikoisuutensa. Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi.
Hepr. 12:14–17

Toivoa sopisi, että Lähi-Idän johtajat näinä(kin) päivinä lukisivat yllä olevia Heprealaiskirjeen jakeita, ennen kuin tekevät päätöksiä, jotka tuottavat kärsimystä ja vain lisäävät loputonta vihanpitoa ja kostonkierrettä. – Että he sen sijaan kirjeen kehotuksen mukaisesti ryhtyisivät tavoittelemaan rauhaa ja etsimään keinoja, miten sitä rakentaa.

Kallioperusta– Jeesus sanoo:
    ”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.
    Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.”
    Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan. Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat.
Matt. 7:24–29

Kansanjoukot ihmettelivät Jeesuksen opetusten vaikutusta. He tunnistivat sisimmässään, että tässä puhui joku sellainen, jolle on annettu valta. Jeesuksen ei tarvinnut taivutella ihmisiä puolelleen esim. sellaisilla keinoilla, joita eräät poliittiseen valtaan pyrkivät käyttävät yrittäessään manipuloida kansanryhmiä. Jeesus antoi ihmisten itse miettiä, onko se, mitä hän puhuu totta vai ei.

Jeesusta ja hänen vertauksiaan kuunnellessaan ihmiset tunnistivat, että tämä mies, jota me kuuntelemme, puhuu totta. Hän ei koeta johdattaa meitä harhaan. Häneen voi luottaa.
Ajattelen, että aina ei ollut kyse pelkästään Jeesuksen sanoista, vaan siitä, mitä hänen ympärillään olleet kuulijat näkivät ja aistivat hänen olemuksestaan.

Jeesus huokui koko olemuksellaan sitä, mitä hän opetti: sitä, miten meidän tulisi toimia, jotta voisimme elämässämme ilmentää ja toteuttaa taivaan valtakunnan periaatteita.
Lukemattomat ihmiset ovat kokeneet evankeliumeja ja Jeesuksen opetuksia lukiessaan, että tässä puhuu Hän, jolla on ja joka on Totuus.

Kristus, auta meitä etsimään Sinun Totuuttasi. Suo että Pyhä Henkesi auttaisi meitä erottamaan, mikä on totuudellista, ja missä meitä yritetään harhauttaa. Auta myös meitä niin, että pysymme totuudessa, niin puheissamme kuin teoissamme.
Johdata meitä ja pidä meidät Sinun viitoittamallasi Tiellä. – Kiitos että olet ja kuljet kanssamme, joka päivä. 💛🙏💛🙏💛🙏