31.7.2022. Kirkkovuosikalenteri toteaa tämän pyhän aiheesta:
‘Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä.’
Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat!
Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus.
Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä, maailman hallitsijan edessä.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa!
Herra on omiensa turva, hän pelastaa heidät pahojen käsistä.
Päivä koittaa vanhurskaille, ilo niille, joiden sydän on puhdas. Ps. 97:1–2, 5–6, 10–11
Tämän psalmin kirjoittaja kuvaa Taivaan ja Maan Kuningasta tavalla, joka saa ajattelemaan, mahtoiko hänellä olla omakohtaista kokemusta Jumalan voimallisesta läsnäolosta ja vaikutuksesta. “Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä.” Kun Hän ilmestyy kaikessa kirkkaudessaan, fysiikan lait tuntuvat järkkyvän.
Taivaan ja maan Hallitsija voi ilmentää itseään ja läsnäoloaan niin monin eri tavoin: hiljaisena kuiskauksena, lempeänä läsnäolona, syvänä rauhana taikka valtavana voimana, jollaisena yllä oleva psalmi kuvaa Jumalan kirkkautta.
Siunausten sateita – Let it Rain on Michael W Smithin laulu, jossa pyydetään taivaan porttien aukeavan, niin että siunausten sateet laskeutuisivat yllemme. Tuo oli yksi niistä ylistyslauluista joita kuulin 2000-luvun alussa. Ensireaktioni ylistyslauluihin oli kummeksuva. Mutta toisella kerralla päätin antaa laulujen sanojen ja melodian temmata mukaansa. Huomasin, kuinka ne saivat minussa aikaan tietynlaisen muutoksen. Ne johdattivat pyhään ilmapiiriin.
Yllä olevaa psalmikohtaa Michael W Smith siteeraa Let it Rain-laulun keskellä eläytyen tekstiin tavalla, jollaiseksi voisi kuvitella psalmin kirjoittajan kokeneen Jumalan voimavaikutuksen. ‘Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä, maailman hallitsijan edessä. Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.’
Michael W Smith – Let it Rain
;,: Avaa taivaan tulvaportit, anna sateiden tulla ;,;
Herra hallitsee, maa iloitkoon
riemuitkoon kaukaiset rannat
pilvet ja pimeys ympäröivät Hänet
vanhurskaus ja oikeudenmukaisuus ovat Hänen valtaistuimensa perustus
tuli kulkee Hänen edellään ja kuluttaa viholliset Hänen ympäriltään
Hänen salamansa valaisevat maailman
maa näkee sen ja vavahtaa
vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä
koko maailman Herran edessä
Taivaat julistavat Hänen vanhurskauttaan
ja kaikki kansat tulevat näkemään Hänen kunniansa
Tahdomme nähdä Sinun kirkkautesi, Jumala
Millä tavoin tahtoisin Jumalan ilmaantuvan elämäni tilanteisiin? Annanko Kaikkitietävälle tilan ja mahdollisuuden yllättää minut juuri sillä tavoin kuin Hän kulloinkin parhaaksi näkee? Uskallanko olla avoin, vai toimivatko omat rajoittavat ajatukseni, odotukseni, toiveeni tai mieltymykseni portinsulkijoina? Osaanko olla herkästi kuulolla, annanko Hänelle tilan ja mahdollisuuden yllättää, silloin kun vähiten osaan odottaa?
Maailman hallitsija, tule hiljaisuudessa, tule vetten pauhussa, tule sateessa, tuulen huminassa,,, tule sillä tavoin kuin haluat. Sinä näet meidät, Sinä tiedät mitä me tarvitsemme.
Anna epäluulon, ennakkoluulon, vastustuksen ja pelon vuorten sulaa kuin vaha edessäsi.
Niin että voimme kohdata Sinut, avoimin ja puhtain sydämin.
Mooses kohtasi Kaikkivaltiaan tulessa, palavassa pensaassa paimentaessa lampaita. Oli sinä Mooseksella ihmettelemistä. Mutta Herran pyhyys oli niin vahvasti läsnä, ettei se jättänyt Moosekselle tilaa epäilylle.
Jumalan suunnitelma Mooseksen elämälle oli alun pitäen ihmeellinen.
Koska Mooseksen äiti pelkäsi faaraon käskyä surmata heprealaisten kansaan kuuluvat poikalapset, hän laski pienen vauvansa kaislakorissa Niiliin, toivoen tämän pelastuvan tällä tavoin. Faraon tytär löysi Mooses-vauvan kaislikosta, vei pienokaisen faaraon hoviin ja kasvatti hänet siellä.
Aikuisena Mooses surmasi kiivastuksissaan maamiehensä kiusaajan. Asian tultua ilmi Mooses pakeni peloissaan erämaahan. Mutta Jumala ei antanut tämän estää suunnitelmaa ja tehtävää, jonka Hän oli laatinut tämän elämälle. Siellä, erämaassa. Jumala ilmestyi Moosekselle palavan pensaan muodossa ja kutsui tämän johtamaan Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta.
Pyhän vuoren juurella – Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. Silloin hän ajatteli: ”Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?”
Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: ”Mooses, Mooses!” Mooses vastasi: ”Tässä olen.” Herra sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” Herra sanoi vielä: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. 2. Moos. 3:1–6
“Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” – Mooses ihmetteli, miksi pensas ei pala poroksi ja meni lähemmäs katsomaan. Mutta Herra halusi muuttaa hänen uteliaan asenteensa Hänen pyhyyttään ja kunnioittavaksi. Kun Moosekselle selvisi, kenen edessä hän oli, hän pelästyi ja peitti kasvonsa. (Ehkä myös siksi, että Herran läsnäolon kirkkaus oli niin häikäisevä, etteivät hänen silmänsä kestäneet sitä katsella.)
Myöhemmin, kun Mooses oli tuonut israelilaiset Egyptistä erämaahan ja kiivennyt pyhälle vuorelle puhumaan Herran kanssa, hänen kasvonsa loistivat niin että hän peitti kasvonsa liinalla palatessaan takaisin alas vuorelta israelilaisten luo.
Kirkkaudella kutsutut – Pietari kirjoittaa 2. kirjeessään, että hänet ja kumppaninsa oli kutsuttu Herran kirkkaudella ja voimalla: ‘Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan.’ (2.Piet.1:3)
Pietari, Jaakob ja Johannes saivat olla mukana, kun Jeesus nousi pyhälle vuorelle. He saivat omin silmin nähdä, kuinka Jumalan Poika muuttui hohtavan kirkkaaksi vaatteitaan myöten, ja omin korvin kuulla, kuinka Isä puhui voimalliset sanansa.
Ylhäisimmän kirkkauden ääni – Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa. Hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun hänelle kantautui Ylhäisimmän Kirkkauden ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Tämän äänen me itse kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella. 2. Piet. 1:16–18
Ääni loistavasta pilvestä –
Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.
Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.”
Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin. Matt. 17:1–8
Korkealle vuorelle – Jeesus tunsi tai tiesi, että hänen tuli nousta vuorelle, pois ihmisten ilmoilta. Ehkä hän kaipasi yksinäisyyttä voidakseen olla rauhassa Isänsä kanssa, viettää aikaa Hänen kanssaan, rukoilla, kuunnella Häntä. Tai ehkä Isä oli pyytänyt häntä nousemaan vuorelle, sillä jotain erityistä oli määrä tapahtua siellä.
Jeesuksen 3 läheisintä opetuslasta saivat tulla mukaan. Heillä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä siellä tapahtuisi.
Kasvot kuin aurinko ja vaatteet kuin valo – Tuo muutos, joka Jeesuksessa tapahtui, oli jo sinänsä häikäisevä ja ihmeellinen. Mutta kun paikalle ilmaantuivat israelilaisten suuresti kunnioittamat profeetat Mooses ja Elia, Pietari häkeltyi siinä määrin, että koki tarpeelliseksi tehdä jotain. Tämä oli jotain niin erityistä ja ainutlaatuista ja pyhää, että tämä piti saada jollain lailla ankkuroitua.
Mooses ja Elia – Se että Pietari ehdotti majojen rakentamista Moosekselle ja Elialle, viittaa siihen, etteivät nämä ilmestyneet heille jonkinlaisina utuisina, leijuvina henkiolentoina, vaan tunnistettavissa olevina ihmishahmoina. Elian vaatetus saattoi olla samanlainen kuin miksi VT sen kuvaa. Mutta miten Pietari tunnisti Mooseksen? Pyhä Henki varmaan ilmaisi sen hänelle.
Tämä kaikki oli niin käsittämätöntä jo tuolloin (saati sitten meidän tieteellisenä aikakautenamme),että Pietari katsoi aiheelliseksi korostaa kirjeessään, että he olivat ‘omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa.’
Kirkkaasta pilvestä kuuluivat sanat: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Tuo ääni oli niin voimakas, että opetuslapset heittäytyivät kasvoiilleen pelosta.
Ei jäänyt tilaa epäilykselle tai asian kyseenalaistamiselle. Tuo kokemus muutti opetuslasten elämän pysyvästi. Se sai heidät vakuuttumaan siitä, että heidän Opettajansa todella oli J
Taivaallinen Isämme haluaa sanoa nuo sanat myös meistä, lapsistaan: “Sinä olet minun poikani / tyttäreni, johon Minä olen mieltynyt.”
Hän ei kuitenkaan kuuluta sitä kovalla äänellä kirkkaana hohtavan pilven keskeltä sellaisella voimalla, että kaatuisimme maahan. Hän kuiskaa sen sydämeemme. Ehkä sellaisella hetkellä, jolloin juuri eniten sitä kaipaamme.
Hän on kanssamme, elämässämme, koko ajan (eikä vain silloin kun kiipeämme korkealle vuorelle ollaksemme Hänen lähellään, viettääksemme aikaa Hänen kanssaan). Kummallista on oikeastaan, kuinka helposti unohdamme sen. Miten elämämme olisikaan erilaista, jos muistaisimme sen useimmin. – Miten erilainen tämä maailma silloin olisikaan.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏