17.12.2018 – Eilen ihastutti ohut puuterilumikuorrutus metsässä, tänään hurmaannuimme hauvan kanssa pehmeästä lumivaipasta, joka oli yön aikana laskeutunut maahan. – Miten iso muutos voikaan tapahtua yhdessä yössä!

– Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
    Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
    Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
      – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
    Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
    Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. (Luuk. 2: 1-20)

                              

Betlehemin paimenet – Valitessani joulutekstiä blogiin totesin, että sekä joulupäivän, – yön ja -aamun evankeliumiteksti on sama. Jouluaamun tekstissä on vain lisänä vielä, kuinka paimenet lähtivät Betlehemiin ja palasivat sieltä.

Ulkona taivasalla päivät pitkät työtään tekevillä paimenilla piti olla kaikki aistit valppaina suojellessaan laumaansa. Muuten lampaat saattoivat joutua villieläinten saaliiksi, erityisesti pimeän tullen. 
Puhuivatkohan nuo jouluyönä lampaitansa vartioivat paimenet taivaalliselle Kaitsijalleen, kuten aikoinaan samoilla laidunmailla paimentanut virkaveljensä Daavid?
Daavidista tuli urhea soturi ja kuningas, joka toi Jumalan liitonarkun Jerusalemiin. Hänen kaltaistaan jotkut juutalaiset vieläkin odottavat kansansa pelastajaksi, messiaaksi.

Kirkkauden ympäröimät – Jouluyönä lampaitaan vartioivat paimenet saivat nähdä kuninkaiden Kuninkaan, joka tuli tuomaan uuden liiton Jumalan ja ihmisten välille. Rauhanruhtinaan, josta enkelit kiittivät Jumalaa laulaen:  Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.
Tuo yö oli noille Betlehemin edustalla työvuorossa olleille paimenille ihmeellinen: he saivat kokea taivaallisen kirkkauden. He saivat tervehtiä maailmaan syntynyttä Vapahtajaa sekä kertoa Marialle ja Joosefille, mitä enkeli oli hänestä sanonut. – Heitähän voisi oikestaan kutsua ihan ensimmäisiksi evankelistoiksi, ilosanoman tuojiksi… 

Kaipuu sisällämme – Uskon että syvälle sisimpäämme on laitettu kaipuu voida  kokea Taivaan Todellisuutta, olimmepa siitä tietoisia tai emme.  Mutta… mehän voimme! Taivaan Kirkkaus ja Jumalaa ylistävät enkelit ovat ympärillämme.
Tänäkin Jouluna me voimme yhtyä enkelten kanssa laulamaan kiitosta ja  paimenten lailla ihmetellä sitä, kuinka Jumala syntyi ihmiseksi eläinsuojaan ja nukkui ensimmäisen yönsä härän ja aasin syöttökaukalossa.
Ja voimme myös kertoa ilon, toivon ja rauhan sanomasta niille, jotka eivät sitä ole vielä kuulleet mutta kaipaavat kuulla…

If I Were A Shepherd – LightTheWorld

”Jos olisin paimen polvistuisin seimen eteen
vaikkakin halpana ja vieraana
lahjani olisi olisi sydämeni
jos olisin paimen löytäisin vastasyntyneen nukkumassa
ja sanoisin nöyrän rukouksen
jos olisin yksi idän viisaista matkustaisin kaukaa
seuraten tuota suurta tähteä kunnes löytäisin lapsen
jos olisin yksi idän viisaista toisin hienoimman lahjani
ja lupaukseni seurata häntä
jos olisin enkeli oi kuinka iloitsisin
laulaisin kirkkaimmalla äänelläni
”Kunnia Jumalalle”
jos olisin enkeli yhtyisin taivaalliseen kuoroon:
”ylistys Jumalalle, Hän lähetti meille Kristuksen
hoosianna Hänen nimelleen”
en ole paimen, en matkustava tietäjä
enkä laulava enkeli mutta rakastan Häntä
olen Hänen opetuslapsensa
valitsen rakastaa ja seurata Häntä
seurata Hänen käskyjään Hänen nimessään
olen opetuslapsi”

’Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä’. – Ehkäpä Luukas kirjoitti tuon kohdan innoittaakseen myös meitä tutkiskelemaan tapahtunutta sydämissämme, ihmettä, joka tapahtui tuona yönä.
Jumalan Poika tuli maailmaan tekemään kaiken uudeksi, solmimaan uuden liiton Jumalan ja meidän välille. Rakkauden liiton.

Joulun ihme – Vaikka Joulun aika olisikin täynnä elämää ympärillä, jokainen voi ehkä kuitenkin löytää myös hiljaisia hetkiä, jolloin tekemisemme lakkaa, ja puhe.  Hetkiä, jolloin voi mietiskellä sitä, mitä Jumala tekee, ja miten Hän on kanssamme. Kuulostella, miten Hän puhuu sydämiimme.
Voisimmeko – kaiken yhdessäolonkin lomassa – hiljentyä hetkisiksi mietiskelemään Marian lailla Joulun ihmettä?
Ja sitä, miten Joulun Ihme on läsnä elämässämme juuri nyt.

Eipä Maria varmaankaan osannut odottaa, että hänen lapsensa syntyisi eläinsuojassa. Olihan enkeli kertonut heti alkuun lapsesta, että ”Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua” (Luuk.1:32-33).
Ja nyt paimenet kertoivat enkelin sanoneen, että hän on Vapahtaja, Kristus.

Taivaallinen suunnitelma – Väliäkö maallisilla olosuhteilla, tässä on kyse taivaallisen suunnitelman toteutumisesta. Jumala tietää parhaiten, miten asiat järjestää, tämänkin. Hänen käsissään on tämäkin hetki, ja kaikki tuleva. – Jotenkin näin voisin kuvitella Marian ajatelleen.

Voisimmeko mekin – elämämme olosuhteista ja tilanteista riippumatta – Marian lailla luottaa siihen, että myös meidän elämämme on Suuremmissa Käsissä, ja osa, tärkeä osa, Taivaallista Suunnitelmaa? 

Rakas Jumala, kiitos Pojastasi, jonka annoit meille Vapahtajaksi, Valoksi koko maailmalle. Kiitos, että Hänessä ja Hänen kauttaan punoit ja punot läheisen suhteen meihin. Annoit meille niin ihmeellisen ja suuren lahjan, ettei mikään maallinen asia voi sitä ylittää. Yhteyden, Rakkauden liiton, jonka ihmeellisyyden salaisuudesta ja voimasta saatamme aavistella vain vähäsen, ikään kuin pieninä aavistuksenhippusina kerrallaan. Taivaasta laskeutuvina hiutaleina, jotka eivät sula eivätkä peitä, vaan sulattavat peitteitä ja kuorrutuksia sydämemme ympäriltä. Sillä Rakkauden aikaansaama muutos on hyvää.

Kristus, kiitos että tulit. Ja kiitos että tulet. Kiitos että teet meissä muutostyötäsi, jotta voisimme kasvaa Sinun kaltaisuuteesi.
Anna meidän tänä jouluaikana löytää Valosi itsestämme ja toisistamme.  Auta meitä välittämään sitä ja Rakkauttasi lähimmäisillemme. – Kiitos Sinulle Kristus.

What Child is This? – Mitch Fewell (?)

Muut jouluaamun tekstit: Ps. 98: 1-4, Jes. 9: 1-6, Hepr. 1: 1-6 ja Room. 1: 2-4.

Valoisaa, iloista ja siunattua Kristuksen syntymäjuhlaa meille kaikille!