27.2.2017 
Paastoamista? – Tällä viikolla alkaa Pääsiäistä edeltävä paastonaika. Minulle se tarkoittaa ainakin sitä, että aion jatkaa sitä ’paastoa’ jonka aloitin jo tammikuun alussa, nim. uutispaastoa. En ole lukenut tai kuunnellut minkäänlaisia uutisia Loppiaisen jälkeen. Tuli vain tarve suojautua kaikelta niiden sisältämältä negatiivisuudelta.
Mutta miten kävikään tehtyäni tuon itselleni tarpeelliselta tuntuvan päätöksen? Seuraavana päivänä tuli kaupan kassajonossa taakseni mies, joka kertoi (tarkoituksellisesti taikka sitten vaan niin tunteittensa vallassa) poikkeuksellisen kovalla äänellä puhelimeen, mitä mieltä hän oli Trumpista, kotimaisista päättäjistä, hallituksesta jne. Eikä se ollut kivaa kuunneltavaa.
Ja kun seuraavalla kauppareissulla olin maksamassa ostoksiani, kassan luo kiirehti suorastaan juoksujalkaa nainen, ilmeisesti kassan tuttu, koska huudahti tälle hei, ja alkoi samantien kertoa kassalle samansuuntaisia näkemyksiä edellä mainitusta pressasta kuin tuo mies. Eikä tällä naisella ollut edes mitään ostoksia, oli juuri tullut sisään kaupan ovesta.
En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Se mistä en enää jaksanut lukea tuli väkisin vierelle.
Sen jälkeen olen kyllä onneksi voinut melko lailla itse päättää, millaisten asioiden annan tunkeutua tajuntaani. (Poikkeuksena uimahallin pukeutumistila, jossa ei ole off-nappulaa kaiuttimille, jotka virrattavat radiolähetyksiä korviin halusitpa tai et. Mutta onneksi siinä tilassa ei kauaa tarvitse viipyä.)
Jeesus oli erämaassa 40 päivää. – Ei ollut sielläkään ihan hiljaista…!
Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’”
Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.’”
Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.’”
Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä. (Matt. 4: 1-11)
Tämä on sellainen vähän epämiellyttävä aihe. Mieluummin sitä haluaisi vältellä – pahan olemassaolon ajattelemista. Mutta asiaa ei auta se, että olisi olevinaan niin kuin sitä ei olisi. Se ei tee sitä olemattomaksi.
Selväähän tuo oli että Sielunvihollinen oli huolissaan: erämaa-ajan jälkeen Jeesus astuisi tehtäväänsä. Ja jos Jeesus saisi tehtävänsä täytettyä, se tietäisi tappiota vastustajalle. Piti yrittää kaikin keinoin estää tämän toteutuminen.
Leipäehdotus ei onnistunut, eikä viittaus enkelien apuun. Valheiden isä (jollaiseksi Jeesus myös tätä vastustajaa kutsui) oletti että saisi Jumalan Pojan esittelemään itselleen Voimansa. Hohhoijaa.
Kun pyhiin kirjoituksiin vetoaminen ei toiminut, viimeisenä houkutusyrityksenä lupaus saada haltuunsa kaikki valtakunnat – jos Jeesus, Jumalan Poika, kumartaisi vastustajaansa. Tarjous antaa Jumalan Pojalle Valta, joka Hänelle jo oli annettu… – mahtoikohan tuo itsekään tajuta, miten mieletöntä sopimusta siinä koetti saada aikaan, kaikkien kuninkaiden Kuninkaan kanssa?
Jeesus ei kuitenkaan ollut millänsäkään näistä yrityksistä. Nasevat vastaukset, ja peli oli pelattu 3-0.
Jumalan enkelit iloitsivat ja tulivat palvelemaan Voittajaa.
Ja mekin, jotka olemme Voittajan puolella, voimme iloita: meillä on Kuningas, joka on voittanut pahan. Hänet, Kaikkivaltiaan, voimme aina pyytää avuksemme, kun kohtaamme kiusausta tai hyökkäyksiä. Jeesuksen Valta ja Voima on vahvempi Kiusaajaa, jonka muita kutsumanimiä käytetään suomenkielessä kirosanoina. (Onkohan monikaan kyseisiä sanoja käyttäessään tullut ajatelleeksi, millaista voimaa sitä itse asiassa silloin kutsuukaan nimeltä?)
Kristus, anna Kirkkautesi ja Totuutesi valaista ja täyttää elämämme. Kiitos että voitit kiusaukset, jotta me voisimme tulla osallisiksi Sinun Voitostasi. Kiitos että olet Vapahtajamme!
Victory belongs to Jesus – Todd Dulaney
”Kuka nousee Herraa vastaan – ei kukaan pysty, ei kukaan
kuka pystyisi nousemaan Kuningasta vastaan – ei kukaan
voitto on Jeesuksen, hänelle kuuluu voitto,
luotamme Sinuun, panemme toivomme Sinuun
Sinä vapautat, Sinä annat mitä tarvitsemme
Sinussa löydän voittoni, ikuisesti voittoisina, ikuisesti voitamme
voitto kuuluu Jeesukselle, voitto kuuluu Hänelle”
Muut tekstit: Ps. 91: 1-4, 11-12, 1. Moos. 3: 1-7 (8-19) ja Hepr. 4: 14-16.
ps. Viime torstaina olin avustajana messussa, ja siinä selvisi, että olin kuin ollakaan epähuomiossa laittanut blogiin 1. vuosikerran UT:n tekstin ja evankeliumin. Tämän vuoden (2. vuosikerran) VT:n teksti oli Jer. 8: 4-7 ja evankeliumi Joh. 12: 25-33. (Psalmiteksti oli oikea, samoin korinttolaiskirjeen kohta rakkauden merkityksestä.)