Iloitkaa

1.7.2019. Halusin aikoinaan istuttaa pihan pohjoispuolella olleelle kaistaleelle kukkaniityn, koska se tuntui mielenkiintoisemmalta kuin nurmikko. Kylvin siihen niittykukkien siemeniä,  jotkut lähtivät kasvuun. Vahvimmat tietty valtaavat alaa.
Juhannuksen aikoihin niitty alkaa kasvaa viidakoksi: maitohorsma, vuohenputki, ukonkello ja raunioyrtti venähtävät yli 1,5 m:n korkuisiksi kurotellessaan valoa kohti. Pallon lentäessä viidakkoon on lapsilla ja  hauvalla tekemistä sen löytämisessä. 🙂
Viidakon laidalla kukkiva pioni on oikeastaan aika liikuttava tapaus. Joka vuosi se kasvattaa suuria kukkiaan, villeistä vierustovereistaan ja varjoisasta kasvupaikastaan huolimatta.

 Taisi jäädä kesäkuun Taizé-kalenterirukous väliin, joten laitan sen tähän:

Pyhä Henki, sisäinen valo,
emme halua
koskaan valita pimeyttä,
vaan aina toivottaa tervetulleeksi
säteilyn, joka tulee Sinusta

Veli Roger

Iloitkaa kanssani! – Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”
    Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:
    ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.
    Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”  (Luuk. 15: 1-10)

Oletko koskaan kadottanut jotain sinulle tärkeää ja sitten löytänyt sen? Muistatko tunteen, kun vihdoin kadottamasi löytyi?
Kotona minulta on usein puhelin kadoksissa. Tiedän kuitenkin sen ennemmin tai myöhemmin löytyvän. Joskus on tosin pitänyt pyytää ystävää tai naapuria soittamaan puhelimeeni, ja pirinän avulla se on löytynyt, esim. vaatehyllyltä tai jostain muusta ‘ihan loogisesta’ paikasta (= ai niin, nyt muistankin: lopetettuani puhelun hain vaatekaapista puseron, totta kai piti laskea puhelin johonkin…).

Ulkona voi olla vaikeampaa löytää etsimäänsä. Kerran talvella puhelimeni oli pudonnut jonnekin pihalla ollessani, mutta koska oli jo pimeää ja lumihanki pehmeää, en löytänyt sitä taskulampunkaan avulla. Poikani tuli käymään ja kerroin hänelle kadottaneeni puhelimen.
Poikani soitti puhelimeeni. Soittoääntä ei kuulunut, mutta kauempana lumihangen lävitse  näkyi heikko valonhohde: jee, löytyi, ja ainakin jotain eloa siinä siis vielä on. Oi kuinka ilahduin sen löytymisestä. Tuo älytön puhelimeni toimi vielä monta vuotta moitteettomasti sen jälkeen.

Löytäjän ilo – Jeesuksen vertauksissa paimen löytää kadonneen lampaansa, nainen hopearahansa. Kummankin löytäjän ilo oli suuri.
Publikaanit ja muut syntisinä pidetyt olivat hekin löytäneet jotain itselleen arvokasta: Mestarin, joka opetti heille asioita, joilla oli käänteentekevä merkitys heidän elämälleen. Mestarin, joka suhtautumisellaan osoitti, kuinka he olivat lähempänä hänen sydäntään kuin parempina ihmisinä itseään pitävät arvostelijat.

Enkelitkin iloitsevat – Ihana on minusta tuo kohta, että Jumalan enkelit iloitsevat jokaisesta, joka tiedostaa, millä tavoin on toiminut väärin ja muuttaa suuntaa. Synti ymmärretään usein teoiksi, mutta Jeesus osoittaa, että kyse on yhtä lailla asenteista. Itsetyytyväisenä ja omahyväisenä voi kuvitella itsestään vaikka kuinka hyvää ja hurskasta. Heiveröisen itsetunnon omaava on taas taipuvainen pitämään itseään huonona ja kelpaamattomana.
T
aivasperspektiivistä asiat nähdään kuitenkin toisin.

Mielenmuutos – Enkelit iloitsevat yhdessä Jumalan kanssa aina kun joku kadonnut löytyy ja tekee parannuksen. Mutta mitä nuo yleisluotoiset määritelmät ‘kadonneen löytyminen’ ja ‘parannuksen teko’ itse asiassa merkitsevät?
Muistan aina, miten riemullinen löytö minulle oli, kun kreik.-engl. Raamatusta kerran katsoin,  millä ilmauksella tehdä parannus on kuvattu kreikankiel. alkutekstissä. Parannuksenteko ilmaistaan sanalla metanoèo (engl. käännöksessä = changing mind)..

Sydämen muutos – Parannuksen teon lisäksi metanoèo‘n muita merkityksiä ovat:
harjoittaa mieltä, ajatella, ymmärtää, katua ja muuttaa mieltään. Teol. merkityksessä sanaan liittyy katumusta ja surua, josta seuraa todellinen sydämen muutos ja kääntyminen Jumalan puoleen.

Jumalan työ ja oma valinta – Joskus kuulee sanottavan, että Jumala aikaansaa sen, että meissä tapahtuu muutos(ta). Näin onkin varmasti, koska Jumala vaikuttaa kaikessa ja kaikkialla, siis myös meissä.
Eräs hengellisenä opena toimiva henkilö sanoi  kerran, ettei hänen itse tarvitse tehdä mitään neg. asenteensa suhteen, sillä hän on antanut asian Jumalan hoidettavaksi, se on nyt Hänen hoidossaan.
Itse ajattelen, että muutokseen vaikuttaa myös se, missä määrin me itse tahdomme muuttua ja se, osallistummeko omalta osaltamme muutosprosessiin. Onhan siinä eroa, jos vain passiivisena odottaa, että Jumala tekee kaiken työn kuin että ollaan itse siinä mukana, myötävaikuttamassa muutokseen.

Oivallus – Usein muutos lähtee liikkeelle oivalluksesta: hei, tässä tai tuossa asiassa minun olisi hyvä muuttaa asennettani/suhtautumistani/toimintatapaani. Oivallus voi johtaa nopeaankin muutokseen.
(Jeesuksen opetukset ja vertaukset ovat varsinaisia oivalluspaketteja: täynnä materiaalia, josta voi löytää aina vain uusia oivalluksia, sen mukaan, miten ne kulloinkin puhuttelevat itseä ja minkälainen elämänvaihe on parhaillaan menossa.)
Kun oivaltamiseen yhtyy vielä tahto ja päätös muuttua, niin avot!
Aika yhteen nivoutuneita oikeastaan ovat nuo kaikki: oivallus, tahto, päätös ja toiminta; vahvistavat toisiaan puolin ja toisin.

Kohti parempaa – Avoin mieli taipuu mielellään parempaan suuntaan, ja kun mieli on kääntynyt kohti parempaa, teot seuraavat perässä. Ja paremmat teot saavat puolestaan myös aikaan mielenmuutosta. 🙂

Suurin oivallus itselleni uskontielle lähtiessäni oli se, että minun ei tarvitse koettaa muuttaa itseäni paremmaksi kelvatakseni Jumalalle. Hän näkee heikot ja vahvat puoleni, auttaa minua edellisissä ja rohkaisee jälkimmäisissä. 🙂 

Jumala, antaisitko muutokselle avoin mielen ja tahdon muuttua. Auta tekemään parannus niistä asenteista ja taipumuksista, jotka eivät edistä Sinun valtakuntasi ilmentymistä, vaan ovat sille esteenä. Auta meitä tunnistamaan niitä itsessämme ja myöntämään ne itsellemme.
Auta meitä tunnistamaan, missä asioissa tarvitsemme mielenmuutosta ja lähtemään kanssasi yhteisprojektiin. 
Kiitos että olet kanssamme ja että tahtosi on auttaa meitä. Yksin emme selviä.
Kiitos, että Henkesi saa meissä aikaan muutosta. Auta meitä osallistumaan muutostyöhösi, joka päivä. 🙂

Yllättävä uutinen – Viime viikolla uutisissa oli juttu siitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä videoiden katsominen tuottaa: jos katsoo päivittäin 1t:n ajan videoita joltain älylaitteelta, saattaa tuottaa alle 3 kk:ssa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin jos lentäisi Hgistä Tukholmaan. Johan nyt jotakin!
(Laskelma perustuu ClimateCare -yhtiön julkaisemaan arvioon, jonka mukaan videoita sisältävän nettisivun katselu tuottaa noin 0,2 gr. hiilidioksidipäästöjä joka sekunti. Tämä tarkoittaa 720 gr/t. Finnairin päästölaskurin mukaan suora lento Hgistä Tukholmaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä 61 kg/hlö. Saman verran päästöjä syntyy jos katsoo älylaitteella videoita 85 t. eli 3,5 vrk.)
Jospa nyt tekisin sellaisen nanoekoteon, että vaikka lauluvideot kestävätkin yleensä vain n. 5 min., laittaisin tästä lähin blogiin videolinkkejä vain silloin tällöin… 😉 

Ensi pyhän muut tekstit: Ps. 32: 1-2, 5-8, Jes. 57: 15-19 (20-21) ja 1. Piet. 5: 5-11. 

Ihania kesäpäiviä!