18.3.2026. Viime viikkoina olen saanut osakseni paljon apua ja huolenpitoa. Lapseni ovat kukin vuorollaan yöpyneet luonani, ulkoiluttaneet hauvaani ja valmistaneet maukkaita aterioita houkutellen syömään, kun ruokahalua ei oikein ollut, Eilen poikani vei minut kauppaan, niin että sain valittua mieleisiäni ruokatarvikkeita viikoksi eteenpäin.
Nyt, leikkauksesta toipumisen myötä, on paluu normaaliin ja poikani keskittyvät taas omiin perheisiinsä ja töihinsä. Valtavan kiitollinen olo on minulla kaikesta huolehtimisesta ja avusta. .
Tämän viikon raamatunkohdat saavat minut ajattelemaan Luojaamme ja Hänen huolenpitoaan ja rakkauttaan meitä kohtaan. Hän näkee tilanteemme ja tarpeemme, ja Hän auttaa, kun käännymme Hänen puoleensa .
Sen saivat israelilaiset kokea erämaanvaelluksellaan. Jumala antoi heille syötävää ja raikasta vettä karussa autiomaassa.
Sen ovat myös tänäkin päivänä lukemattomat haasteellisissa tilanteessa elävät ympäri maailmaa saaneet kokea. Tähän Hän käyttää kaikkia niitä, jotka ovat valmiita ojentamaan auttavat kätensä tarvitseville. .
Evankeliumitekstissä Jeesus opettaa niin tuolloin ympärilleen kokoontuneille ihmisille kuin meillekin, että fyysisen ravinnon lisäksi tarvitsemme muutakin; tarvitsemme ravintoa sielullemme ja hengellemme.
Kulkiessamme Kristuksen kanssa, olemme yhteydessä Häneen ja seuraamme Hänen osoittamaansa tietä, henkemme tulee jatkuvasti ravituksi, sillä – kuten hän sanoo – hän itse on Elämän leipä.
☀️☀️☀️☀️☀️☀️☀️
Pyhälle matkalle – Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta, ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.
Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa, sinne puhkeaa virvoittava lähde, ja sade antaa heille siunauksensa.
Askel askeleelta heidän voimansa kasvaa, ja he saapuvat Siioniin Jumalan eteen.
Jumala, Herra Sebaot, kuule rukoukseni, älä ummista korviasi, Jaakobin Jumala! Jumala, meidän kilpemme, katso voideltusi puoleen!
Autuas se, joka turvaa sinuun, Herra Sebaot!
Ps. 84:6–10, 13
Taivaan leipää – Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: ’Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.’”
Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla. Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: ”Mitä tämä on?” He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi. Ja näin on Herra siitä määrännyt: Kerätkää sitä niin paljon kuin tarvitsette: omer-mitallinen jokaiselle. Kukin kerätköön niin monelle kuin hänen teltassaan on ihmisiä.” Israelilaiset tekivät niin ja keräsivät sitä, kuka enemmän, kuka vähemmän. Mutta kun he mittasivat sen omer-mitalla, ei enemmän keränneellä ollut liikaa eikä vähemmän keränneellä liian vähän, vaan jokainen oli saanut kerätyksi sen verran kuin tarvitsi. Mooses sanoi heille: ”Kukaan ei saa jättää siitä mitään huomiseksi.”
Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä. Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen saakka, kun he tulivat asutuille seuduille. He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaaninmaan rajoille.
2. Moos. 16:11–19, 31, 35
☀️☀️☀️☀️☀️☀️☀️
Herran hyvyyttä – Jättäkää kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. Olettehan te ”maistaneet Herran hyvyyttä”.
1. Piet. 2:1–3
Elämän leipä – Ihmiset nousivat veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta.
He löysivät Jeesuksen järven toiselta puolelta ja kysyivät häneltä: ”Rabbi, milloin sinä olet tullut tänne?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika, sillä Isä, Jumala itse, on merkinnyt hänet sinetillään.” He kysyivät: ”Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?” Jeesus vastasi: ”Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko.”
He sanoivat Jeesukselle: ”Minkä tunnusteon teet, että me sen nähtyämme uskomme sinuun? Mitä sinä teet? Meidän isämme söivät autiomaassa mannaa, niin kuin kirjoituksissa sanotaan: ’Hän antoi taivaasta leipää heille syötäväksi.’” Tähän Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
He sanoivat: ”Anna meille aina sitä leipää.” Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.”
Joh. 6:24–35
Edellisenä päivänä Jeesus oli tehnyt ihmeen: ruokkinut 500o ihmistä viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla. Tämä lisääntymisihme teki ymmärrettävästi ihmisiin valtavan vaikutuksen. Jos saamme hänet hallitsijaksemme, ei meidän koskaan enää tarvitse olla huolissamme siitä, että joutuisimme olemaan nälissämme.
Kun Jeesusta ei näkynyt, eikä hänen opetuslapsiaankaan, lähti väki veneillä etsimään häntä järven toiselta puolelta. Tultuaan Jeesuksen luo tämä ilmoitti heille näkevänsä heidän motiivinsa. Taisi väki siinä nolostua. Mutta Jeesus ei jättänyt asiaa siihen, vaan käytti tilaisuutta hyväkseen kertomalla heille (ja meille), kuinka paljon tärkeämpää kuin tavoitella katoavaista on tavoitella katoamatonta.
Aika käsittämätöntä tuntuu, että vaikka nämä ihmiset olivat nähneet Jeesuksen ruokkivan valtavan ihmisjoukon muutamalla leivällä ja kalalla, he nyt pyysivät häntä tekemään jonkun tunnusteon, että he voisivat uskoa häneen.
Jeesuksen sanoessa, että todellista taivaan leipää heille antaa hänen taivaallinen Isänsä, ja että
”Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän”, Henki kosketti heidän sydäntään, ja tapahtui täyskäännös.
Samoin kuin nainen, joka kohtasi Jeesuksen Sykarin kaivolla lopulta pyysi Jeesusta antamaan hänelle elävää vettä Jeesuksen sanottua: ”Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä” (Joh.4:5-15), niin nämäkin Jeesuksen luo tulleet nyt pyysivät:
”Anna meille aina sitä leipää.”
Varmaan Jeesus haluaisi auttaa myös meitä muistamaan, että vaikka niin helposti kiinnitymme maallisiin huoliin, murheisiin ja pelkoihin, on jotain paljon suurempaa ja tärkeämpää. Tällä hetkellä voivat asiat näyttää siltä miltä näyttävät, mutta loppujen lopuksi ne ovat pientä iäisyysperspektiivistä katsoen.
Ihana on tuo Jeesuksen lupaus: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.”
Kristus on kanssamme. Voimme aina kääntyä Hänen puoleensa. Hän haluaa auttaa meitä kaikissa tilanteissa. Ja Hän haluaa johdattaa meitä kulkemaan sitä tietä, jonka Hän on meille valmistanut.
Vaikka Jeesus käänsikin ihmisten huomion jokapäiväisistä ikuisajan kysymyksiin, ei se tarkoita, etteikö hän olisi kiinnostunut myös arjen huolistamme ja tarpeistamme.
Hän tekee yhä samankaltaisia ihmeitä kuin maanpäällisen elämänsä aikana.
Tunnetuimpia ruoan lisääntymisihmeitä taitavat olla Heidi ja Rolland Bakerin sekä heidän Mosambikin orpolastensa kokemat. Niistä Heidi Baker kertoo ainakin yhdessä kirjassaan, There is always enough (Aina on tarpeeksi).
Voin kuvitella että hän kertoo niistä muissakin kirjoissaan. Ainakin tämän nimi viittaa siihen:
’The Hungry Always Get Fed: A Year of Miracles’ (Köyhät ruokitaan aina: ihmeiden vuosi).
Iris Global (aikaisemmin Iris ministries), Bakerien perustama kristillinen järjestö, on kasvanut kansainväliseksi. Toiminta keskittyy ruokkimaan ja majoittamaan orpolapsia, jotka samalla saavat kuulla hyvän sanoman Jeesuksesta, joka rakastaa heitä ja haluaa pitää heistä huolen.
Bakerien toiminta perustuu täydelliseen luottamukseen Jumalan huolenpitoon. Siinä luottamuksessa mahdottomaltakin tuntuvat tilanteet muuttuvat mahdollisiksi.
Ajattelen, että Jumala haluaa meidän kasvavan kohti tällaista luottamusta Hänen hyvyyteensä ja huolenpitoonsa. Vahva luottamus Jumalaan ja Hänen Rakkauteensa luo ilmapiirin, joka kutsuu Taivaan valtakunnan todellisuutta ja toimintaa läsnäolevaksi. Ihmeet mukaanluettuina. 😉
🙏🙏🙏🙏🙏🙏🙏