5.2,2026. On ihanaa kun saa kokea toisten ihmisten taholta armollisuutta. Eilen kaksi läheistäni ojensi auttavan kätensä, kun pakkaset olivat viilentäneet kotini hytisyttävään tilaan. Oi että tuli kiitollinen olo! Ja lämmin!
Kun luonto nukkuu sikeästi lumipeitteen alla, tuovat sisäkukat iloa niin silmälle kuin mielelle. Joskus ne voivat yllättää kivasti. Alla pari kuvaa sellaisesta: nuppu, jota en ollut huomannut, ja viime viikolla se vain räväytti itsensä auki: hei, tällainen täältä tuli!
Tänään aukesi nuppu, josta olin miettinyt että vieläkö jaksaa aueta. Iloitsen joka kukasta yhtä paljon!
Kirkkovuosikalenterista: Päivän evankeliumiteksteissä muistutetaan, että Jumalan armoa ei ansaita. Hänen hyvyytensä on sama kaikkia kohtaan.
💛💛💛💛💛💛💛
Vuorilinnani – Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani.
Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani.
Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.
Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan.
Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat. Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.
Silloin minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani.
Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.
Ps. 18:2–7
Vapaiksi – Muistakaa, että olette Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa. Herra, teidän Jumalanne, valitsi teidät maailman kaikkien kansojen joukosta omaksi kansakseen.
Ei Herra siitä syystä mieltynyt teihin eikä valinnut teitä, että te olisitte kansana kaikkia muita kansoja suurempi – olettehan kaikista kansoista pienin. Herra rakasti teitä, ja pitääkseen esi-isillenne vannomansa valan hän vei teidät väkevällä kädellään pois Egyptistä, orjuuden maasta, ja lunasti teidät vapaiksi faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta.
5. Moos. 7:6–8
💛💛💛💛💛💛💛
Kristuksen Jeesuksen tunteminen – Mutta kaiken tämän, mikä oli minulle voittoa, olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Pidän todella sitä kaikkea pelkkänä tappiona, sillä Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo. Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa. Ehkä silloin saan myös nousta kuolleista.
En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen. Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat.
Fil. 3:7–14
yllätyskukka
Nimeni tähden – Pietari sanoi Jeesukselle: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?”
Jeesus sanoi heille:
”Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.” Matt. 19:27–30
Pietarin kysymys laittaa minut muistelemaan uskonpolkuni epäröiviä alkuaskelia. Mietin mistäköhän kaikesta minun pitää luopua, jos nyt annan elämäni Jeesukselle Kristukselle. Oli epävarma olo: kaikki oli elämässäni niin hyvin, enkä olisi halunnut mistään luopua tai minkään muuttuvan.
Enpä osannut aavistaa, miten paljon sain lisää sen kautta että uskalsin lähteä Hänen polulleen.
Mitä kaikkea olenkaan saanut kokea ihan alkumetreistä saakka. Se on kai aika tavallista: että kun lähtee seuraamaan Kristusta, Hän näyttää heti, kuinka Hän on elävä ja kaikessa mukana. Ja kuinka Hän haluaa parantaa ja vapauttaa ihmisiä. Se oli – ja on yhä – ihmeellistä, ja aina yhtä suuri kiitoksen aihe.
Joistain silloin itselleni mieluisista asioista jouduin kyllä luopumaan, koska sydämessäni koin sen oikeaksi. Ja luulenpa, että Jumala teki jotain sisimmässäni, koska jonkin ajan kuluttua ne new age-asiat, joiden parissa olisin oikeastaan halunnut jatkaa, menettivät täysin mielenkiintoni. Olin saanut niin monin verroin parempaa tilalle.
Huolimatta siitä, millaisia me ihmiset olemme tai millainen elämäntilanne meillä on, Hän haluaa auttaa ja pelastaa meidät, viedä kohti parempaa. Hän haluaa täyttää meidät Valollaan ja Rakkaudellaan. Ja Hän haluaa käyttää meitä jokaista tuomaan Taivaan Valtakunnan todellisuutta tänne maan päälle. Riittää että ilmaisemme Hänelle oman halukkuutemme. .
Kristus, anna meille kaikille rohkeutta seurata Sinun viitoittamaasi tietä. Ota meidät käyttöösi. Johdata meitä ja auta meitä näkemään, mitä haluat meidän kulloinkin tekevän, missä toimivan, miten puhuvan, miten ojentaa auttava kätemme tarvitsevalle.
Kiitos että kuljet kanssamme. Kiitos Rakkaudestasi!
🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛🙏💛