Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2025

Jeesus, parantajamme

8.9.2025. Loppukesästä istuimme läheisteni kanssa paikassa, jonka kukkapenkissä kasvoi syysleimuja. Nokkosperhonenkin lehahti nauttimaan niistä. Mieleen muistui rakkaan mummuni puutarha, jossa kasvoi syysleimuja, Pidin aivan erityisesti niiden tuoksusta.

Jokin aika sitten ystäväni toi omasta puutarhastaan ihanan syysleimukimpun. Lapsuudesta tuttu tuoksu tulvahti aisteihini. Eilen vein jo terälehtiä karistavat kukat ulos, mutta jätin ne vielä ulko-oven viereen, jotta ohi mennessäni vielä voisin tuntea tuon tuoksun, joka vie minut oitis  mummuni ja muppani kesäpaikkaan, lapsuuteni paratiisiin.
Miten vahva vaikutus voikaan jollain tietyllä tuoksulla olla.  🌺🌺🌺🌺🌺🌺🌺

Taivaallinen tuoksu – On myös tuoksua, jonka lähdettä ei voi nähdä maallisin silmin.
Paavali kirjoittaa 2. kirjeessään korinttolaisille Kristuksen tuntemisen tuoksusta. Se on kaikkein kallisarvoisin tuoksu, sillä se kertoo Hänen läsnäolostaan. – Ja onko parempaa olotilaa kuin olla Hänen vaikutuspiirissään?
Jumalan läsnäolo ja kosketus on sielun syvin ja todellisin kaipuu.

🦋🦋🦋🦋🦋🦋🦋

Kirkkovuosikalenteri toteaa, että ’Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää meitä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot todistavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä.’

Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi.
Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään.
Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään!
Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän.
Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo.
Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun.
Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene.
Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina.
Ps. 30:3–6, 12–13

Nuo psalmin sanat ”Sinä teit minut terveeksi” tuovat mieleen niitä kertoja, jolloin Jumala on parantanut vaivojani, kun olen (psalmin sanoin) huutanut Häntä avuksi (= rukoillut) ja kun puolestani on rukoiltu. Joskus on lääkärikin kummastellut parantumista sairaudesta, joka ei yleensä parane ilman lääketieteellistä hoitoa. Niin paljosta saan kiittää Parantajaamme.

Jeesus on todella Parantajamme. Sen ovat kokeneet lukemattomat ihmiset joka puolella maailmaa, niin omalla kohdallaan kuin toisten puolesta, rukoiltuaan Jeesuksen nimessä,
Aina parantumista ei kuitenkaan tapahdu, ja usein tarvitaan myös lääketieteen keinoja.
Näin omalla kohdallanikin. Vaikka koinkin, että Jumala hoiti polveni graavia nivelrikkoa monta vuosikymmentä
ja vaikka vaikka viime vuonna rukoilin oikein kovasti ihmeparantumista, jottei tarvitsisi mennä leikkaukseen, niin kyllä se tekonivel lopulta piti ottaa.
(Mutta onhan kyllä nyt niin ihanaa, kun voi kävellä kivuttomasti.)    

**********************

Se, miksi joku ei parane vaikka omaisi kuinka vahvan uskon tahansa ja vaikka kuinka monet rukoilisivat hänen puolestaan, on Jumalan salattua mysteeriä, jota me ihmiset emme voi ymmärtää.
Esimerkiksi vahva uskon mies, pastori ja poliitikko Antero ’Mooses’ Laukkanen, josta pidettiin ja jota arvostettiin yli kirkkokuntien ja puolueiden rajojen. 
Hyväntuulinen, positiivinen siltojenrakentaja ja köyhien puolestapuhuja. Hän sairastui ALS:iin, ja uskoi loppuun saakka, että Jumala voisi hänet parantaa, jos se olisi Hänen suunnitelmissaan.

Hän ei kuitenkaan parantunut, vaikka lukemattomat ihmiset rukoilivat hänen puolestaan. Minäkin rukoilin oikein kovasti, koska ajattelin, että hänellä olisi vielä niin paljon annettavaa Jumalan valtakunnan työssä, ja ajattelin myös miten vahva todistus Jumalan parantavasta voimasta hänen parantumisensa olisi ollut kaikille.
Mutta hänen parantumisensa ei kuitenkaan kuulunut Jumalan suunnitelmiin.   

Haaveena Antero Laukkasella oli lähteä yhdessä vaimonsa kanssa Kiinaan lähetystyöhän eduskuntatyönsä päätyttyä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Jumala kutsui hänet taivaan kotiin.
Hän puhui avoimesti syvän pettymyksen ja surun tunteistaan, kun parantumista ei tapahtunutkaan. Uskon että hän halusi antaa esimerkin muille siitä, että Jumalalle voi ja saa ilmaista kaikki tunteensa, Hän kyllä kestää ne.
Ja että kaikki loppujen lopuksi on Hänen käsissään.

Mooses sanoi Herralle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa.”
2. Moos. 4:10–12

***********************

Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.
2. Kor. 3:4–6

Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.
Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.”
Mark. 7:31–37

Jeesus parantaa ihmisiä tänäkin päivänä Henkensä kautta kuuroja, sokeita, halvaantuneita, eri taudeista kärsiviä. Mietin, miten paljon enemmän parantumisia saisimmekaan nähdä, jos sellaisetkin ihmiset uskoisivat tämän, joiden on vaikea uskoa mihinkään nk. yliluonnolliseen.

Mietinmyös, miten monenlaisten hoitomuotojen vaikutuksiin uskotaan mieluummin kuin siihen, että Jumalan Poika voi ja haluaa auttaa ja parantaa Pyhän Henkensä kautta tänä päivänä ihmisiä, kuten Hän teki 2000 v. sitten. Jos joku olisi kertonut minulle siitä 1990-luvulla, olisin todennäköisesti jättänyt monenlaiset new age -kurssit ja -opinnot väliin ja halunnut niiden sijaan oppia tuntemaan tämän puhtaimman ja vahvimman parannusmuodon – rukouksen.     

Sekin ihmetyttää ja surettaakin minua, että jopa monet papit ovat kertoneet, etteivät usko evankeliumien kuvaamiin ihmeparantumisiin ja muihin Jeesuksen tekemiin ihmeisiin.
Kunpa heillä olisi tilaisuus matkata esim. Afrikkaan ja nähdä omin silmin, kuinka ihmiset paranevat, kun heidän puolestaan rukoillaan Jeesuksen nimessä. Silloin ’Effata’, heidän silmänsä aukenisivat näkemään Jumalan todellisuutta, ja koko heidän maailmankuvansa voisi muuttua. 

Vaikka kyllä niitä parantumisia täällä kotomaassammekin tapahtuu. Kunhan vain osuu sopivasti paikalle, ja saa vielä jälkeenpäin lääkärilausunnon todisteen, että parantuminen todella on tapahtunut, kun on rukoiltu Jeesuksen nimessä, niin epäilijät ja epäuskoisetkin voisivat päästä osalliseksi Jumalan ihmeellisen parantavan voiman todellisuudesta. .  

Raamatussa on varmastikin mainittu vain murto-osa niistä parantumisista, joita ihmiset kokivat Galileassa ja juudeassa kohdattuaan Jeesuksen ja pyydettyään häneltä apua vaivoihinsa. 
ja aina he eivät edes itse pyytäneet Jeesukselta parantumista. Yllä olevassa evankeliumitekstissäkin toiset toivat kuuron miehen Jeesuksen luo. Hän ei itse osannut puhua kunnolla, joten toiset pyysivät Jeesusta parantamaan hänet. Ja hän sai sekä kuulon että puhekyvyn. 

Jeesus, Parantajamme, Sinä näet tilanteemme, sairautemme, kärsimyksemme ja vaivamme. Ja Sinä haluat auttaa, vahvistaa ja parantaa meitä kokonaisvaltaisesti, aivan kuten 2000 vuotta sitten. 
Auta meitä uskoen ja kiitollisina ottamaan vastaan kaikki se, mitä Sinä haluat meille antaa ja mitä haluat meissä ja kauttamme tehdä. Auta meitä näkemään, miten voimme elää Sinun tarkoittamallasi tavalla.
Kiitos Pyhästä Hengestäsi. Kiitos huolenpidostasi, rakkaudestasi ja johdatuksestasi.  💛💛💛 

Huom. ääniherkät: alla olevan lauluvideon volyymi kannattaa säätää pienemmälle heti alkuun. 🙂  

Heal Me – Aaron Jeoffrey 

’On taas ’mukava tavata sinut’ -sunnuntai, oi, tuskin kuulen sanojen vierivän kieleltäni
etsiessäni itsestäni merkkejä jostakin kauan sitten olleesta
Oi, takeltelen jakeessa, joka sanoo ’Sinä rakastat minua’
äänien kaikuessa ajatukseni ajautuvat muualle ja suljen silmäni häveten sitä, etten tunne mitään
ja rukoilen: paranna minut
paranna nämä silmät, paranna tämä sydän, paranna mieleni, hengitä elämän henkesi minuun
paranna minut, herätä sieluni tästä unesta
anna minulle takaisin iloni siitä, kun ensimmäisen kerran uskoin
oi, kadotan itseni taas tänäkin päivänä välinpitämättömyyteen
silmäni suuntatuessa kaikkeen muuhun paitsi Sinuun
minulla ei ole voimaa voittaa tätä etäisyyttä, mutta Sinulla on
paranna minut
en halua tuhlata enää hetkeäkään siihen että pitäisin Rakkauttasi itsestäänselvyytenä
haluan vain tuntea Pyhän Henkesi laskeutuvan ylleni’

Itsensä tutkiminen

4.9.2025. Miten suloisenlämpöisenä syksy onkaan alkanut. Jotkut kasvit ovat kanssani samaa mieltä siitä, että tämähän tuntuu vielä ihan kesältä. Avomaan kurkut ja chilit tekevät kukkia, aikovat ilmeisesti tuottaa vielä satoa.
Sisällä kiinanruusuissani on kummassakin 8 nuppua. Saa nähdä jaksavatko kukkaan saakka. Joka tapauksessa ne ikään kuin kuvastavat sisimpäni hiljaista huokausta: vaikka illat ovatkin jo alkaneet pimetä, niin kunpa tämä kesänlämpöinen sää saisi vielä jatkua…    

Kirkkovuosikalenteri kirjoittaa, että ’Jumalan sana neuvoo meitä arvioimaan itseämme ja elämäntapaamme. Oikea itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä ottaa vastaan armo yksin Jumalan lahjana. Itseriittoisuus vääristää ihmisen todellisuudentajun. Hän kuvittelee pystyvänsä täyttämään Jumalan tahdon omin neuvoin.’

Sinua, sinua vastaan olen rikkonut, olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi. Oikein teet, kun minua nuhtelet, ja syystä sinä minut tuomitset. Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden – ilmoita siis minulle viisautesi!
Vihmo minut puhtaaksi iisopilla ja pese minut lunta valkeammaksi. Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, elvytä mieli, jonka olet murtanut. Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.
Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. Anna minulle jälleen pelastuksen riemu ja suo minun iloiten sinua seurata.
Ps. 51:6–14

Daavid oli jo nuorena paimenpoikana läheisessä yhteydessä Jumalan kanssa. Se oli hänelle kaikkein tärkein asia. Hän kertoi Jumalalle ajatuksensa ja tunteensa, pelkonsa ja riemunsa. , Hän kiitti Jumalaa varjeluksesta ja avusta ja osoitti Hänelle kiintymystään, kunnioitustaan ja kiitollisuuttaan myös lyyraansa soittaen.  

Ollessaan kuninkaana Daavid vietteli sotimassa olleen soturi Urian vaimon Batseban. Jottei aviorikos paljastuisi Daavid järjestytti asiat niin, että Uria sai surmansa taistelutantereella.
Daavid otti Batseban vaimokseen. Raamattu ei kerro, vaivasiko huono omatunto Daavidia, vai ajatteliko hän, että nyt kaikki on hyvin, kun hänen rikoksensa pysyivät salassa. 

Maallinen rakkaus oli vienyt Daavidin kauemmaksi Jumalan yhteydestä. Vasta tekonsa paljastuttua hän havahtui huomaamaan, kuinka oli poikennut Jumalan tahdon seuraamisesta. Vai oliko hän vain kieltäytynyt ajattelemasta tekojaan?    

Kun Jumala lähetti profeetta Natanin Davidin luo puhumaan tälle suorat sanat, Daavid järkyttyi syvästi. (2. Sam. 11). Hän alkoi katua rikkomuksiaan ja pyysi anteeksi Jumalalta.
Eniten Daavid pelkäsi sitä, että Jumala kääntäisi hänelle selkänsä ja ottaisi häneltä pois Pyhän Hengen. Hän pelkäsi että menettäisi yhteyden Jumalaan; ei voisi kokea Hänen läsnäoloaan ja kuulla Häntä.

Puhdas sydän ja vahva henki – Katuvan Daavidin sanat hänen anoessaan Jumalalta armahdusta ovat koskettavia. ”Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.”  

Tuo on pyyntö, jonka itsekin voi osoittaa Jumalalle, olipa omalla tunnolla pienempiä tai isompia rikkomuksia Hänen tahtoansa vastaan.
Hän haluaa antaa meille anteeksi, Hän haluaa ettei mikään erottaisi meitä Hänen yhteydestään. ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1.Joh. 1:9)

**********************

Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.
Hyvin käy sen, joka tuntee pyhää pelkoa, tuhoon kulkee se, joka kovettaa sydämensä.
Sananl. 28:13–14

”Kuulkaa, israelilaiset! Te olette nyt lähdössä Jordanin yli kukistamaan kansoja, jotka ovat teitä suurempia ja mahtavampia ja joiden suurten kaupunkien muurit hipovat taivasta. Siellä asuu, niin kuin tiedätte, anakilaisten monilukuinen ja kookas kansa, josta olette kuulleet sanottavan: ’Kuka voisikaan vastustaa anakilaisia!’ Mutta nyt te saatte nähdä, että Herra, teidän Jumalanne, itse kulkee teidän edellänne polttavana tulena. Hän lannistaa ja kukistaa heidät, niin että voitte lyhyessä ajassa hävittää heidät tieltänne ja tuhota heidät, kuten Herra on teille luvannut. Kun Herra, teidän Jumalanne, karkottaa heidät teidän tieltänne, älkää ajatelko, että Herra on teidän omien ansioittenne tähden tuonut teidät tänne ja antanut teille tämän maan. Ei, vaan Herra hävittää nämä kansat teidän tieltänne niiden pahuuden tähden. Ette te oman kuuliaisuutenne ja rehellisyytenne ansiosta pääse ottamaan haltuunne niiden maita, vaan Herra, teidän Jumalanne, hävittää nämä kansat teidän tieltänne niiden pahuuden tähden ja täyttääkseen lupauksensa, jonka hän valalla vannoen on antanut teidän esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Painakaa siis mieleenne, ettei Herra, teidän Jumalanne, anna tätä hyvää maata teille teidän kuuliaisuutenne takia, sillä te olette uppiniskainen kansa.”
5. Moos. 9:1–6

**********************

Jumala on laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja.
Room.3:21-28

Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen:
”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’ Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!
Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”
Luuk. 18:9–14

Tuo on mielestäni todella koskettava evankeliumiteksti. Ja miten tehokkaasti se johdattaa itsetutkiskeluun. Kuvittelenko olevani jollain lailla parempi tai pyhempi kuin joku muu? Ja jos, niin millä tavoin? – Tällaista kannattaa miettiä, ihan rehellisesti ja rohkeasti, kaunistelematta ja hurskastelematta. 

Se mitä itsessäni usein harmittelen on, miten helposti mieleeni tupsahtaa negatiivisia muistoja toisista ihmisistä. Se on kiusallista myöntää, mutta kun tässä nyt on tarkoitus katsella rehellisesti sisimpäänsä. 🙂  Kyse on yleensä vanhoista jutuista, sellaisista, joissa joku on tehnyt jonkun vääryyden minua kohtaan. Henkilö tulee mieleeni, ja muistan mitä hän teki. 

Ennen olin ihan mahdottoman itsekriittinen, varsinainen itsesyytösten mestari. Vähitellen (Jumalan avulla, näin uskon) olen oppinut olemaan armollisempi itseäni kohtaan.
Niinpä nykyään, kun huomaan ajattelevani negatiivisesti jostain henkilöstä, hymyilen itselleni hyvätahtoisesti: no niin, siinäpä taas muistelet negatiivisia. Sitten annan mielessäni anteeksi kyseiselle henkilölle ja suuntaan ajatukseni johonkin mukavaan asiaan.
(Mitä useammin tuon tekee, sitä helpommin se sujuu.)  

Tuli mieleen, kuinka silloin, kun on hyvä olo, ei negatiivisia ajatuksia tulekaan. Ne eivät vain mahdu tulemaan.
Tänään (3.9.) erityisen hyvän olon toi minulle pehmeänlämmin sää. Mutta oli sää mikä tahansa, se mikä useimmiten tuo minulle hyvän olon, on kiitollinen mieli. Minulla onkin tapana aloittaa aamu kiittämällä Jumalaa, ja illalla lopuksi kiittää Häntä. Ja pitkin päivää, aina kun muistan, kiittelen Häntä kaikenlaisista pienistä asioista. – Se on mielestäni ihana tapa ylläpitää ja vahvistaa hyvää oloa, Ja yhteyttä Häneen, joka on kaiken hyvän Lähde. 

Alla oleva lauluvideo tuli eteen. Laulu kertoo rauhasta, joka löytyy Jumalan läsnäolossa  viipymisestä, lepäämisestä ja olemisesta. 

Lepopaikka – Alttari & Heidi Lárraga