4.6.2022. Mikä ihana, miltei ympäri vuorokauden jatkuva ulkoilmakonsertti pihalla ja metsäpoluilla. Välillä kuuluu pitkiäkin sooloja. Välillä sävelet sekoittuvat toisiinsa. Sävelkulkujen moninaisuudesta huolimatta kaikki tuntuu soivan harmoniassa keskenään.
En ole mikään lintutuntija, ja vielä vähemmän tunnistan niitä laulujensa perusteella.
Mutta yhden tunnistan. pihallammekin asustavan mustarastaan. On kuin se laulaisi 10 eri kielellä.
Kun Jeesuksen opetuslapset täyttyivät Pyhällä Hengellä, he alkoivat puhua eri kielillä, sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Kuunnellessani onnellisena mustarastaan tavattoman monivivahteista visertelyä mietin hymyillen, onkohan Jumalan Henki antanut sille lahjan laulaa eri lintujen kieliä.
Miten hyvää linnunlaulun kuuntelu tekeekään sielulle. Herään siihen sitten vaikka kuinka aikaisin aamulla, aina se vaan tuntuu yhtä ihmeen ihanalta; puhtaalta, viattomalta, keveältä ja kauniilta.
Mutta kyllähän korviimme kantautuu toisenlaisiakin ääniä. Sellaisia, joista keveys on kaukana. Ja aina välillä joutuu huomaamaan, että on seurannut liian intensiivisesti maailmantapahtumia, eikä se ole tehnyt hyvää.
Tätä jouduin pohtimaan (taas kerran) muutama päivä sitten lääkärikäynnin yhteydessä. Sitä miten kehoni herkimmin reagoiva osa (= sydän) koettaa kertoa minulle, että on aika tehdä jotain toisin. Lääkäri pyysi hankkimaan verenpainemittarin ja pitämään kirjaa. Huokaus. (Mittaaminen ja numerot eivät koskaan ole olleet minun juttuni.)
Mutta ehkei se sittenkään ollut huono juttu. Ehkä tarvitsinkin näin selkeän viestin siitä, että täytyy tarkistaa, millaisia ääniä kuuntelen. Olenko antanut elämäni, ajatusteni ja tunteitteni täyttyä liiaksi maailman uutisilla? Olisiko aika antaa taas enemmän tilaa taivaallisille uutisille?
Antaa enemmän tilaa Kristukselle, Hänen Hengelleen elämässäni, ajatuksissani, tunteissani, tekemisissäni. – Sydänkin saa silloin levätä ja voida paremmin. Hänen Henkensä vaikutuksessa. Sillä Hänen Henkensä on rauhan Henki. Kuten laulussa ‘Tule rauhan Henki‘ todetaan.
‘Tule rauhan Henki, henki Jumalan
tule lailla tuulen, merten pauhinan!
Tule rauhan Henki, köyhään sydämeen
lohdutuksen Henki, mielen kipeyteen.
Tule rauhan Henki, esteet murenna
vapauden Henki, näytä valoa!
Tule rauhan Henki, hiljaa kohota
katse ylös maasta, kohti Kristusta.
Tule rauhan Henki, silloin voimaa saan
sydämeni turvaa yksin Jumalaan.
Tule rauhan Henki, Henki Jumalan
tule lailla tuulen, merten pauhinan!’
Tällä hetkellä en tosin kaipaa merten pauhuja tai tuulia. Kaipaan tyyntä rauhan Henkeä, sisimpääni, ympärilleni, kaikille, kaikkiin maihin, koko tälle rakkaalle maapallollemme.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Helluntain Henki – Tänään on Helluntain aatto, huomenna vietetään Helluntaita, päivää jolloin Pyhä Henki vuodatettiin Jeesusten opetuslasten ylle. Se mullisti heidän elämänsä.
Kirkkomme opetuksen mukaan me kaikki saamme Pyhän Hengen kasteessa. Jumalan Henki lepattaa sisimmässämme pienenä liekkinä, joskus kasvaa suuremmaksi, ja silloin tällöin jopa roihahtaa täyteen paloon.
Yleisintä taitaa kuitenkin olla, että voimme Joissain tietyissä tilanteessa tuntea selvemmin Hengen vaikutuksen. Yleensä sellaisessa tilanteessa, joka liittyy jotenkin Häneen, joka on meille Hengen antanut. Kuten ylistäessämme ja palvoessamme Jumalaa, Tai toimiessamme toisen hyväksi Hengen johdattamana. Tai myöskin vain istuessamme hiljaa jollain luonnonkauniilla paikalla, ihmetellen ja ihaillen Hänen kättensä töitä, kiitollisena, kokien syvää rauhaa ympärillämme ja sisimmässämme.
Laulakaa, soittakaa, iloitkaa –
Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi, ylistäkää häntä, joka kiitää pilvivaunuillaan.
Herra on hänen nimensä, iloitkaa hänen edessään!
Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja, Jumala pyhässä asunnossaan.
Hän antaa yksinäiselle kodin, hän päästää vangitut vapauteen,
mutta hänen vastustajansa saavat asua paljaaksi paahtuneessa maassa.
Jumala, kun sinä johdit kansaasi, kun kuljit autiomaassa,
niin maa järisi ja taivas vihmoi vettä Jumalan, Siinain Herran, Jumalan, Israelin Jumalan edessä.
Sinä, Jumala, annat runsaat sateet, nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan.
Sinun väkesi elää siellä, hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala. Ps. 68:5–11
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Uusi sydän, uusi henki –
Näin sanoo Herra Jumala:
”Minä otan teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan. Te saatte asua maassa, jonka minä olen isillenne antanut, te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne.” Hes. 36:24–28
Kohahdus ja tulenlieskat –
Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: ”Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia – ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”
He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: ”Mitä tämä oikein on?” Mutta jotkut pilkkasivat: ”He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä.” Ap. t. 2:1–13
Kun Puolustaja tulee –
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani – mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.” Joh. 14:23–29
Jeesuksen lupaus seuraajilleen on vahva: kun Puolustaja, Pyhä Henki tulee, Hän opettaa kaiken ja palauttaa mieleen kaiken, mitä hän on heille opettanut. Ja todellakin, ei vain tuona 1. helluntaipäivänä, vaan jatkossakin Pyhä Henki johdatti heitä ja antoi heille sanat suuhun.
Yksi vaikuttavimmista näytöistä on mielestäni Pietarin pitkä puhe (Apt.t.2:14-36, suora jatke huomisen pyhän Apt.t:n tekstille). On siinä Luukkaalla & hänen kirjurillaan kynä viuhunut, kun on koettanut pysyä perässä ja tallentaa Pietarin vuodatusta.
Pietari oli siihen saakka ollut toiminnan mies, joka yhdellä tai parilla lauseella ilmaisi, mitä hänen mielestään tulisi tehdä. Nyt sama mies antoi sanojen virrata. Ne, jotka kuulivat hänen puheensa, tulivat syvästi kosketetuksi. He kysyivät häneltä, mitä heidän tulisi tehdä.
Pietari vastasi heille: “Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.”
Mutta entä me? Jos ja kun on jo saanut kasteen (useimmat jo ihan pienenä) ja saanut sen myötä lahjaksi Pyhän Hengen, kuten kirkko meille opettaa… – onko jotain, mitä meidän pitäisi vielä tehdä saamamme lahjan eteen?
‘Täyty Hengellä, joka päivä’ – Kiinal. evankelista Veli Yun,, joka kävi alkukeväästä Suomessa, kehottaa lehtihaastattelussa: “Aloita aamusi täyttämällä sisikuntasi Jumalan lupauksilla, äläkä uutisilla.” Ahdistus vie huomion pois Kristuksesta, ja sillä tavoin ei voi löytää toivoa.
“Lue Jumalan sanaa, rukoile ja täyty Hengellä, eikä vain silloin tällöin, vaan joka päivä.“
Siinäpä aikamoisen inspiroiva kehotus: täyttyä joka päivä Hengellä!
Viime maanantaina vapaaehtoisten virkistyspäivän messussa pappimme piti pitkän, hyvän puheen Pyhästä Hengestä. Aluksi hän kertoi pienen tarinan noviisista, joka tuli erämaaisän luo kysymään tältä, mitä hänen olisi tehtävä. Hän kertoi noudattaneensa Jumalan käskyjä ja yrittäneensä elää ja toimia kaikin tavoin Jumalan tahdon mukaisesti. Mitä hän voisi vielä tehdä, hän kysyi erämaaisältä. (Kuten se rikas nuorimies, joka tuli Jeesuksen luo kysyen tältä samaa.)
Erämaaisä katsoi noviisia ja sanoi: “Miksi et täyttyisi aivan kokonaan Pyhällä Hengen tulella?”
Pappi päätti puheensa (mikäli oikein muistan) kysymykseen, voisimmeko me antautua Pyhän Hengen syliin, Hengen kannateltavaksi.
Antautua Pyhän Hengen syliin – tuo ajatus puhuttelee minua kovasti. Jeesuksen vastaus nuorukaisen kysymykseen (Matt.19:16-22) oli tälle liian radikaali, hän ei pystynyt siihen.
Jeesus sanoi tuolle vilpittömän hartaalle ja innokkaalle etsijälle:
“Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.”
Armollisempi ja helpompi vaihtoehto kuin kaiken jättäminen Jeesusta seuratakseen on antautuminen Pyhälle Hengelle, Hänen vaikutukselleen meissä. Siinä ei ole kyse siitä, että pitäisi pinnistellä tai ponnistella tai tehdä jokin radikaali elämänmuutos. Eikä siitä, että pyrittäisiin tulemaan täydellisiksi. Vaan pikemminkin siitä, mihin suuntaa ajatuksensa, tunteensa, olemisensa ja elämisensä. Ettei olisi esteenä sille, miten Pyhä Henki haluaa toimia.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Antautuminen Pyhän Hengen vaikutukseen ei kuitenkaan ole mikään passiivinen tila, jossa vain ollaan ja otetaan vastaan. Siinä ollaan herkkänä kuulolla, mikä minäkin hetkenä ja missäkin tilanteessa on tarpeen, mitä Jumala haluaa tehdä juuri nyt meissä ja kauttamme.
Taivaallisten uutisten vuoro – Se, että nyt (taas kerran) pidän taukoa maailmanuutisten seuraamiselle ja keskityn taivaallisten uutisten lukemiseen, ei tarkoita, että unohtaisin sen kärsimyksen ja tuskan, jota niin monet kokevat parhaillaan tässä maailmassa. Vaan pikemminkin sitä, etten anna tämän maailman tapahtumien vallata itseäni, tunteitani ja ajatuksiani. Että muistan hädässä olevia rukouksissani, ja teen sen minkä kulloinkin voin.
Etten mieti tässä maailmassamme ilmenevää pahuutta ja siitä aiheutuvia kauheita tekoja, vaan luotan Häneen, joka on kaiken hyvän Lähde, tämän maailman tapahtumia suurempi ja vahvempi.
Hänelle voimme jättää rukousaiheemme. Hänen suurissa käsissään (kuvaannollisesti ajatellen) me kaikki Hänen luotunsa loppujen lopuksi olemme.
💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏💛💙🙏
Rukouksiin niiden puolesta, jotka ovat hädissään, peloissaan, tuntevat avuttomuutta ja voimattomuutta, ehkä toivottomuuttakin, voi liittää myös tutun Jeesuksen lupauksen Helluntain evankeliumista:
“Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.”
Alla olevalla videolla ukrainalaiset kristityt laulavat rukouslaulun Amsterdamin kadulla
‘Nouskoon rukoukseni kuin suloisena tuoksuna luoksesi
vuodattakaamme sydämemme alati kohti Sinun kirkkaita, taivaallisia asuinsijojasi
Herra, rukoilen Ukrainan puolesta ja sen kansan puolesta
suo meille anteeksiantosi ja pelasta meidät
osoita meille armosi ja kirkkautesi
Herra, tiedämme että olet aina kanssamme
taivaallisessa kirkkautta sädehtivässä temppelissäsi
Sinä annoit meille ilosi ja rauhasi
annoit elämäsi meidän kaikkien edestä, kirjoitit nimemme Elämän kirjaan
Elämän kirjassasi, elävällä sanalla osoitit meille tien, totuuden, elämän
suo kaikkien kansojen rukoilla ja etsiä Sinua
sillä Sinä olet ainoa, joka eli kuollakseen
Nouskoon rukouksemme suloisen tuoksun lailla luoksesi’