Kiitollisuus

         

5.9.2021. Tänä pyhänä on aihe, joka aina innostaa minua: kiitollisuus. Aina vaan uudestaan olen saanut kokea, kuinka saan voimia ja iloa siitä, kun löydän kiitollisuuden aiheita päivittäin mitä pienimmistäkin asioista. 

Kiitollinen mieli – 1990-luvulla luin innolla Anne Friedin (1903-1998) viisaita ja elämänmyönteisiä kirjoituksia ja artikkeleita ja kirjoja, aina kun sellaisia eteen osui.
2 maailmansotaa nähneen syntyään itävaltalaisjuutalaisen naisen kirjoituksista henki kunnioitus kaikkea elämää kohtaan sekä kiitollisuus elämän Antajaa kohtaan.

Kerran näin hänet Akateemisessa kirjakaupassa: vanha, kumara harmaapäinen nainen – mutta mikä säteily! Hän oli varmasti löytänyt Jumalan salaisuuksia!
Tiesin hänen asuvan melko lähellä omaa asuinpaikkaani, ja olin toivonut joskus tapaavani hänet. Ja tuossa hän nyt oli, tutkien jonkun korin sisältöä ja lopulta hän vain seisoen siinä, ikään kuin olisi aistinut että hänen takanaan oli joku halusi tulla keskustelemaan hänen kanssaan. Tunsin nim.  että hän oli löytänyt jotain sellaista, mitä itse kaipasin ja olisin halunnut puhua hänen kanssaan siitä. – En kuitenkaan rohjennut mennä hänen luokseen. Jälkeenpäin tietysti kadutti.

Muutama päivä sitten löysin paperin, jossa oli otteita Anne Friedin kirjoituksista. Tässä niistä muutama:
– Olen kiitollinen kaikesta hyvästä. Kaikki, mitä olen saanut, on elämän lahjaa, ja haluan antaa samanlaisia elämän lahjoja toisille ihmisille. 
– Jokainen päivä tulisi ottaa sellaisena kuin se tulee, yllättävänä ja arvokkaana lahjana. Ihminen voi itse valita, suhtautuuko hän elämään myönteisesti vai kielteisesti. Kielteinen asenne on elämän pahin vihollinen, se luo pelkoa ja toivottomuutta. Kun vaikeudet ja ongelmat näkee mahdollisuutena, ne muuttuvat luovuuden rakennusaineiksi, energiaksi ja voimaksi.
– Jos sielu on avoin, ihminen voi iästään riippumatta saada kokemuksia, jotka antavat uusia oivalluksia.
– Joka totisesti etsii Jumalaa, se myös löytää hänet kaikkialta, niin kadulta kuin kaikkien ihmisten parista.
(teoksesta ‘Anne Friedin ajatuksia’) 

Sienessä – Oltiin viime viikolla sienimetsässä ystävän kanssa (joka tuntee sieniä paremmin kuin minä). Minulle se oli sukellus mukaviin lapsuuden sienimuistoihin Löysin suloisia pieniä karvalaukkuja (-rouskuja), joiden vaaleanpunainen nukka muistutti minusta lapsena kissankäpäliä (joita kasvoi paljon isovanhempien kesäpaikassa).
Myös pieniä lammastatteja löytyi. Siellä isovanhempieni kesäparatiisissa ne kasvoivat (lapsenmuistin mukaan) lautasenkokoisiksi. Ne olivat mupan suurta herkkua, Vaikka muuten mummu oli se, joka kokkasi, lammastatit muppa halusi valmistaa itse. Hän paistoi ne voissa ja kutsui meidät kuin parhaalle juhla-aterialle.      

Muutama kanttarelli löytyi myös. Mehevin niistä tosin meni kotona hauvelin suuhun. Olemme näet treenanneet kanttarellinetsintää kuivatuilla kanttarelleilla. Nyt päästiin jatkamaan harjoittelua tuoreilla. Kun se löysi pihalta ihanan, tuoksuvan rellin, se ei voinut vastustaa, vaan alkoi innolla pureksia sitä. 
Treenit jatkuvat vanhaan tapaan relli pyöreän teesihdin sisällä.  🙂

Metsä täynnä ruokaa. Ystävä poimi koriinsa voi- ja herkkutatteja. Puolukoitakin on tänä syksynä enemmän kuin muistan ennen nähneeni. Kiitoksen aiheita nämäkin. 🙂
(Sienikuvat ovat vuosien takaa, sarjassa ‘vanhat blogikirjaston kuvat ensin käyttöön’.)

Kaikki annettu Pojan haltuun – Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:
    ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.
    Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
    Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”  (Matt. 11:25–30)

Jumalan salaisuus – Jeesus kiitti Isää siitä, että Hän oli salannut tämän viisailta ja ilmoittanut lapsenmielisille. Minkä ‘tämän’? Matteuksen evankeliumi ei anna siihen vastausta.
Luukkaan evankeliumissa tuota lausetta edeltävät seuraavat Jeesuksen sanat: 
Niin, minä olen antanut teille vallan: te voitte polkea käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä se vahingoita teitä. Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan.”
Silloin Pyhä Henki täytti Jeesuksen riemulla, ja hän sanoi: “Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta olet ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.  (Luuk. 10:19-
21)

Lapsenmielisyyttä siis kannattaa Jeesuksen mukaan viljellä enemmänkin mielessään ja sydämessään, mikäli haluaa löytää Jumalan salaisuuksien äärelle.
Mehän kaikki kannamme mukanamme sisäistä lastamme, Sitä joka osaa ihmetellä niin pieniä kuin suuriakin elämän ilmiöitä.

Joku aika sitten kuulin lenkillä kävellessä erään pikkulapsen kysyvän: “Miten maailma on tehty?” Vanhemmat olivat siinä vähän aikaa hiljaa. En tiedä mitä vastasivat, vai jättivätkö pikkuisen pohtimaan itse asiaa, sillä jatkoimme matkaa hauvelin kanssa.
Mutta siinä hetkessä oli jotain hyvin herkkää ja kaunista. Se selkeästikin pysäytti pienokaisen vanhemmat miettimään joko itse kysymystä taikka sitä, miten se oli noussut lapsen mieleen… 🙂

‘Minä annan teille levon’ –  Tuo Jeesuksen lupaus on minusta ihana. Milloin olemmekaan rasittuneita fyysisesti, stressaantuneita henkisesti tai uupuneita raskaiden tunteiden painosta, on joku, jonka puoleen voi kääntyä ja pyytää apua ja helpotusta oloon.

Jeesus voi ottaa raskaat taakkamme kannettavakseen. Jos asetumme Hänen ikeeseensä alle (jota on hyvä kantaa) niin Hän voimakkaampana kannattelee kuormaa ja me saamme ikään kuin kulkea siinä rinnalla, tuntematta enää painon raskautta.
“Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”

Rauhaa ja voimaa – Levon lisäksi Jeesus lupasi antaa seuraajilleen rauhan ja Hengen voiman. 

“Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh.14:27)

“Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.”  (Luuk.24:49)

Kristus, kuinka tarvitsemmekaan Sinun Rauhaasi ja Voimaasi, Sinun vaikutustasi niin omaan elämäämme kuin koko maailmaamme. Anna Valosi säteillä meihin ja täyttää meidät. Auta meitä sekä vastaanottamaan että välittämään muille Sinun huolenpitoasi. 

Kiitos että annat meidän levätä Sinun läsnäolossasi. Anna Rakkautesi muuttaa meitä, niin että voimme löytää Sinun valtakuntasi salaisuuksia. Auta meitä ihmettelemään lapsen lailla, ja luottamaan apuusi. 
Kiitos että olet kanssamme, joka askeleella. 🙂 

Muut tekstit: Ps. 65:2–6, 9, Ps. 136:1–9, 25–26, Neh. 8:5–10 ja 1. Tess. 5:16–24.