Taivasaarteita

7.9.2015                   odottavat poimijaansa  Ihanasti  mustikoita saatiin tänä kesänä, kiitos rakas Luoja! Tekevät hyvää silmillekin! 🙂

Valaistumisesta Jeesus mm. sanoi:
”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.
Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys!
Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.”  (Matt. 6: 19-24)

Lamput? – Usein olen pysähtynyt miettimään tuota terveet silmät = valaistu kroppa ja päinvastoin -kohtaa. Minulla on silmissä taittovirhe. Mutta koska en tykkää pitää laseja, sinnittelen ilman. Vain lukiessa ja kun täytyy nähdä tarkasti laitan ne nenälleni.
Pari vuotta sitten varasin ajan silmälääkäriltä, koska silmissä oli jotain häikkää. Ed. silmätarkastuksesta olikin kulunut 20 v., joten uusi käynti olisi varmaan ihan paikallaan senkin vuoksi. – Voi ettei vaan olisi mitään sellaista, mihin tarvitaan operaatiota! (Pari ystävääni oli tuolloin käynyt silmäleikkauksissa.)

“Rukoile, rukoile, rukoile…” – En heti löytänyt silmäklinikkaa. Minulle neuvottiin reitti, joka kulki kauppakeskuksen läpi. Juuri ennen ulko-ovea kuulin  kauppakeskuksen taustamusiikin laulussa sanat: “Pray, pray, pray…” – Ai niin, hoksasin, nyt rukousta ja täysillä!! Oi rakas Jumala, anna silmieni olla terveet, että säästyn silmäoperaatiolta!!! Tätä rukousta hoin sydämeni pohjasta kuin mantraa aina silmälääkärin kynnykselle saakka. Vasta tuolloin huomasin, kuinka paljon silmäleikkaukseen joutuminen minua pelottikaan.
Uudet linssit – En ollut uskoa korviani kun lääkäri totesi että silmäni olivat ikääni nähden harvinaisen puhtaat, enkä tarvitse myöskään autonajolaseja. Voiko olla totta?! Tämän täytyy kyllä olla Jumalan työtä, ajattelin. Hän varmaan putsasi linssini tuossa tullessani! Niin tai näin, joka tapauksessa olin niin helpottunut, että kiittelin Luojaani koko kotimatkan.
Tilasin kuitenkin ihan oikeat optikkolasit himmeässä valossa lukemiseen, niitäkin tilanteita kun tulee eteen. Muulloin käytän edelleen tiimaririllejäni.
Mutta häikkää silmissä ei enää ole ollut. Eli jotain tuolla reissulla silmissä tapahtui. Ja myös korvien välissä.

Keho, mieli ja henki – Jeesuksen aikana ei ollut silmälaseja eikä -leikkauksia. Ihmiset saivat pärjäillä silmiensä kanssa, olivatpa ne  missä kunnossa tahansa (paitsi ne sokeat joille Jeesus antoi näön). Mutta Jeesus taitaakin puhua tuossa muusta kuin silmien fyysisestä kunnosta. Hän puhuu kehon, sielun ( = ajatukset & tunteet) ja hengen keskinäisestä vaikutuksesta. (Silmät = sielun peili).

Taivaallinen aarreMillä tavoin näen lähimmäiseni (ja itseni)? Pyrinkö katsomaan pintaa syvemmälle, siihen taivaiseen   aarteeseen, jumalalliseen kipinään, joka meihin jokaiseen on kätketty?
Mustikkakuvassa näen blogisivulla vain 5 marjaa, mutta kun klikkaan kuvaa ja se suurenee, näen niitä paljon enemmän, niin kuin näin metsässä ollessani. – Missä määrin tyydyn pintavaikutelmiin?

Valoa vai pimeyttä –  “…koko ruumis valaistu.” Tuovatko/luovatko ajatukseni kehooni valoa vai pimeyttä? Entä ne tunteet, joita vaalin sydämessäni? – Kyllähän sitä melko helposti huomaa,  mitkä ovat valon ajatuksia ja tunteita, mitkä pimeyttä lisääviä. Ja ne kaikki vaikuttavat siihen, miten toimimme.

Miten suhtaudun, miten toimin? –  Turvapaikanhakijoiden avuntarve on laittanut monet meistä pohtimaan, mitä me voisimme tehdä. Tosin on myös avun tarvitsijoihin kohdistuvia kylmiä, aggressiivisiakin asennetteita, jopa hyökkäyksiä. – Mikä vastaläälleeksi tuohon? Ehdotan rakkauden tekoja. Monet ovat tähän jo ryhtyneetkin, jakavat omastaan ja ovat halukkaita auttamaan erilaisin tavoin.
Valo sisimmässä – Kun se valo, joka meissä on, on valoa, se avaa sydämiä laajemmalle kuin itsen ja oman perheen hyvinvoinnille. Se valo kutsuu toimimaan apua tarvitsevien lähimmäisten hyväksi. – Annetaan sen valon kasvaa!

Mikä voisi auttaa syyrialaisisää, joka menetti vaimonsa ja 2 lastaan, ja niitä lukemattomia muita veljiämme ja sisariamme, jotka oman maansa levottomuuksia ja turvattomuutta paetessaan ovat menettäneet rakkaansa, kotinsa, kaiken – siis kaiken! Sitä tuskaa ja murhetta on vaikea kuvitella, jollei ei ole vastaavaa kokenut.

Tietoisuus siitä, että elämä (elämänkin jälkeen) jatkuu, voi tuoda myös kaiken menettäneelle valoa (vaikka ehkä aluksi pienestikin). Rukoillaan Jumalan lohduttavaa ja vahvistavaa kosketusta kaikille näille kärsiville.
Rukoillaan johdatusta ja varjelusta kaikille niille, jotka vainojen ja väkivaltaisuuksien vuoksi ovat joutuneet jättämään kotimaansa. Ja EU -johtajille viisaita päätöksiä, jotka tuottavat parhaan mahdollisen humanitaarisen avun sitä kipeästi tarvitseville.
Ja mietitään mitä me itse kukin voimme tehdä auttaaksemme. Uskon että sitä Jeesus toivoo meidän nyt tekevän; palvelevan Jumalaa auttamalla hädässä olevia lähimmäisiämme. Sanoihan hän:
“Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.  Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni. – Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”

Kristus, sydäntemme Valtias, valaise sisimpämme, ajatuksemme ja tunteemme. Opeta meitä näkemään olennainen, tärkein. Auta meitä näkemään lähimmäisemme ja heidän tilanteensa niin kuin Sinä näet. Anna Valosi loistaa meissä ja meistä, niin että voimme olla ja toimia Sinun lamppuinasi täällä Maan päällä.

Shine into our night – Loista yöhömme

“Emme ole sellaisia kuin meidän tulisi olla, emme ole etsineet sitä mitä olisi tullut etsiä
olemme nähneet Kirkkautesi Herra mutta katsoneet pois
sydämemme ovat sykkyrällä, silmämme sumeat
hienoimmat aikaansaannoksemme ovat synnin tahraamat
ja tyhjyys on varjostanut kaikki tiemme
Jeesus Kristus loista yöhömme, aja pois pimeys
kunnes Kirkkautesi täyttää sydämemme
Jeesus Kristus loista yöhömme, kiinnitä meidät ristiisi, jossa löydämme elämän
kuitenkin kuljemme eksyksissä, tavoittelemme maailmaa unohtaen armosi
mutta aina Sinä onnistut tuomaan meidät takaisin
paljasta meille tekosi syvyydet, kuolit kuoleman, voitit voiton
valmistit meille tien Rakkauteesi”

Muut tekstit: Ps. 86: 1, 3-7, 2. Moos. 16: 11-19, 31, 35 ja 1. Tim. 6: 17-19